Vanhoillislestadiolaiset kokoontuvat jälleen kuulemaan sanomaa, jonka ainoa tarkoitus on pitää tämä käsittämätön aivopesuun perustuvat liike toiminnassa. Seurat pidetään tänä vuonna liikkeen voimakkaimmalla kannatusalueella – lakeudella. Jonkin arvion mukaan Lumijoki on maan lestadiolaisin kunta.
Kuten viime talven uutiset ovat kertoneet, kaikki toiminta lestadiolaisuudessa ei olekaan ollut niin auvoista ja hurskasta kuin moni on kuvitellut. Jo 70-luvulla eräät kohulehdet kertoivat, miten kuusamolaiset saarnaajat ajoivat ”paholaista” pois nuorista tytöistä jormansa avulla. Usein oli vielä niin, että saarnaaja oli tytön lähisukulainen.
Ehkäpä noita juttuja ei otettu tuolloin aivan tosissaan. Tuskinpa kukaan olisi voinut uskoa kiltin saarnaajasedän olevankin paatunut pedofiili.
Niin tai näin, mutta näyttää siltä, että lestadiolaisuuden maine on pilattu iäksi.
Lestadiolaisuudessa on vain yksi hyvä piirre, ja se on kieltäytyminen alkoholista.
IP-osoitteesta 188.67.22.231 lisättiin 27.6. klo 12.47 alatyylinen kommentti, joka meni sinne, minne se kuuluukin.
lauantai 28. toukokuuta 2011
torstai 19. toukokuuta 2011
Nokian pienentynyt markkinaosuus
Nokian markkinaosuus kaikissa matkapuhelimissa on nyt vain 25 prosenttia, kun se oli vielä vuosi sitten 31 prosenttia. Vielä kolme vuotta sitten se oli yhtiön oman ilmoituksen mukaan jopa yli 40 prosenttia. Kuten monet saattavat muistaakin, 40 prosenttia oli se maaginen markkinaosuus, josta Jorma Ollila jaksoi jankuttaa vuodesta toiseen kyllästymiseen asti.
Markkinaosuuden putoaminen 40 prosentista 25 prosenttiin vain kolmessa vuodessa on oireellista ja kertoo siitä, että Nokia alkaa pian olla entinen tekijä markapuhelinalalla. 15 prosenttiyksikön pudotus markkinaosuudessa on kappalemääräisesti niin suuri, että tavallisen köyhän on sitä vaikea ellei jopa mahdoton ymmärtää.
Nokian nykyinen osuus sama kuin sillä oli viimeksi vuonna 1997. Voisi sarkastisesti sanoa, että Nokia teki paluun ysärille tai ”ysäritempun”.
Nokia on edelleenkin suurin matkapuhelinvalmistaja kappalemääräisellä myynnillä mitattuna, mutta on vain ajan kysymys, milloin se menettää tämän aseman. Se tapahtunee todennäköisesti kahden kolmen vuoden kuluessa.
Kuvan henkilöt eivät ole menossa Teatrialle Motörheadin konserttiin vaan kuulemaan, kun Stephen Elop kertoo heille, että heidän ”osaamistaan” ei enää tarvita Oulussa.
Markkinaosuuden putoaminen 40 prosentista 25 prosenttiin vain kolmessa vuodessa on oireellista ja kertoo siitä, että Nokia alkaa pian olla entinen tekijä markapuhelinalalla. 15 prosenttiyksikön pudotus markkinaosuudessa on kappalemääräisesti niin suuri, että tavallisen köyhän on sitä vaikea ellei jopa mahdoton ymmärtää.
Nokian nykyinen osuus sama kuin sillä oli viimeksi vuonna 1997. Voisi sarkastisesti sanoa, että Nokia teki paluun ysärille tai ”ysäritempun”.
Nokia on edelleenkin suurin matkapuhelinvalmistaja kappalemääräisellä myynnillä mitattuna, mutta on vain ajan kysymys, milloin se menettää tämän aseman. Se tapahtunee todennäköisesti kahden kolmen vuoden kuluessa.
Kuvan henkilöt eivät ole menossa Teatrialle Motörheadin konserttiin vaan kuulemaan, kun Stephen Elop kertoo heille, että heidän ”osaamistaan” ei enää tarvita Oulussa.
tiistai 17. toukokuuta 2011
Paradise Oskarin nousu, uho ja tuho
Nousu
20-vuotias rantaruotsalainen Paradise Oskar (os. Axel Ehnström) väsäsi pöytälaatikkoonsa ”laulun”, jossa ei ole mitään omaperäistä vaan joka on vain niin monikymmenkertainen plagiaatti, että lähteinä käytettyjä lauluja on vaikea enää edes erottaa.
Yleisradion web-sivulla kerrotaan: ”Viime kesänä erään improvisointituokion seurauksena syntyi nopeassa tahdissa melodia, johon Axel kirjoitti ihmisten välinpitämättömyydestä osin itseironisesti kertovan tekstin. Hän päätti lähettää nollabudjetilla tehdyn demon Euroviisujen avoimeen kilpailuun ainoana toiveenaan saada palautetta musiikistaan.”
Yleisradion antama palaute oli varmastikin vääränlaista, ja sen seuraukset näkyivät viime viikonloppuna.
Uho
Ruotsinkielisenä Axel ei olisi ikinä laulanut maan valtakielellä suomeksi, vaan hän valitsi englannin. Jos hän olisi käyttänyt omaa kieltään ruotsia, ääniä olisi tullut noin RKP:n kannatuksen verran, jolla tuskin olisi saatu edustuspaikkaa Dusseldorffiin. Finaaliin pääsy oli jo melkein puolilupaus voitosta, mutta toisinhan siinä sitten taas kerran kävi.
Tuho
Surkean viisumenestyksen jälkeen käynee niin, että Paradise Oskarista tulee sananmukaisesti menneen talven lumia – ja hyvä niin! Muutaman vuoden kuluttua nimi Paradise Oskar saattaa tuoda mieleen takavuosien Pepe & Paradise -yhtyeen, joka tullaan muistamaan aina.
Mitenpä jonkin parikymppisen pöytälaatikkokyhäelmä voisi voittaa ammattimaisia säveltäjiä? Ei mitenkään. Se että kyseinen tekele valittiin edustamaan Suomea, kertoo vain sitä äänestäneiden henkilöiden arvostelukyvyn puutteesta ja kyvyttömyydestä ymmärtää hyvää musiikkia.
Sanalla sanoen: ”Da da dam” really sucks!
20-vuotias rantaruotsalainen Paradise Oskar (os. Axel Ehnström) väsäsi pöytälaatikkoonsa ”laulun”, jossa ei ole mitään omaperäistä vaan joka on vain niin monikymmenkertainen plagiaatti, että lähteinä käytettyjä lauluja on vaikea enää edes erottaa.
Yleisradion web-sivulla kerrotaan: ”Viime kesänä erään improvisointituokion seurauksena syntyi nopeassa tahdissa melodia, johon Axel kirjoitti ihmisten välinpitämättömyydestä osin itseironisesti kertovan tekstin. Hän päätti lähettää nollabudjetilla tehdyn demon Euroviisujen avoimeen kilpailuun ainoana toiveenaan saada palautetta musiikistaan.”
Yleisradion antama palaute oli varmastikin vääränlaista, ja sen seuraukset näkyivät viime viikonloppuna.
Uho
Ruotsinkielisenä Axel ei olisi ikinä laulanut maan valtakielellä suomeksi, vaan hän valitsi englannin. Jos hän olisi käyttänyt omaa kieltään ruotsia, ääniä olisi tullut noin RKP:n kannatuksen verran, jolla tuskin olisi saatu edustuspaikkaa Dusseldorffiin. Finaaliin pääsy oli jo melkein puolilupaus voitosta, mutta toisinhan siinä sitten taas kerran kävi.
Tuho
Surkean viisumenestyksen jälkeen käynee niin, että Paradise Oskarista tulee sananmukaisesti menneen talven lumia – ja hyvä niin! Muutaman vuoden kuluttua nimi Paradise Oskar saattaa tuoda mieleen takavuosien Pepe & Paradise -yhtyeen, joka tullaan muistamaan aina.
Mitenpä jonkin parikymppisen pöytälaatikkokyhäelmä voisi voittaa ammattimaisia säveltäjiä? Ei mitenkään. Se että kyseinen tekele valittiin edustamaan Suomea, kertoo vain sitä äänestäneiden henkilöiden arvostelukyvyn puutteesta ja kyvyttömyydestä ymmärtää hyvää musiikkia.
Sanalla sanoen: ”Da da dam” really sucks!
tiistai 10. toukokuuta 2011
Puuilo 2.0
Kävijälaskurin mukaan Puuiloa käsittelevä kirjoitus on blogin luetuin teksti.
http://oulun1.blogspot.com/2010/08/puuilo.html
Olisikohan niin, että moni muukin on tyytymätön Puuilon myymien tuotteiden laatuun tai asiakaspalveluun..? Se ei ainakaan olisi mikään yllätys.
Puuilossa myytiin muutama vuosi sitten Nikkarin naula -nimisiä nauloja. Niissä oli se vika, että kaikki naulat olivat hieman kaarevia. Tuolloin tuli mieleen ajatus, että Puuilo oli ostanut jonkin naulatehtaan koko sekundaerän ja pannut sen myyntiin ”normaalina Puuilon ykköslaatuna”.
Ostin 2003 Puuilosta nitojan, jolla kiinnitetään ohuita materiaaleja puuhun. Se maksoi muistaakseni noin kahdeksan euroa. Jokaista kiinnittyvää niittiä kohti piti ampua 3–4 niittiä, koska osa ei kiinnittynyt kunnolla. Välillä nitojasta tuli kaksi niittiä kerralla. Lyhyesti sanoen: täysin epäkelpo tuote ja ”taattua Puuilon laatua”.
Puuilo myi 2000-luvun alussa pöytävalaisimia, joissa oli 11 watin pienoisloistelamppu. Sen mukana tullut lamppu ei toiminut kunnolla vaan välkkyi. Lampun värisävy oli kammottavan räikeä eli monokromaattinen. Puuilo vaihtoi lampun toiseen kiinalaisvalmisteiseen, mutta senkin värisävy oli lähes yhtä surkea.
Puuilossa myytiin kymmenisen vuotta sitten kiinalaisia ulkovalaisimia hintaan 79 markkaa. Malleja oli kaksi lampun asennon mukaan. Yläkiinnitteisessä oli mahdollista käyttää energiansäästölamppuja. Yhdessä ostetussa lampussa maadoitusjohtimen kiinnitys oli puutteellinen, mutta en katsonut vaivan arvoiseksi kertoa siitä Puuiloon tai Tukesiin. Huomasin hieman myöhemmin, että pudasjärveläinen Säästökeidas myi samaa valaisinta hintaan 59 markkaa.
Puuilossa ei myydä mitään sellaista, mitä ei saisi ostettua jostakin muulta – ja vielä edullisemmin ja parempilaatuisena.
Valtatiellä Oulun Tuirassa toimi aikoinaan Tavaratalo Tapuli -niminen kauppa, jonka mainosiskulause oli ”Viisas markka ostaa Tapulista”. Samaa iskulausetta voitaisiin soveltaa myös Puuiloon mutta päinvastaisessa ja rehellisessä merkityksessä:
”Viisas euro EI OSTA Puuilosta.”
http://oulun1.blogspot.com/2010/08/puuilo.html
Olisikohan niin, että moni muukin on tyytymätön Puuilon myymien tuotteiden laatuun tai asiakaspalveluun..? Se ei ainakaan olisi mikään yllätys.
Puuilossa myytiin muutama vuosi sitten Nikkarin naula -nimisiä nauloja. Niissä oli se vika, että kaikki naulat olivat hieman kaarevia. Tuolloin tuli mieleen ajatus, että Puuilo oli ostanut jonkin naulatehtaan koko sekundaerän ja pannut sen myyntiin ”normaalina Puuilon ykköslaatuna”.
Ostin 2003 Puuilosta nitojan, jolla kiinnitetään ohuita materiaaleja puuhun. Se maksoi muistaakseni noin kahdeksan euroa. Jokaista kiinnittyvää niittiä kohti piti ampua 3–4 niittiä, koska osa ei kiinnittynyt kunnolla. Välillä nitojasta tuli kaksi niittiä kerralla. Lyhyesti sanoen: täysin epäkelpo tuote ja ”taattua Puuilon laatua”.
Puuilo myi 2000-luvun alussa pöytävalaisimia, joissa oli 11 watin pienoisloistelamppu. Sen mukana tullut lamppu ei toiminut kunnolla vaan välkkyi. Lampun värisävy oli kammottavan räikeä eli monokromaattinen. Puuilo vaihtoi lampun toiseen kiinalaisvalmisteiseen, mutta senkin värisävy oli lähes yhtä surkea.
Puuilossa myytiin kymmenisen vuotta sitten kiinalaisia ulkovalaisimia hintaan 79 markkaa. Malleja oli kaksi lampun asennon mukaan. Yläkiinnitteisessä oli mahdollista käyttää energiansäästölamppuja. Yhdessä ostetussa lampussa maadoitusjohtimen kiinnitys oli puutteellinen, mutta en katsonut vaivan arvoiseksi kertoa siitä Puuiloon tai Tukesiin. Huomasin hieman myöhemmin, että pudasjärveläinen Säästökeidas myi samaa valaisinta hintaan 59 markkaa.
Puuilossa ei myydä mitään sellaista, mitä ei saisi ostettua jostakin muulta – ja vielä edullisemmin ja parempilaatuisena.
Valtatiellä Oulun Tuirassa toimi aikoinaan Tavaratalo Tapuli -niminen kauppa, jonka mainosiskulause oli ”Viisas markka ostaa Tapulista”. Samaa iskulausetta voitaisiin soveltaa myös Puuiloon mutta päinvastaisessa ja rehellisessä merkityksessä:
”Viisas euro EI OSTA Puuilosta.”
maanantai 2. toukokuuta 2011
Requiesqat in pace
Kuten toukokuun ensimmäisen arkipäivän pääuutinen kertoo, Osama bin-Laden on viimeinkin saanut maksaa ”kolttosistaan”.
Juhani Leskisen laulun sanoja mukaillen voisi sanoa, että ”niin lujaa eli hän”.
Tapahtumalla on ollut lähinnä vain myönteisiä vaikutuksia: pörssit ovat nousseet, mikä sopii ainakin meille osakkeenomistajille.
Joidenkin lähteíden mukaan oikea Osama kuoli jo kauan sitten ja ehkäpä koki aivan luonnollisen kuoleman. Nyt tapettu Osama oli vain CIA:n luoma hahmo, jota pidettiin yllä propagandatarkoitusten vuoksi. Koska WTC:stä alkaa tulla kuluneeksi kymmenen vuotta, CIA katsoi, että nyt oli aika päättää näyttävästi Osaman taru.
Jo vuosia sitten epäiltiin Osama-nauhojen aitoutta.
Kuten kuvasta näkyy, Osama oli ”lukenut” mies.
Jos Osama olisi 60/70-lukujen vaihteessa käynyt Suomessa tai kuunnellut myöhemmin taistolaislauluja, hän olisi voinut todeta:
En valinnut asiaa – asia valitsi minut!
Juhani Leskisen laulun sanoja mukaillen voisi sanoa, että ”niin lujaa eli hän”.
Tapahtumalla on ollut lähinnä vain myönteisiä vaikutuksia: pörssit ovat nousseet, mikä sopii ainakin meille osakkeenomistajille.
Joidenkin lähteíden mukaan oikea Osama kuoli jo kauan sitten ja ehkäpä koki aivan luonnollisen kuoleman. Nyt tapettu Osama oli vain CIA:n luoma hahmo, jota pidettiin yllä propagandatarkoitusten vuoksi. Koska WTC:stä alkaa tulla kuluneeksi kymmenen vuotta, CIA katsoi, että nyt oli aika päättää näyttävästi Osaman taru.
Jo vuosia sitten epäiltiin Osama-nauhojen aitoutta.
Kuten kuvasta näkyy, Osama oli ”lukenut” mies.
Jos Osama olisi 60/70-lukujen vaihteessa käynyt Suomessa tai kuunnellut myöhemmin taistolaislauluja, hän olisi voinut todeta:En valinnut asiaa – asia valitsi minut!
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
En valinnut asiaa
En valinnut asiaa – asia valitsi minut! Voisiko asiaa sanoa tuon paremmin?
Love Recordsin 1996 julkaisema taistolaislauluja sisältävä En valinnut asiaa -tuplalevy on loistava kokoelma ja sopii vapuun kuin... no... jokin johonkin.
Musiikillisesti laulut ovat erinomaisia, vaikkakin sanojen sisällöstä voisi olla eri mieltä. Suuri osa lauluista on Kaj Chydeniuksen säveltämiä.
Kuin silloin ennen!
”El pueblo unido jamas sera vendico!”
Meripioneerien esittämä Lenin-setä asuu Venäjällä kertoo hyvin, miten pitkälle kommunistinen propaganda ja aivopesu saattoi mennä.
Love Recordsin 1996 julkaisema taistolaislauluja sisältävä En valinnut asiaa -tuplalevy on loistava kokoelma ja sopii vapuun kuin... no... jokin johonkin.
Musiikillisesti laulut ovat erinomaisia, vaikkakin sanojen sisällöstä voisi olla eri mieltä. Suuri osa lauluista on Kaj Chydeniuksen säveltämiä.
Kuin silloin ennen!
”El pueblo unido jamas sera vendico!”
Meripioneerien esittämä Lenin-setä asuu Venäjällä kertoo hyvin, miten pitkälle kommunistinen propaganda ja aivopesu saattoi mennä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
