Teknologian kehittämiskeskus Tekes jakoi jälleen varsin avokätisesti veronmaksajien rahaa.
Tekes jakoi vuonna 2011 yhteensä 611 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan ole koko Tekesin budjetti, koska siitä puuttuvat Tekesin omat menot, joita voidaan varovaisesti arvioiden olevan 100 000 euroa per nuppi. Jos henkilöstömäärä on sama kuin viime vuonna (400 paperinpyörittäjää), hallinnolliset kulut olivat noin 40 miljoonaa euroa. Tekes aiheutti siten valtiolle noin 650 miljoonan menoerän, jonka hyödyllisyys on vähintäänkin kyseenalainen.
Vuoden 2011 avustuseuroja saivat vanhat tutut nimet. Nokia oli jälleen kerran suurin tuensaaja, mikä jaksaa vieläkin hämmästyttää. Miljarditulosta tekevä yritys kehtaa edelleenkin hakea t&k-tukea veronmaksajilta kerätyistä veroista, vaikka se tekee yhteistyötä Microsoftin kanssa, jolla on kassassaan rahaa pienen valtion budjetin verran.
Joitakin poimintoja luettelosta:
Nokia Oyj 10 226 399 euroa (kasvua 36 925 euroa ed. vuodesta)
Nokia Siemens Oy 5 530 685 euroa (+1 983 803 euroa)
Elektrobitin kolme yksikköä yhteensä 1 070 599 euroa (–778 952 euroa). Joko on aika jättää uppoava laiva..?
Esju Oy 0 euroa (–29 939 euroa) Jo oli aikakin!
Lääketehdas GlaxoSmithKline Oy 46 900 euroa (–3150 euroa)
Lääketehdas Orion 747 069 euroa
Lääketehdas Pfizer 55 247 euroa (+55 247 euroa)
Nethawk Oy 1 919 123 euroa (+1 030 595 euroa)
Valkee Oy 376 554 euroa (+55 008 euroa). Tällä summalla on yhteiskunta tukenut kirkasvalokuulokkeistaan tunnetuksi tullutta yritystä.
Aava Mobile Oy 1 672 560 euroa (+1 039 231 euroa). Ehkäpä tämä on aluepolitiikkaa, jolla ex-nokialaiset saavat ”työtä”..?
Capricode Oy 181 430 (+244 593 euroa)
Uros Oy 600 000 euroa. Tuollainen summa yritykselle, josta kukaan ei tiedä juurikaan mitään.
Winwind Oy 764 431 (–225 012 euroa). Tyylimyllyala taitaa olla laskevan auringon ala.
Oulun kaupunki 486 167 euroa (+147 644 euroa)
Koska valtion budjetin alijäämä on tänä vuonna noin seitsemän miljardia euroa, joka joudutaan kompensoimaan samansuuruisella lainalla, tässä olisi yksi säästökohde: lakkautetaan Tekesin toiminta. Tekesin ”asiantuntijat” joutuisivat tosin jättämään suojatyöpaikkansa ja kokeilemaan kompetenssiaan vapailla työmarkkinoilla, mutta se olisi vain pieni menetys saavutetun hyödyn rinnalla. Tekesin viime vuoden menot olivat likimain 10 prosenttia valtion budjettialijäämästä eli siitä summasta, joka täytyy kattaa lainalla.
Verkostoituminen on todellakin tämän ajan avainsana. Hanki itsellesi pari hyvää kaveria Tekesistä ja voit olla varma, että raha tulee – ja paljon!
Vuonna 2010:
http://oulun1.blogspot.com/2011/01/tekesin-raha-automaatti.html
Vuonna 2009:
http://oulun1.blogspot.com/2010/01/tekes-jakoi-jalleen-rahaa.html
Kaikki tuensaajat 2011
tiistai 31. tammikuuta 2012
maanantai 30. tammikuuta 2012
Hirsinen lampunjalka
Kuvan pöytälampun jalka on valmistettu vanhan riihen hirrestä. Riihi on seinän vuosilukukaiverruksen mukaan on valmistunut vuonna 1764 tai hieman sitä aikaisemmin. Hirren sahauspinnasta on laskettavissa noin 225 vuosirengasta, mikä tarkoittaa sitä, että puu, josta hirsi on valmistettu, on ollut vähintäänkin 225 vuotta vanha.
Noista kahdesta luvusta voidaan laskea vuosi, jolloin puuntaimi on lähtenyt kasvamaan. Vähentämällä 225 vuotta vuodesta 1764 saadaan vuosi 1539. Vanhin osa hirrestä eli sydänpuun sisimmät vuosirenkaat ovat siten iältään lähes viisisataavuotiaita.
Pienistä oksanleikkauksista päätellen hirsi on valmistettu kuusipuusta, joka on tunnetusti mäntyä hidaskasvuisempi.
Ensimmäiset 40 vuotta puu on kasvanut suhteellisen nopeasti, kunnes sen kasvu on hidastunut ja jatkunut hitaana, kunnes se on viimein kaadettu. Hirren sahauspinnan säde vaakasuoraan oikealle on noin 11 cm, mistä voidaan laskea keskimääräinen vuosikasvu, joka on vain noin 0,50 mm.
Osa vuosikasvusta on niin pientä, että vuosirenkaat ovat hädin tuskin laskettavissa. Hidas kasvu kertoo joko lyhyistä kasvukausista (kylmät kesät) tai epäedullisesta kasvupaikasta. Kuvan kuusihirsi on kuitenkin kestävintä mahdollista, ja tuollaisesta puusta rakennetut hirsirakennukset kestävät parhaiten aikaa – ja varmasti myös sellaisesta puusta valmistettu lampunjalka.
Noista kahdesta luvusta voidaan laskea vuosi, jolloin puuntaimi on lähtenyt kasvamaan. Vähentämällä 225 vuotta vuodesta 1764 saadaan vuosi 1539. Vanhin osa hirrestä eli sydänpuun sisimmät vuosirenkaat ovat siten iältään lähes viisisataavuotiaita.
Pienistä oksanleikkauksista päätellen hirsi on valmistettu kuusipuusta, joka on tunnetusti mäntyä hidaskasvuisempi.
Ensimmäiset 40 vuotta puu on kasvanut suhteellisen nopeasti, kunnes sen kasvu on hidastunut ja jatkunut hitaana, kunnes se on viimein kaadettu. Hirren sahauspinnan säde vaakasuoraan oikealle on noin 11 cm, mistä voidaan laskea keskimääräinen vuosikasvu, joka on vain noin 0,50 mm.
Osa vuosikasvusta on niin pientä, että vuosirenkaat ovat hädin tuskin laskettavissa. Hidas kasvu kertoo joko lyhyistä kasvukausista (kylmät kesät) tai epäedullisesta kasvupaikasta. Kuvan kuusihirsi on kuitenkin kestävintä mahdollista, ja tuollaisesta puusta rakennetut hirsirakennukset kestävät parhaiten aikaa – ja varmasti myös sellaisesta puusta valmistettu lampunjalka.
lauantai 28. tammikuuta 2012
Kallioparkki 2012
Kallioparkin rakennustöiden on määrä alkaa kesäkuussa (ellei sitten mitään mullistavaa tapahdu ja kaupungin vihreät kommunistit keksi jotakin keinoa pysäyttää rakentamisen heti alkuunsa).
Kallioparkin uusi nimi Kivisydän on naurettava ja tuo mieleen Markku Veijalaisen samannimisen romaanin, joka kertoo kahden hämeenlinnalaisen nuorukaisen seikkailuista ja musiikkibisneksen aloittamisesta 60-luvulla.
Kallioparkissa on taloudellisesti kysymys erittäin suuresta hankkeesta Oulun kokoiselle kaupungille. Siinä on kaksi vaihtoehtoa: se joko onnistuu tai menee totaalisesti pieleen.
Itse kalliotila näyttää yllä olevassa kuvassa varsin harmittomalta, koska siinä ei näy ajoluiskia, joiden kautta tilaan ajetaan 25 metrin syvyyteen. Juuri syvyyden vuoksi ajoluiskista tulee pakostakin pitkät, koska luiskien kaltevuus ei käytännön syiden vuoksi saa olla kovin suuri. Jos luiskan kaltevuus olisi seitsemän astetta (1:8), luiskan pituuden pitäisi olla 204 metriä.
Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, Hallituskadulta lähtevä luiska on Rantakadun luiskaa pidempi, koska maanpinta on Torinrannassa pari metriä alempana kuin Hallituskadulla. On todennäköistä, että kaltevuus jatkuu pysäköintitilan ajokäytäviin asti, kuten kuvaan on magentalla piirretty. Luiskien pituudet ovatkin luultavasti arvioidut 200 metriä.
Koska Autorannan ajoluiskan alkupää on lähellä merenrantaa ja vain pari metriä merenpinnan keskikorkeuden yläpuolella, on aina mahdollista, että äkkiä tulvivan meren vesi saattaa päästä valumaan ajoluiskaa alas pysäköintitilaan, mistä seuraisi sitten varmastikin monenlaisia ikävyyksiä.
Toimiessaan kallioparkki olisi melko huomaamaton maan pinnalla. Liikennettä olisi vain ajoluiskien edustoilla ja niille johtavilla kaduilla. Jos autopaikkojen lukumäärä olisi 700, keskimääräinen pysäköintiaika yksi tunti ja käyttöaste 80 prosenttia, keskimäärin vain 560 autoa ajaisi yhteensä molempia luiskia molempiin suuntiin. Jos molempia luiskia käytettäisiin yhtä paljon, Hallituskadun luiskaa ajaisi keskimäärin 280 autoa alas ja 280 autoa ylös yhden tunnin aikana. Minuutissa se olisi vain noin yhdeksän autoa.
Suurempi ongelma tulee olemaan louhintatyö ja räjäytyksissä syntyneen murskeen ajaminen maan alta ylös maan pinnalle. Koska tuo työ vie eniten aikaa, kokonaisrakennusajasta suurin osa tulee olemaan kallion räjäyttämistä ja murskeen pois kuljettamista, mistä tulee muodostumaan ”suurta huvia” lähinnä Hallituskadulla ja Uudellakadulla asuville kaupunkilaisille. Kuorma-autoliikenne tulee olemaan lähes ympärivuorokautista.
Havainnekuvasta on vaikea arvoida louhittavan kallion määrää, mutta kun tietää, että yhteen kuorma-autoon ei mitään ihmeitä mahdu, voi hyvin kuvitella, että ajokertojen määrä tulee olemaan tuhansia ja taas tuhansia. Keskustaan asumaan halajavalle saattaakin pian koittaa ostajan markkinat halpenevien asuntojen vuoksi.
Tarkennus siihen, kun totesin, että hankkeella on tarkalleen vain kaksi vaihtoehtoa. 1) Hanke viedään vastoinkäymisistä ja kustannuksista huolimatta loppuun, tai 2) rakennusaikana liian suuriksi käyneiden vastoinkäymisten vuoksi hanke keskeytetään ja siitä luovutaan.
Kallioparkin uusi nimi Kivisydän on naurettava ja tuo mieleen Markku Veijalaisen samannimisen romaanin, joka kertoo kahden hämeenlinnalaisen nuorukaisen seikkailuista ja musiikkibisneksen aloittamisesta 60-luvulla.
Kallioparkissa on taloudellisesti kysymys erittäin suuresta hankkeesta Oulun kokoiselle kaupungille. Siinä on kaksi vaihtoehtoa: se joko onnistuu tai menee totaalisesti pieleen.
Itse kalliotila näyttää yllä olevassa kuvassa varsin harmittomalta, koska siinä ei näy ajoluiskia, joiden kautta tilaan ajetaan 25 metrin syvyyteen. Juuri syvyyden vuoksi ajoluiskista tulee pakostakin pitkät, koska luiskien kaltevuus ei käytännön syiden vuoksi saa olla kovin suuri. Jos luiskan kaltevuus olisi seitsemän astetta (1:8), luiskan pituuden pitäisi olla 204 metriä.
Kuten alla olevasta kuvasta havaitaan, Hallituskadulta lähtevä luiska on Rantakadun luiskaa pidempi, koska maanpinta on Torinrannassa pari metriä alempana kuin Hallituskadulla. On todennäköistä, että kaltevuus jatkuu pysäköintitilan ajokäytäviin asti, kuten kuvaan on magentalla piirretty. Luiskien pituudet ovatkin luultavasti arvioidut 200 metriä.
Koska Autorannan ajoluiskan alkupää on lähellä merenrantaa ja vain pari metriä merenpinnan keskikorkeuden yläpuolella, on aina mahdollista, että äkkiä tulvivan meren vesi saattaa päästä valumaan ajoluiskaa alas pysäköintitilaan, mistä seuraisi sitten varmastikin monenlaisia ikävyyksiä.
Toimiessaan kallioparkki olisi melko huomaamaton maan pinnalla. Liikennettä olisi vain ajoluiskien edustoilla ja niille johtavilla kaduilla. Jos autopaikkojen lukumäärä olisi 700, keskimääräinen pysäköintiaika yksi tunti ja käyttöaste 80 prosenttia, keskimäärin vain 560 autoa ajaisi yhteensä molempia luiskia molempiin suuntiin. Jos molempia luiskia käytettäisiin yhtä paljon, Hallituskadun luiskaa ajaisi keskimäärin 280 autoa alas ja 280 autoa ylös yhden tunnin aikana. Minuutissa se olisi vain noin yhdeksän autoa.
Suurempi ongelma tulee olemaan louhintatyö ja räjäytyksissä syntyneen murskeen ajaminen maan alta ylös maan pinnalle. Koska tuo työ vie eniten aikaa, kokonaisrakennusajasta suurin osa tulee olemaan kallion räjäyttämistä ja murskeen pois kuljettamista, mistä tulee muodostumaan ”suurta huvia” lähinnä Hallituskadulla ja Uudellakadulla asuville kaupunkilaisille. Kuorma-autoliikenne tulee olemaan lähes ympärivuorokautista.
Havainnekuvasta on vaikea arvoida louhittavan kallion määrää, mutta kun tietää, että yhteen kuorma-autoon ei mitään ihmeitä mahdu, voi hyvin kuvitella, että ajokertojen määrä tulee olemaan tuhansia ja taas tuhansia. Keskustaan asumaan halajavalle saattaakin pian koittaa ostajan markkinat halpenevien asuntojen vuoksi.
Tarkennus siihen, kun totesin, että hankkeella on tarkalleen vain kaksi vaihtoehtoa. 1) Hanke viedään vastoinkäymisistä ja kustannuksista huolimatta loppuun, tai 2) rakennusaikana liian suuriksi käyneiden vastoinkäymisten vuoksi hanke keskeytetään ja siitä luovutaan.
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Numismaattisia seteleitä
Kalevassa oli tänään ilmoitus (luokitellut ilmoitukset), jossa eräs yritys tarjoutuu ostamaan (numismaattisia) rahoja, joiden arvo on käypien rahojen kohdalla niiden nimellisarvoa suurempi.
Alla olevissa kuvissa on joitakin vanhoja 10 markan seteleitä, joiden sarjanumeron perässä on tähti-symboli, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on korvattu sama sarjanumeroinen seteli, jossa on ollut jokin painovirhe. Tällaisten setelien arvo on selvästikin niiden nimellisarvoa suurempi.
Yritys haluaa myös ostaa ensimmäisiä Suomessa käyttöön otettuja euroseteleitä, joissa sarjanumeron ensimmäinen kirjain on L. Alla on kuvattuina eurosarjan neljä pienintä L-sarjan seteliä, jotka on ostettu pankista kymmenen vuotta sitten. Tällaisten käyttämättömien seteleiden arvo on suurin.
Yllä olevan 20 euron setelin laattanumero on D001, joka tosiasiassa sijaitsee setelin kääntöpuolella.
Alla olevissa kuvissa on joitakin vanhoja 10 markan seteleitä, joiden sarjanumeron perässä on tähti-symboli, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on korvattu sama sarjanumeroinen seteli, jossa on ollut jokin painovirhe. Tällaisten setelien arvo on selvästikin niiden nimellisarvoa suurempi.
Yritys haluaa myös ostaa ensimmäisiä Suomessa käyttöön otettuja euroseteleitä, joissa sarjanumeron ensimmäinen kirjain on L. Alla on kuvattuina eurosarjan neljä pienintä L-sarjan seteliä, jotka on ostettu pankista kymmenen vuotta sitten. Tällaisten käyttämättömien seteleiden arvo on suurin.
Yllä olevan 20 euron setelin laattanumero on D001, joka tosiasiassa sijaitsee setelin kääntöpuolella.
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
Äänestä Pipsa presidentiksi!
Äänestä Pipsa presidentiksi!
Hänen numeronsa on helppo muistaa ja kirjoittaa: 1.
Pipsa on nuori ja raikas.
Pipsa on edustava – toisin kuin aikaisemmat presidentit.
Pipsa on universaali ehdokas. Hän ei ole koskaan ollut mihinkään puolueen jäsen.
Pipsa ei koskaan ajattele omaa etuaan vaan ainoastaan sinun ja kansakunnan etua.
Pipsa taitava, tehokas ja älykäs – toisin kuin muut ehdokkaat.
Pipsa on luotettava ja rehellinen.
Pipsa ei tee puolivillaisia lupauksia, vaan sen minkä hän lupaa, sen hän varmasti myös pitää.
Pipsa ratkaisee tämän maan ongelmat.
Pipsa on sopiva henkilö tämän maan johtoon.
Pipsa on todellinen vaihtoehto.
Pipsa on ainoa vaihtoehto.
Anna äänesi Pipsalle ja voit nukkua yösi rauhassa.
Pipsa on meidän ehdokkaamme.
Muista numero 1 ja äänestä Pipsa presidentiksi.
Hänen numeronsa on helppo muistaa ja kirjoittaa: 1.
Pipsa on nuori ja raikas.
Pipsa on edustava – toisin kuin aikaisemmat presidentit.
Pipsa on universaali ehdokas. Hän ei ole koskaan ollut mihinkään puolueen jäsen.
Pipsa ei koskaan ajattele omaa etuaan vaan ainoastaan sinun ja kansakunnan etua.
Pipsa taitava, tehokas ja älykäs – toisin kuin muut ehdokkaat.
Pipsa on luotettava ja rehellinen.
Pipsa ei tee puolivillaisia lupauksia, vaan sen minkä hän lupaa, sen hän varmasti myös pitää.Pipsa ratkaisee tämän maan ongelmat.
Pipsa on sopiva henkilö tämän maan johtoon.
Pipsa on todellinen vaihtoehto.
Pipsa on ainoa vaihtoehto.
Anna äänesi Pipsalle ja voit nukkua yösi rauhassa.
Pipsa on meidän ehdokkaamme.
Muista numero 1 ja äänestä Pipsa presidentiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
