Valkee – onko mitä uutta?

Valkee julkaisi elokuun lopussa yhden tyhjänpäiväisen tutkimuksen tulokset, joiden ainoa tarkoitus oli korostaa kirkasvalokuulokkeiden hyödyllisyyttä ja toivon mukaan lisätä niiden myyntiä. Tässä tutkimuksessa selvisi, että ”korvavalohoitoa” saaneiden opiskelijoiden reaktioajat paranivat verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut hoitoa.

Muun muuassa Aamulehti ja MTV3:n uutiset noteerasivat tämän ”tutkimuksen” ja uutisoivat siitä.

Yhden valokuulokkeen teho lieneekin satoja milliwatteja, ja huolimatta ledien hyvästä hyötysuhteesta suuri osa tehosta muuttuu lämmöksi. On siten selvää, että koehenkilö, jonka korvassa on valokuuloke, joka tuottaa jopa parinsadan milliwatin lämpötehon ahtaassa korvakäytävässä, tietää, että hän kuuluu siihen ryhmään, joka saa ”oikeaa hoitoa”. Tämä vaikuttaa varmasti myönteisesti.

Korvakäytävässä oleva ilma lämpenee ja aiheuttaa paineen tunteen korvassa, millä voi myös olla vaikutusta ”hoidon tehoamiseen”.

Olisi olemassa kaksi tapaa tehdä tutkimus luotettavammin.

Tapa 1:

– kaksi ryhmää: A ja B

– ryhmä A saa valohoitoa

– ryhmä B saa lämpöhoitoa laitteella, joka tuottaa saman lämpötehon kuin valokuuloke

Tässä tutkimuksessa ero ryhmien välillä olisi melko pieni, ja jos tutkimusta toistettaisiin monta kertaa, ryhmä B saattaisi jopa saada parempia tuloksia.

Tapa 2:

– kolme ryhmää: A, B ja C

– ryhmä A saa valohoitoa

– ryhmä B saa lämpöhoitoa laitteella, joka tuottaa saman lämpötehon kuin valokuuloke

– ryhmä C ei saa valo- eikä lämpöhoitoa

Tässä tutkimuksessa kaikille koehenkilöille pitäisi kertoa, mitä hoitoa he voivat mahdollisesti saada. Ero Tapa 1 -tutkimukseen jäisi varmastikin pieneksi, ja Tapa 2 -tutkimuksen tulokset tukisivat Tapa 1:n tuloksia ja sitä oletusta, että hoidon myönteiset vaikutukset syntyvät pelkästään korvakäytävässä tuotetun lämmön ja paineen vuoksi.

Koska Valkee tietää mahdollisesti, että myönteiset vaikutukset syntyvät lämmön vuoksi, se ei varmastikaan halua tehdä edellä kuvattuja luotettavampia tutkimuksia, jotka osoittaisivat kaikki sen teoriat vääriksi ja korvavalon hyödyttömäksi.


 LISÄTTY 31.10.2012

Ajankohtainen Kakkonen kertoi tiistaina 30.10. siitä, että Valkee markkinoi kirkasvalokuulokkeitaan Valviran myöntämän lääkelaitteen myyntiluvan vastaisesti. Lupa on tarkoitettu ainoastaan ”kaamosmasennuksen hoitoon”, mutta Valkee on potentiaaalisen asiakaskunnan lisäämiseksi ja myyntimarkkinoiden laajentamiseksi maailmanlaajuiseksi keksinyt useita ”vaivoja”, joiden oireisiin se uskoo korvavalon vaikuttavan.

Finnair myy laitetta kansainvälisillä lennoillaan ja kertoo sen tehoavan aikaerorasitukseen.

Koska Valvira oli aikaisemmin tietämätön tästä asiasta, se aloittaa nyt asian tutkinnan ja sen jälkeen päättää jatkotoimista.

Valkee on jo Valviran aiempien yhteydenottojen vuoksi siivonnut viime keväänä suomenkieliset sivunsa, mutta muunkielisillä sivustoilla Valkee jatkaa myyntilupansa vastaista markkinointia.

Korvavalolaitetta on myyty jo noin 25.000 kappaletta, joka on suuri määrä laitteita, joiden hyödyllisyys on todistettu vain kelvottomilla tutkimuksilla, mutta kuitenkin vielä hyvin kaukana Valkeen tavoitteesta, joka taisi olla kaikki kaamosmasentuneet pohjoisella pallonpuoliskolla.

Ajankohtaisen Kakkosen ohjelman voi seurata täällä. Valkee-osuus alkaa noin 30 minuutin kohdalla.

http://areena.yle.fi/tv/1684219

Polar Heater Oy:n akkulämmitin

Kaleva tarjosi tänään maksutonta mainontaa kahdelle yritykselle, jotka valmistavat laitteita, joilla voidaan lämmittää auton akkua, jotta akku latautuisi nopeammin talvella. Asia lieneekin niin, että lyijyakun latausominaisuudet riippuvat akun lämpötilasta, ja akun virranottokyvyn ja lämpötilan välillä on melko lineaarinen riippuvuus.

Yritykset haluavat kuitenkin antaa ymmärtää, että heti kun akun lämpötila tippuu tietyn pisteen alapuolelle, akun virranottokyky loppuu tykkänään. Näin ei kuitenkaan ole, vaan melko lineaarisen riippuvuuden vuoksi virranottokyky hiipuu asteittain. Jos akun lämpötila on -25 ºC, kemialliset reaktiot akussa tapahtuvat sen verran hitaasti, että akku ei käytännössä lataudu juuri lainkaan. Mutta jos akkua ei ole purettu, latauksellekaan ei juuri ole tarvetta.

Arctic Heatin akun kylkeen liimattavasta virityksestä kerrottiin pari vuotta sitten:

oulun1.blogspot.com/2011/02/arctic-battery-heater.html

Se on jokaisen ostajan arvioitava, onko hankinta hintansa arvoinen.

Uusi tulokas alalla on kempeleläinen Polar Heater Oy, jonka akkulämmitin eroaa Arctic Heatin viritelmästä siinä, että se toimii verkkovirralla. Lämmitinelementti asennetaan akun alle, ja termostaatin ohjaamana akun lämpötilan ei pitäisi nousta +23 ºC:een yläpuolelle. Lämmitin on toiminnassa vain silloin, kun auton moottoria lämmitetään, ja lämmitysaika riippuu siitä, kuinka kauan moottoria (ja sisätiloja) lämmitetään.

Koska lämpö siirtyy pohjan kautta akkuun, akku lämpenee epätasaisesti. Termostaatti pitää huolen siitä, että pohjan lämpötila ei nouse liian suureksi, ja katkaisee välillä lämmityksen pois päältä. Sitten kun lämpö on johtunut ylöspäin akussa ja pohjan lämpötila on vastaavasti laskenut, termostaatti voi kytkeytyä uudelleen päälle ja jatkaa lämmittämistä. Akun lämmitys tapahtuu termostaaatin ohjaamana jaksottaisesti, mikä hidastaa akun lämpenemistä. Arctic Heatin lämmittimessä ei ole tätä ongelmaa, koska siinä ei ole termostaattia.

Lyijyakun elinikä lyhenee, jos sen lämpötila nousee liian korkeaksi, ja sen vuoksi termostaatti on välttämätön Polar Heaterin lämmittimessä. Toisaalta, jos lämmittimen teho olisi pienempi, termostaattia ei ehkä tarvittaisi lainkaan, mutta tuolloin akku lämpenisi vieläkin hitaammin silloin, kun tarvittaisiin mahdollisimman suurta tehoa (kova pakkanen).

Polar Heaterin epätasainen akun lämpeneminen aiheuttaa sen, että lyijylevyjen alaosat osallistuvat kemialliseen latausprosessiin, kun taas levyjen kylmät yläosat eivät ehkä lainkaan. Metallina lyijy johtaa kohtalaisesti lämpöä, mutta sen ympäröimä akkuhappo hidastaa lämmön johtumista ylöspäin lyijylevyissä. Sitten kun autolla lähdetään ajamaan, akun alaosa on todennäköisesti lämmin mutta yläosa kylmä. Mitä pidempään moottoria (ja akkua) lämmitetään, sitä enemmän ja tasaisemmin akku lämpenee, mutta se voi johtaa siihen, että moottoria lämmitetään turhan kauan vain sen vuoksi, että akku ehtisi lämmetä.

Arctic Heatin lämmittimessä on samantapainen epätasaisen lämpenemisen ongelma, vaikka siinä lämpö siirtyykin akkuun akun kyljestä.

Käytettäessä akkulämmitintä akun lämpötilan päivittäinen vaihtelu, joka voi olla jopa 40 astetta, saattaa rasittaa mekaanisesti akkua, jotka ovat nykyisin suljettuja. Vaihtelu aiheuttaa akussa paine-eron. Kun akku lämpenee (jopa 40 astetta), sen sisään syntyy ylipaine, joka pyrkii tasaantumaan. Vastaava jäähtyminen aiheuttaa alipaineen, joka myöskin pyrkii tasaantumaan.

Sekä Arctic Heatin että Polar Heaterin akkulämmitimet vaatisivat tarkempia (puolueettomia) tutkimuksia, jotta saataisiin selville niiden todellinen hyöty ja se, onko niistä mitään haittaa akulle. Valmistajat osaavat toki aina kehua tuotteitaan, ja niiden omat ”testit” osoittavat tuotteiden ominaisuudet erinomaisiksi.

On tosiasia, että nykyisissä autoissa on sähkönkulutusta, vaikka auton moottori ei kävisikään. Tämä ja lyijyakun luontainen itsepurkautuminen aiheuttaa sen, että akku purkautuu hitaasti itsestään, jos autolla ei ajeta tai akku ei lataudu ajon aikana riittävästi. Itse olen ratkaissut asian lataamalla akun silloin, kun akun jännite on mittauksen perusteella laskenut tietyn rajan alapuolelle. Laturina olen käyttänyt ns. vakiojännitevaraajaa, joka rajoittaa latausjänniteen noin 14,0 volttiin (joka on sama kuin auton laturin latausjännite), ja lataan akun silloin, kun ei ole pakkasta. Tuollaisen varaajan voi huoletta kytkeä auton sähköjärjestelmään ilman pelkoa siitä, että se vahingoittaisi moottorin ohjauselektroniikkaa. Se voi myöskin olla kytkettynä akkuun pidemmäksikin aikaa, koska 14,0 voltin jännite ei aiheuta ns. kiehutusreaktiota akkuhapossa.

Arctic Heat vs. Polar Heater

Arctic Heatin akun kylkeen liimattava lämmitin on toiminnassa vain silloin, kun auton moottori on käynnissä. Tämän vuoksi autolla on ajettava pitkähkö matka, ennen kuin akun lämpötila alkaa nousta ja se alkaa ottaa virtaa vastaan. Lämmitykseen tarvittava energia otetaan auton sähköjärjestelmästä, joka voi kovalla pakkasella toimia äärirajoillaan. Joidenkin ”alan asiantuntijoiden” mukaan laturin ylikuormitus kovalla pakkasella, jolloin kaikki mahdolliset sähkölaitteet ovat päällä, on suurin syy siihen, että akku ei lataudukaan vaan purkautuu. Jos laturin sähköä ei riitä enää akkuun, joka latautuu muutenkin huonosti kylmässä, on selvää, että akku ei lataudu.

Polar Heaterin etu on siinä, että akku on liikenteen lähdettäessä jo valmiiksi ”lämmin”, jos lämmitys on sitä ennen ollut tuntikausia päällä, ja akku latautuu varmastikin paremmin kuin kylmänä. Lämmitys lakkaa heti, kun auto irrotetaan sähköverkosta, ja ajettaessa autolla akun jäähtyminen alkaa. Ajoviima – riippuen moottoritilan rakenteesta – jäähdyttää akkua tehokkaasti, ja mitä pidempään autolla ajetaan, sitä enemmän akku jäähtyy. Mitä lämpimämpi akku on ennen ajoon lähtöä, sitä kauemmin kestää, ennen kuin se jäähtyy.

Oulun 1 -akkulämmitin

Koska molemmissa malleissa on omat puutteensa, Oulun 1 -blogi esittää vallankumouksellisen Oulun 1 -akkulämmittimen: lämmitin, joka yhdistää molempien lämmittimien hyvät puolet. Akkua lämmitetään samalla, kun moottoriakin lämmitetään, ja ajon aikana lämmitys jatkuu edelleen.

Oulun 1 -lämmitysmenetelmässä paikallaan seisovan auton akkua ei lämmitetäkään verkkosähköllä, kuten Polar Heaterin järjestelmässä, vaan akkujännitteellä, ja moottorin käydessä auton oma sähköjärjestelmä tuottaa tarvittavan sähkön. Tähän riittää yksi 12 voltin lämmitinelementti, joka joko asennetaan akun alle tai kiinnitetään akun kylkeen. Lisäksi sähköjärjestelmään asennetaan kiinteästi elektroninen akkuvaraaja, joka tuottaa tarvittavan lämmityssähkön silloin, kun moottoria lämmitetään auton ollessa pysäköitynä. Sitten kun moottori käynnistetään, auton laturi tuottaa tarvittavan lämmityssähkön.

Etuna tässä on vielä se, että akkuvaraaja lataa akkua, kun moottoria lämmitetään, vaikka se tapahtuukin mahdollisesti hitaasti.

  

Kuvasta puuttuu ohjauskytkentä, jolla lämmityselementti irrotetaan akusta silloin, kun lämmitysjärjestelmä ei ole kytkettynä verkkovirtaan. Se voidaan toteuttaa releellä, joka ohjataan päälle silloin, kun sähköjärjestelmän jännite ylittää tietyn kynnysarvon, esim. 13,6 volttia. Tuolloin lämmityselementti on kytkettynä akkuun (ja auton sähköjärjestelmään) vain silloin, kun akkuvaraaja on toiminnassa tai moottori käy ja laturi tuottaa noin 14,0 voltin jännitteen. Kun moottori sammutetaan, akun jännite tippuu melko nopeasti alle 13,0 voltin. Tässä ei ole pelkoa, että lämmitin olisi tahattomasti päällä, kun moottori ei käy.

UN ATM CARD

Blogin sähköpostiin tuli seuraava viesti, joka aivan oikein ohjautui suoraan roskapostikansioon.

Contact dd.harston2012@yahoo.com.hk with your Name/delivery address/Phone Number/Occupation/Sex(Gender) as an ATM Card worth FIVE HUNDRED THOUSAND US DOLLARS has been approved to you.

You are to pay a delivery fee of $95.00 for the delivery of your package to you and be informed that the package will be dispatched to your address within 48 hours (2 days) after the confirmation of your payment.

Lähettäjä oli Dr Paul McClaren: doug@emeraldcoasthomecare.com

Näitähän huijausviestejä tulee toisinaan, mutta tämä oli ensimmäinen laatuaan. Jos maksaisin 95 dollarin ”toimituskulut”, minulle lähettäisiin pankkikortti, johon olisi talletettu viisisataa tuhatta dollaria. Jotta huijaus toimisi, maksu täytyy tietenkin maksaa ensin, ja vasta sen jälkeen voi jäädä ”odottamaan” kortin saapumista. Kukahan typerys menee tähän halpaan..?

$500,000

Oulun seudulla kuuluvat radioasemat

Alle on koottu Oulun seudulla kuuluvat radioasemat. Aseman nimeä seuraa lähetystaajuus, säteilyteho, lähetinantennin korkeus ja lähetinmaston sijainti Oulu (H ja P) tai Kiiminki (K). Ensimmäisessä listassa ovat Digitan ja kaupallisten toimijoiden jakeluverkoissa välitettävät asemat, joita voidaan vastaanottaa radion omalla antennilla. Jälkimmäisessä listassa ovat Dna:n kaapeliverkossa välitettävät asemat.

Lähetinteho ja lähetinantennin korkeus ovat siinä mielessä hyödyllisiä tietoja, että niiden perusteella voidaan päätellä, kuinka kaukana lähetinantennista radiokanava kuuluu. Kuuluvuuteen vaikuttavat maaston ohella myös antennin suuntakuvio ja suuntaus.

Vähintäänkin 3000 W:n kaupalliset radiokanavat kuuluvat tyydyttävästi vielä 60 kilometrin etäisyydellä, jos radiossa on kunnon antenni. Yleisradion ja Novan kanavat ovat aivan omassa luokassaan niin lähetystehon kuin antennin korkeudenkin suhteen.

Luettelo päivitetty 3.1.2024. Kaupalliset kanavat on poistettu Dna:n verkosta, ja jäljelle jääneet Yleisradion kanavat ovat saaneet uudet taajuudet.

Uusia kanavia ovat Kuhan FM ja Radio Sandels. Me Naiset Radio on nyt Easy Hits. Kaikkiaan kanavia on 33 kappaletta.

Antenniverkko

Radio Pooki, 88,0 MHz, 3000 W, 179 m, K
SEA FM, 88,8 MHz, 3000 W, 92 m, P
Iskelmä Oulu, 89,4 MHz, 3000 W, 180 m, K
YLE 1, 90,4 MHz, 50 kW, 247 m, K
Radio Helsinki, 90,9 MHz, 1000 W, 145 m, H
Kuhan FM, 92,2 MHz, 3000 W, 93 m, P
YLE X, 93,2 MHz, 50 kW, 247 m, K
Nostalgia, 94,3 MHz, 3000 W, 140 m, H
Radio Sandels, 94,7 MHz, 1000 W, 94 m, P
Radio Kaleva, 95,0 MHz, 1000 W, 84 m, P
Top51, 95,5 MHz, 2000 W, 93 m, P
Radio Rock, 95,8 MHz, 3000 W, 163 m, K
Suomipop, 96,4 MHz, 2000 W, 180 m, K
YLE Radio Suomi, 97,3 MHz, 50 kW, 247 m, K
HitMix, 98,1 MHz, 1000 W, 163 m, K
Aito Iskelmä, 98,7 MHz, 2000 W, 152 m, K
NRJ, 99,1 MHz, 1000 W, 145 m, H
Classic, 99,6 MHz, 3000 W, 163 m, K
YLE Radio Vega, 100,3 MHz, 50 kW, 247 m, K
Kasari Radio, 101,0 MHz, 3000 W, 93 m, P
Basso, 101,4 MHz, 3000 W, 163 m, K
Patmos, 102,0 MHz, 1000 W, 150 m, K
Radio SuomiRock, 102,6 MHz, 5000 W, 145 m, K
Radio City, 103,1 MHz, 3000 W, 163 m, K
Easy Hits, 103,5 MHz, 2000 W, 180 m, K
Radio Nova, 104,8 MHz, 50 kW, 247 m, K
SuomiRäp, 105,4 MHz, 3000 W, 152 m, H
Radio Mega, 105,9 MHz, 3000 W 80, P
Loop, 106,2 MHz, 1000 W, 179 m, K
Radio Dei, 106,9 MHz, 1000 W, 163 m, K
Järviradio, 107,4 MHz, 2000 W, 93 m, P
YLE Puhe, 107,7 MHz, 5000 W, 247 m, K

Dna:n kaapeliverkko 

YLE Radio 1, 88,6
YLE Radio Suomi, 89,20
YLE Radio Vega, 90,20
YLE X, 90,60
YLE Radio Puhe, 91,20 (poistuu vuoden 2024 alkupuolella ja myös antenniverkosta)

Perussuomalaisten paluu arkeen

On odotettavissa, että perussuomalaisten kannatus ei säily tulevissa kuntavaaleissa viime vuoden eduskuntavaaleissa saavutetulla tasolla, vaan se tulee valtankunnallisesti tippumaan lähelle kymmentä prosenttia, joka sekin on ihan hyvä kannatus puolueelle, jolla ei ole oikein selkeää linjaa. Puoluetta äänestävätkin lähinnä sen pitkäaikaiset kannattajat ja jotkin uudet kannattajat, mutta monet viime eduskuntavaaleissa vanhan puolueensa jättäneet ja perussuomalaisia äänestäneet palannevat takaisin vanhan puolueensa kannatajiksi.

Puolueella ei ole kovin tunnettuja ehdokkaita, jotka saattaisivat houkutella muita kuin puolueen vanhoja kannattajia, joten kannatus vähenee pakostakin.

Perussuomalaisten oppositiopolitiikka ei ole oikein vakuuttanut muita kuin puoluetta itseään. Puolueesta onkin uutisoitu enemmän yksittäisten kansanedustajien ja valtuutettujen tekemisistä kuin puolueen politiikasta, mikä on välillä ollut melko tuskaisaa puolueen puheenjohtajalle.

Jotkin perussuomalaiset kuuluvat johonkin kansallismieliseen järjestöön, joihin kuuluu myös henkilöitä, jotka ovat ns. uusnatseja. Vaikka suomalaiset uusnatsijärjestöt ovatkin vain enemmän tai vähemmän harmittomia isojen poikien partioliikkeitä, niillä on historiallisista syistä paha kaiku.

Koska perussuomalaiset, kansallismieliset järjestöt ja uusnatsit vastustavat maahanmuuttoa, näiden kaikkien ideologia on helppo yhdistää yhdeksi ja kaikkia koskevaksi, mikä ei tietenkään ole oikein.

Joissakin pienissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa maahanmuuttokysymys on iso asia, perussuomalaiset voi saada hyvän kannatuksen, mutta suuremmissa kaupungeissa sen on tyydyttävä melko vaatimattomaan kannatukseen.

Led-lamppu-huijaus

Led-lamppujen on luvattu säästävän sähköenergiaa ja siten vähentävän ilmaston lämpenemistä. Niiden on myös kerrottu olevan erittäin pitkäikäisiä. Mutta mikä on totuus?

Eräs oululainen tavaratalo myy Osram LED Star Classic A 15 -lamppua hintaan 7,95 euroa. Mainoksessa kerrotut lampun tiedot:

- käyttöikä jopa 25 000 tuntia

- säästää erittäin paljon energiaa - jopa 85 %

- valovirta 136 lm

- teho 3,00 W

Mainosteksti ei kerro, mihin verrattuna led-lamppu säästää 85 prosenttia energiaa. Sitä on tietenkin verrattu hehkulamppuun, joita ei enää saa tuoda markkinoille (täyskielto kaikentehoisille hehkulampuille alkoi 1.9.2012). Siksi onkin ihmeellistä, että led-lamppua verrataan lamppuun, joita ei käytännössä enää myydä. Jos sitä olisikin verrattu energiansäästölamppuun, ”säästöä” ei olisikaan tullut.

Led-lampun valontuotto on vaatimaton: vain 136 lumenia. Tuo on täysin riittämätön minkä tahansa tilan valaisuun. Jotta saataisiin riittävä valon määrä, led-lamppuja tarvittaisin kolme kappaletta, mutta sopivan valaisimen, jossa on kolme lampunkantaa, löytäminen voisi olla vaikeaa.

Led-lampun tehonkulutus on 3 wattia. Jos käytössä on kolme lamppua riittävän valotehon (408 lumenia) saamiseksi, kokonaisteho onkin jo 9 wattia.

Philipsin 8 watin energiansäästölampun (10.000 h) valovirta on 835 lumenia, joka on hieman enemmän kuin kolmen Osramin led-lampun. Tehonkulutus on yksi watti vähemmän. Philipsin energiansäästölamppu tuottaa siten hieman enemmän valoa ja kuluttaa hieman vähemmän sähköä kuin kolme Osramin led-lamppua. Lisäksi Philipsin lamppua voidaan käyttää tavallisessa valaisimessa.

Kolme Osramin lamppua maksaa noin 24 euroa. Philipsin lamppu maksaa noin viisi euroa. Vaikka led-lampun elinikä onkin kaksi ja puolikertainen energiansäästölamppuun verrattuna, sen käyttäminen tulee tosiasiassa kallimmaksi kuin energiansäästölampun.

Led-lamppujen käyttö maksaa siten jopa kaksi kertaa enemmän. Hinta-ero on 11,5 euroa. Koska led-lamppu kuluttaa yhden watin enemmän, tehonkulutuseroksi tulee luvatun 25.000 tunnin eliniän aikana 25.000 h * 1 W = 25 kW. Jos sähkö maksaa 12 snt/kWh, kulutuseron hinnaksi tulee kolme euroa. Täten led-lampun käyttäminen maksaa 14,5 euroa enemmän kuin energiansäästölampun käyttäminen.

On olemassa myös edullisempia energiansäästölamppuja, ja käytettäessä niitä led-lampun käyttö tulee vieläkin kalliimmaksi.

Näin ollen on täysin oikeutettua puhua LED-LAMPPUHUIJAUKSESTA.

On olemassa myös tehokkaampia led-lamppuja, jotka maksavat noin 20 euroa. Niiden hyötysuhde lumen/watti on likimain sama kuin energiansäästölampuilla. Vaikka niiden elinikä on moninkertainen energiansäästölamppuihin verrattuna, niiden kallis hankintahinta ei tee käyttämistä taloudellisesti järkeväksi.