http://oulun1.blogspot.com/2010/02/sahkoauto-ei-toimi-pakkasessa.html
Laitteen rakenteesta kerrottiin jo tuolloin, joten siihen ei nyt ole syytä palata.
Laitteen kehittäjän mukaan nykyaikaisen auton sähkönkulutus on moottorin käydessä niin suuri, että auton akku purkautuu vähitellen. Vaikka moottori ei kävisikään, auton sähkölaitteet kuluttavat silti akkua. Ja polttoainekäyttöisen lisälämmitimen käyttäminen lisää edelleen kuormitusta.
Koska akun varautumiskyky huononee lämpötilan laskiessa, akku ei ehdi varautua lyhyehkön ajomatkan aikana, ja ennen pitkää akku onkin sitten tyhjentynyt – ja akkukauppiaat hierovat käsiään.
Akkulämmittimen idea perustuu siihen, että akkua lämmittämään tarvittava virta otetaan lämmitettävästä akusta, mikä luonnollisestikin purkaa akkua vielä lisää. Kyse on hieman samasta ”ideasta” kuin hölmöläisillä, jotka lyhensivät liian lyhyttä peittoa leikkaamalla palan toisesta päästä ja liittämällä sen lyhyeksi kokemaansa päähän, mutta huonoin tuloksin. Tämä ei pidä paikkaansa. Sitä on kommentoitu jäljempänä.
Jos akku saadaan lämpenemään siitä otetun virran avulla, se luonnollisestikin latautuu hieman nopeammin kuin kylmä akku mutta sillä edellytyksellä, että akkua ladataan riittävä kauan aikaa.
Jos akun vajaa varaustila on ongelma, siihen on olemassa helppo ratkaisu: autossa olevaa akkua ladataan silloin, kun auto on pysäköitynä esim. kotipihassa. Se edellyttää tosin sitä, että sähköä on saatavilla auton luona ympärivuorokautisesti, mutta se ei taida olla mahdollista ainakaan asunto-osakeyhtiöiden pysäköintipaikoilla.
Yrityksen web-sivulla on kuvaaja, joka on luotu palvelemaan akkulämmittimen markkinointia ja myyntiä, eli siinä vääristellään asioita. Minkään henkilöauton akku ei voi ottaa yli sadan ampeerin latausvirtaa vastaan ollessaan kytkettynä auton sähköjärjestelmään. Auton laturi ei myöskään pysty tuottamaan sellaista ylimääräistä virtaa auton muun sähkönkulutuksen lisäksi. Myöskään minkään auton latausjännite ei ole 14,5 volttia, koska niin korkea jännite käynnistää akussa kaasunmuodostuksen, jossa akkuhapossa oleva vesi alkaa hajota vedyksi ja hapeksi, mkä ennen pitkää pilaa akun.
Siihen, paljonko akku ottaa latausvirtaa vastaan, vaikuttaa kolme seikkaa: 1) latausjännitteen suuruus ja laturin vakavuus eli virransyöttökyky, 2) akun varaustila ja 3) akun kunto.Kalevan toimittaja ei sentään innostunut liikaa ja povannut Ele-Productsista uutta Nokiaa. Akku on nimittäin tärkeä osa myös matkapuhelimessa, koska ilman sitä sekään ei toimi.
Jos Arctic Battery Heater saataisiin myytyä maailman kaikkiin autoihin, Nokia olisi kuin nappikauppias Ele-Productsin rinnalla. Siitä vain Ele-Productsin myyntimiehet kiertämään maailmaa ja tekemään kauppoja.
80-luvun lopussa eräs toinen pellepeloton kehitti laitteen, jolla akusta otettavan virran avulla lämmitettiin öljynsuodattimessa oleva öljy, jonka toivottiin notkeana helpottavan moottorin käynnistymistä, mutta laitteesta ei odotetusti tullut mitään myyntimenestystä. Se näyttää kuuluvan Arctic Battery Heaterin kanssa niihin ”keksintöihin”, joita ei olisi koskaan tarvinnut keksiä.
Kaikkien akkujen toiminta huononee lämpötilan laskiessa, mistä seuraa huonontunut varauskyky ja alentunut kapasiteetti. Matkapuhelimista tuttuja litium-ioni-akkuja on kaavailtu käytettäväksi tulevaisuuden sähköautoissa (jos jostakin sattuisi löytymään riittävästi litiumia), mutta litium-akku on erittäin herkkä kylmälle. Miten kukaan voi kuvitella, että tuollainen sähköauto voisi toimia Suomen talvessa? Pitäisikö monisatakiloista akustoa lämmittää tyrnäväläisellä idealla?
Pisti silmään tuo kun epäilit että latausjännite ei voi olla lähes 14.5 V. Tarkistin asian niin se on tyypillisesti 13.8 - 14.4 V.
VastaaPoistahttp://en.wikipedia.org/wiki/Automotive_battery Samassa lähteessä kerrottiin että latausvirta on tyypillisesti 20 - 40 A, joten reilu 100 A on varmasti liioittelua.
Latauskäyrässä pisti silmään kun aikaa ei näkynyt kuin 550 sekuntia.
Tarvetta akun lämmittämiselle voi olla pakkasilla, mutta ei mitään järkeä ottaa lämmitys energiaa akusta. Hölmöläisten hommaa tosiaan.
Kaasunmuodostus alkaa 14,4 V:ssa (2,4 V/kenno), joten akun kannalta olisi parempi, että tuota rajaa ei ylitettäisi.
VastaaPoistaAutossa latausjännitteen suuruus määräytyy lataussäätimen jännitteen mukaan. Niitä näyttää olevan myynnissä eri jännitteille.
Mutta tarkottaako se että ei voida ladata 14.4 voltilla?
VastaaPoistaAkunjännite ja latausjännite on eri asia.
Täyttä akkua ei kannata varata yli 14,4 voltin jännitteellä. Vajaa akku on asia erikseen, ja siinä korkein varausaikainen jännite saa olla 2,6...2,7 V/kenno.
VastaaPoistaAkku on aina kiinni auton sähköjärjestelmässä, ja koska auton varausjännite on vakio, se on korkeintaan 14,4 volttia.
Näin on.
VastaaPoistaEli ei se käyrän latausjännite ollutkaan liioiteltua.
Oheissa linkissä video jossa akkulämmittimen toiminta esitelty! http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/pakkanen-kyykyttaa-akun-webaston-polttoaineen-ja-osaamattoman-korjaamon?page=1
VastaaPoista.....vai ottaa akusta virtaa sen lämmittämiseen......ei nyt kuitenkaan;))
....outua plogikirjoitusta eli pitäsikö ottaa yhteyttä keksijään ensin niin ymmärtää akkulämmittimen toiminnan . Olen töissä Oululaisessa autoliikkeessä, samat ongelmat minulla kuin asiakkaillamme. Kävin kysymässä kun en älynnyt miten tuo ABH toimii, ostin sen jälkeen ja laitoin niiden ABC laturinkin jolloin akkua lämmitetään ja ladataan kun lohkolämmitin on päällä. Ei ota virtaa akkulämmitin kun akkua ei ladata tai auto ei käy. Jännitesäädin kytkee päälle kun 13,5 V ylittyy, pois päältä kun 12,9 alittuu. Täyden akun napajännitehän on 12,72 lepotilassa joten ei se ABH ota virtaa tuossa tilassa. Toivottavasti tuosta tulee uusi Nokia. Tulis töitä näille Nokialta kohta pois potkituille. Ei varmaan haittaa plogin kirjoittajaakaan. Otahan yhteyttä ABH laitteen keksijään niin varmasti mielellään esittelee niin ymmärrät sinäkin mistä on kyse
VastaaPoista.....kaveri lähetti tämän linkin, sanoi ettei joku ymmärrä akkulämmittimen toimintaa...näkyy pitävän paikkansa;)
VastaaPoistaKommentoimisen eräs tärkeä tehtävä on antaa lukijoille mahdollisuus kertoa, jos kirjoituksissa on asia- tai muita virheitä. Maininta, että lämmitin olisi toiminnassa silloin, kun moottori ei ole käynnissä, on virheellinen.
VastaaPoistaViime vuoden helmikuun kirjoituksessa, joka pohjautui Maaseudun Tulevaisuuden juttuun, kerrottiin: ”Akun lämmitys käynnistyy vasta, kun auton moottori käy ja akun latausjännite on vähintään 13,5 volttia, ja se jatkuu, kunnes akun lämpötila on saavuttanut +20 astetta. Valmistajan mukaan 45–60 minuutin ajo nostaa akun lämpötilan -20 asteesta +20 asteeseen.”
En muista enää, mutta olisikohan Kalevan jutussa ollut jotakin sellaista, joka sai ajattelemaan, että akkua pidettäisiin lämpimänä myös auton seisoessa. Jostakin sen ajatuksen on täytynyt tulla mieleen.
Kenen työmatka kestää tunnin? Entä puoli tuntia? Mitä lyhyempi ajomatka on, sitä vähemmän akku ehtii lämmetä ja latautua, ja sitä pienempi on myös ABH:n hyöty.
...kätevä lisä on tuo ABC 6A laturi joka haaroitetaan (jos autossa Defa/Calix lohkolämmitys) olemassaolevaan lohkolämmittimeen. Tällöin akkua voidaan lämmittää ja ladata samalla kertaa auton ollessa lämmityksessä tolpasta,siis verkkoviraalla. Siis ladattaessa 6A laturilla vakutus sama kuin auto kävisi eli napajännite yli 13,5V!!Me (autoliike) myymme lisälämmittimen käyttäjille Arctic Heat OY:n pakettia G ja joilla on lohkis pakettia F. Nämä paketit tarjotaan juuri lyhyttä kaupunkiajoa ajaville, joilloin akku on aina lämmin ja täynnä. Nuo paketit löytyy www.pakkasistaviis.fi osiosta media/esitteet. Siis erittäin kätevä ja helppo ratkaisu nykyautoilijan talviongelmien poistoon. Tämä laitteiston kehittäjähän on ollut alalla kymmeniä vuosia ja nähnyt tuon akkuongelman laajuuden. Kaikenkaikkiaan hieno paketti ja me myydään sitä mielellään. Kehujakin on saatu asiakkailta. Kehotan edelleen ottamaan yhteyttä keksijään niin varmasti vaikutut... saattaisit vaikka plogissas kehua kun pääset jyvälle. Hieno Oululainen innovaatio!
VastaaPoistaAkkua kannattaa ladata säännöllisesti talvella ja varsinkin silloin, kun ajomatkat ovat lyhyitä ja vähäisiä. Niin itsekin teen, ja käytän siihen samaa latauslaitetta, jolla lataan veneen akun. Siitä tarkemmin:
VastaaPoistahttp://oulun1.blogspot.com/2010/06/sahkoperamoottori.html
Siihen ei kannata käyttää parinkympin hintaista tavallista laturia, jossa lähtöjännite ei ole vakavoitu, koska akun tullessa täyteen latausjännite nousee siitä syystä, että akun laturin muuntajaa kuormittava vaikutus ja virta pienenee, jolloin jännitehäviö muuntajan toisiopiirissä myöskin pienenee, mistä seuraa laturin lähtöjännitteen nouseminen lähelle sen tyhjäkäyntijännitteen tasoa. Tämä korkea jännite käynnistää kaasunmuodostuksen akussa, ja se saattaa olla haitallista auton elektroniikkalaitteille. Talvella on tuskin kuitenkaan pelkoa akun liikavaraamisesta.
Koska lämmityselementti kiinnitetään vain akun toiseen sivuun, se tarkoittaa sitä, että lämpötilajakauma akussa noudattaa käänteistä ekspotentiaalikäyrää suhteessa etäisyyteen akun kylmään sivuun. Lyijylevyt (ja happo) elementin puoleisessa päässä ovat lämpimiä, mutta kylmä pää on nimensä mukaisesti lämmintä päätä selvästi viileämpi. Vain silloin kun lämmitysaika lähestyy ääretöntä (käytännössä useita vuorokausia), lämpötilaerot akun sisässä lähestyvät nollaa, mutta eivät mene koskaan nollaan. Tuolloin käänteisen ekspotentiaalikäyrän alku- ja loppupisteet lähestyvät toisiaan ordinaatalla.
Ohjainlaite asennetaan akun toiselle kyljelle, siis vastus toisella kyljellä(voi asentaa myös pohjaan ohjeen mukaan) jolloin lämmitys loppuu kun akku on läpi +20°C. Akkuneste siirtää näin arvatenkin lämmön jokakolkaan akkua. Muuten tuo kuvaaja on ollut Tekniikan Maailma-lehden akkutestissä samoilla arvoilla joten ei ole ilmeisesti tehty "akkulämmittimen myyntiä vauhdittamaan"....
VastaaPoistaPöh, kyllä tuo heatteri toimii. Ettekö koskaan ole joutuneet viemään akkua sisälle lämpenemään, jos autoa ei ole saanut käyntiin pakkasella? Lämmin akku ottaa vielä paremmin virtaa. Pätkäajossa akun lämmityksen merkitys korostuu.
VastaaPoistaKovalla pakkasella olisi sama pitää (iso) akku vaikka kokoajan latauksessa. Se ei siitä juuri kulu.
Lämmityselementti taitaa kiinnitystavan (liimaaminen) perusteella olla kertakäyttöinen. Sitten kun akku menee vaihtoon, Ele-Productsin kassa kilahtaa myös samalla.
VastaaPoistaLehtiartikkeleissa ja kommenteissa on akun purkautumisen syitä ymmärretty hieman väärin. Jos Webastot yms. jätetään huomiotta, ainoa energia, joka täytyy moottorin käynnistämisen jälkeen palauttaa takaisin akkuun, on käynnistyksessä kulunut energia (joka moottorilämmitintä käytettäessä on varsin pieni). Lisäksi hälytin, kauko-ohjaus ja radio kuluttavat jonkin verran energiaa, mutta niiden yhteismäärä on pieni. Tuon pienen energiamäärän palauttaminen takaisin jopa kylmään akkuun ei kestä kauan.
ABH:ta puolustavat haluavat antaa sellaisen kuvan, että moottorin käydessä auton kaikki sähkölaitteet kuluttavat enemmän sähköä kuin laturi pystyy tuottamaan. Se voi tietenkin olla mahdollista mutta ei järkevää, koska kaikki lisävirta tulee tuolloin akusta. Jos akku syöttää auton sähkölaitteita, ei ABH:sta ole mitään hyötyä, koska akku ei varaudu.
...ei puolustella mitään, faktaa vain. Kysymyshän on siitä, että kyllä auton laturi tuottaa virtaa, vaan amppeerit ei uppoa akkuun. Siis kun saat käymään ei hätää, mut kun et saa, niin se on ongelma. Tyhjästä akusta on paha nyhjästä. Nyt näyttää siltä, että plogin kirjoittajaan ei uppoa faktat eli "ABH:n vastustajan" mielestä kaikki fakta on fiktiota ja aina vastauksessa menet taas metsään. Ei kukaan ole tarkoittanut, että sähkölaitteet kuluttavat enemmän kuin laturi tuottaa. Nykyautoissa on jo reilusti yli 100 - 120 Ah laturit. Amppeereista ei siis ole pulaa vaan siitä lämmöstä akussa joka sallisi amppeerien upota akkuun. Siellä valmistajan sivulla on tietoisku, käy lukemassa. Mitä tulee kertakäyttöisyyteen niin sekin on harhaa, eli jatkat samalla "mutu" linjalla. Valmistajan mukaan ABH on siirrettävissä(asennusohjeessa kerrotaan) jos auto vaihtuu. Ainoastaan tarvitaan uusi liimallinen eristesetti joka kuulemma ei maksa kuin muutaman euron. Yksi meidän asiakas sai sen Arctic Heatilta ilmaiseksi kun vaihtoi autoa koska ei raskinut lämmittimestä luopua. Vetokoukut yms. sai mennä mutta ABH ei;). Aika reilua!...ja taas jäi Arctic Heatiltä rahaa saamatta;))...soita sille keksijälle niin pääset piinasta;)...ja mitä tulee kommentointiisi "Se näyttää kuuluvan Arctic Battery Heaterin kanssa niihin ”keksintöihin”, joita ei olisi koskaan tarvinnut keksiä." ...olisit kyllä jo anteeksipyynnön velkaa, sen verran olet jo potaskaa hatusta vetänyt;)
VastaaPoistaKaveri laitto miullekin linkin. Tuosta ideasta sen verran, että se ei ole tyrnäväläinen idea vaan idean keksijä on lähtöisin Muhokselta, nykyään Oululainen. Valmistus on kuulemma Ele-Productsilla Tyrnävällä. Hyvä niin, parempi kuin Kiinassa! ... ja toimii tuo ABH kuten niiden AFH laitekin. Ja se AW2U on pistämätön kelkkavaruste ja pilkillä, hirvijahdissa ja AC Oulun peleissä. Ei palele autossa eikä katsomossa kuski. Hyvät on vehkeet: Made in Finland vielä
VastaaPoistaAkkua tarvitsee varata vain sen verran kuin sitä on käynnistyksessä purettu. Lämmitetyn moottorin käynnistäminen (2 kW:n moottori ja 2 sekunnin aika) kuluttaa energiaa noin 1,1 Wh, joka on mitättömän pieni määrä. 1,1 Wh on 4000 Ws, joka jaettuna 14 voltilla antaa 286 As. Jos akkuun saadaan menemään 2,86 ampeeria, se kestää 100 sekuntia eli pari minuuttia.
VastaaPoistaAkun itsepurkautuminen ja muu kulutus tulee edellä mainitun lisäksi, mutta tämänkään energian palauttaminen akkuun ei vie kovin kauan aikaa.
Kalevan artikkelissa ongelmana oli juuri sähkölaitteiden liian suuri määrä, mikä johtaa akun tyhjentymiseen. Webaston käyttäminen oli toinen ongelma.
en tiedä paljon lie tämä keksintö maksaa mutta empä euroa,kahta enempää maksaisi. partcolta saa tehovastuksia alle eurolla ja sähköjohtoa löytyy kaapista. kytkin pitäisi hommata. oikealla mitoituksella ja tehovastuksen resistanssin laskemisella valitaan oikea vastus ja vastus kiinnitetään joko akkuun kylkeen kiinni taikka akun telineen pohjalle. lopuksi kylkiin eristys ettei lämpö karkaa.
VastaaPoistaVastaavan tai jopa paremman lämmitysjärjestelmän voisi itse rakentaa helposti.
VastaaPoistaAkun ympärille kiedotaan litteää itsesäätyvää lämmityskaapelia ja akku eristetään polyuretaanieristeellä, joka vaahtomaisena täyttää kaikki kolot ja syvennykset. Erillistä termostaattia ei tarvita.
Ja väitänpä, että tämä Oulun1BH-laite on jopa tehokkaampi kuin ABH.
"Blogissa ei käsitellä kenenkään lukijan tai edes julkisuuden henkilön henkilökohtaisia asioita, joten kommentoijan kannattaa myöskin pysyä asiassa ja välttää henkilökohtaisuuksia, vaikkakin teksti ei sattuisi miellyttämään. Kirjoitusten ei nimittäin ole tarkoituskaan miellyttää ketään."...tämä on hyvä ohje mutta ei näy koskevan plogin kirjoittajaa joten vaihdamme asiallisimmille sivuille joissa kommentteihin vastataan asiallisesti. Plogin pitäjä haukkuu hölmöläiseksi, rahanahneeksi, tekniikasta ja yms. tietämättömäksi sellaisilla tiedoilla jotka on lukenut lehdestä, siis haloo! Onnea ja menestystä uretaani Oulun1BH laitteelle. Poistumme sivuilta tuon valtavan tietämyksen tieltä...tosin jatkamme siirrettävän, termostaatti ja jänniteohjatun, myös paikallaan verkkovirtaa hyväksikäyttävän alkuperäisen ABH laitteen myyntiä;))
VastaaPoistaABH:ta puolustavat ovat tyypillisiä nurkkakuntalaisia. Akkulämmitintä pidetään suurena innovaationa, vaikka siinä ei edes ole mitään patentoitavaa. Sitten kun laitetta hieman arvostellaan tai sen markkinoinnista poistetaan turhat attribuutit, sen valmistuksesta tai myynnistä taloudellista etua saavat vetävät niin sanotusti herneen nenäänsä.
VastaaPoistaOulun1BH-laitteen esittely oli lähinnä vitsi, mutta en näkisi mitään syytä, miksei se voisi toimia, jos jostakin saisi 12 voltin itsesäätyvää lämmityskaapelia, jolle otetaan syöttö virtalukon jälkeiseltä sulakkeelta.
Jos ABH:ta ei ole millään tavalla mallisuojattu, on mahdollista, että vastaavia laitteita aletaan valmistaa Kiinassa ja myydä Suomessa muutaman kympin hintaan. Suomalainen on tunnettu siitä, että hän äänestää lompakollaan.
Kiitokset blogistille! Näin Suomi kehittyy ja myös tuotteet. Kritiikkisi on moninpaikoin ajatuksia herättävää ja täysin ILMAISTA tuotekehitystietoa tuotteen valmistajalle.... kuin myös "omavalmisteen suunnittelijalle" :) t Henkka
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaMielenkiintoista kirjoittelua, mutta kenellä olikaan käytönnön kokemusta tuotteesta? Itsellä nyt ABH käytössä ensimmäistä talvea ja ei voi kuin kehua laitetta. Itse ajan pätkäajoa, ja eberi huuta parhaimmillaan 3 kertaa päivässä (kyllä, olen mukavuuden haluinen) kertaakaan akku ei ole näyttänyt väsymisen merkkejä.
Toinen suomalainen tuote jota voi samassa kehua, on Remuc - ohjain. Tutustukaapa, se pelaa myös.
Uusin Tekniikan Maailma kehui ABH laitetta. Erittäin fiksuksi suunniteltu" toimii silloin kun tarvitaan. Lämmitetty akku ottaa jopa 4 kertaa enemmän virtaa vastaan...
VastaaPoistaAikaisemmin kirjoitettua Oulun1:"Yrityksen web-sivulla on kuvaaja, joka on luotu palvelemaan akkulämmittimen markkinointia ja myyntiä, eli siinä vääristellään asioita. "
TM ilmeisesti halusi tuon edellisen taulukon todistaa....
ja laitteen käyttäjänä omassa autossani olen samaa mieltä, ABH on hieno laite;)
Vanha juttu, mutta täynnä virheitä. Nykyautojen laturit ovat monasti 180A, ja akut AGM-mallisia, jolloin auton latausjännite on talvella 15V. Kyseinen akkutyyppi vaatii korkeamman jännitteen kuin nesteakku, sekä kestää enemmän purku-lataussyklejä. Yhtä huonosti vain kylmänä vastaanottaa virtaa. Asensin autooni parjatun ABH lämmittimen, AGM mallissa on vastukset molemmille puolille akkua, ja laite on siirrettävissä seuraavaan akkuun/autoon. Näillä pakkasilla toimii vallan mainiosti puolen tunnin työmatkoilla.
VastaaPoista