Uudet innovaattorit

Tämä oli tietenkin odotettavissa: Microsoft lopettaa puhelinten suunnittelun ja valmistuksen Suomessa, kuten viikon takainen uutinen kertoi.

Microsoftin älypuhelinten globaali markkinaosuus on vain alle yhden prosentin. Markkinaosuuden täytyy olla jossakin järkevässä suhteessa henkilöstön määrään – suunnittelu ja valmistus ei olisi muuten taloudellisesti järkevää.

Microsoftin Nokia-seikkailu tuotti varmasti suuret tappiot Microsoftille, mutta siihen sillä oli varaa. Microsoftin Nokia-kauppa ei varmastikaan onnistunut yhtiön johdon toivomalla tavalla. Tarkoituksena oli tehdä sen omasta puhelimesta markkinajohtaja, jossa pyörisi sen oma käyttöjärjestelmä tietokoneiden tapaan, mutta niin ei käynyt. Kilpailua oli liikaa, ja käytössä oli jo muita käyttöjärjestelmiä.

Suomessa vapautuu 1350 ”ammattilaista”, joiden osaaminen on hyvin suppeaa ja jotka osaavat tehdä vain sitä samaa yksinkertaista työtä kuin he tekivät Microsoftilla ja aikaisemmin Nokiassa.

Nyt onkin sitten odotettavissa syntyvän uusia pienyrityksiä, jotka kehittävät uusia ”innovaatioita”, kuten tekivät mm. Asmo Solutions, Oulight ja QuietOn. Kaikki muistanevat ”palovarman laturin”, joka ei polta kotimökkiä maan tasalle, valon välkettä mittaavan mittarin tai vastamelukuulokkeen.

Noiden ja kaikkien tulevien ”innovaatioiden” ongelma on se, että ne ovat väkisin keksittyjä ja niitä ei tosi asiassa tarvitse juuri kukaan. Yritykset toimivat tarkalleen niin kauan kuin julkinen rahahana (Tekes ja ely-keskus) on auki tai jokin taho rahoittaa niitä.

Toppilan sulfiittiselluloosatehdas

Ilmakuvassa näkyy Toppilan sulfiittiselluoosatehdas vuonna 1935. Satama sijaitsi aivan vieressä, joten vienti oli helppoa.

Savupiipun huipun oikealla puolella sijaitsi Toppilan (ja sittemmin Uleå Oy:n ja Kajaani Oy:n) höyrysahan vuonna 1872 valmistunut höyryvoimalaitos. Koska sähköä eikä vesivoimaa tuolloin vielä ollut, höyryä käytettiin pyörittämään sahan koneita.

Alueella näkyy suunnaton määrä puuta odottamassa haketusta ja ”keittämistä” selluloosaksi. Koska Toppilassa toimi pelkkä sellutehdas, joka tuotti puolivalmistetta, selluloosaa, tuote valmistettiin muualla paperiksi. Puut uitettiin tehtaalle Oulujokea pitkin.

Vasemmassa yläreunassa näkyy SOK:n mylly. Toppilan tehdas lopetti toimintansa vuonna 1985.

Kuva Oulusta vuodelta 1950

Harviaisessa kuvassa näkyy vaikeasti tunnistettava maisema Oulusta. Se on otettu 1950, eikä ainoatakaan kuvan rakennuksista ole enää olemassa.

Alueella toimi vuosina 1941–44 Waffen-SS Finnland Stützpunkt IV. Luovuttaessaan alueen syksyllä 1944 saksalaiset eivät tehneet siellä mitään ”kolttosiaan”, joista tulivatkin sittemmin tunnetuiksi pohjoisemmissa osissa maata. Kuvassa näkyy vain pieni osa rakennuksista.

Jokin vuosi kuvan ottamisen jälkeen Rajaville Oy alkoi harjoittaa alueella betonituotteiden valmistamista.

Kartta kuvaa samaa aluetta (alemman puoliskon keskiosa). Valokuva on otettu itäkaakosta. Kuvan keskellä näkyvä rautatie (pistoraide) kulkee kartassa kohti pohjoista. Nykyisin sen kohdalla kulkee Kaarnatie. Voimalinja kulkee kaakko-luode-suunnassa. Kaupunginosa nimettiin sittemmin Alppilaksi siellä sota-aikana majailleiden saksalaisten alppijääkäreiden mukaan.

Angry Birds -elokuvan ensi-ilta

Suuri ”suomalainen” 70 miljoonan dollarin elokuva sai ensi-iltansa viime perjantaina. Koska kyseessä on kaikkien aikojen kallein ”suomalainen” elokuva, kukaan suomalainen elokuvakriitikko tuskin viitsii teilata sitä täysin, vaan he antavat ”Suomi-lisää” vähintäänkin yhden tähden verran.

Angry Birds -elokuvassa ei todellisuudessa ole mitään muuta suomalaista kuin se, että kyseiset typerät lintu- ja sikahahmot ”keksitiin” Suomessa. Suomessa esitetyssä versiossa on tosin suomalaiset ääninäyttelijät, mikä antaa vaikutelman, että elokuvan Suomi-versio on suunnattu etupäässä lapsille.

Erään kriittisen arvostelijan arvioita:

”Muutama vuosi pahimman Angry Birds -villityksen jälkeen teattereihin saapuva pelifilmatisointi on keskinkertainen koko perheen elokuva, jossa animaatio vakuuttaa teknisesti, mutta vitsit eivät juuri naurata.”

”Jos Angry Birdsin tarinan siirtäisi muuhun kuin animaatioelokuvaan, kirjoittaisi jokainen kriitikko, että elokuva on vihamielinen maahanmuuttajia kohtaan. Se nimittäin esittää vieraan kansan vihamielisinä tunkeilijoina, ja vihanhallintaongelmista kärsivä, syrjäytynyt ksenofoobikko [Red] on ainoa, joka näkee totuuden: että maahanmuuttajat ovat tulleet tänne pilaamaan jälkikasvumme (eli varastamaan munat).”

”Vuonna 2016 pakolaisvirtojen täyttämässä Euroopassa toivoisi vähän mielekkäämpää asetelmaa tarinalle. Toivottavasti lapset eivät omaksu sitä muukalaisvihamielisyyttä, joka elokuvan pinnan alla kuplii.”

”Xenofobista asenteen ja emotionaalisen epäkypsyyden lisäksi on todettava, että Angry Birds ei ole kovin hauska elokuva. Saattaa johtua osin lehdistölle esitetystä suomenkielisestä versiosta, josta englanninkielen sanankäänteet paistavat läpi, mutta valtaosa elokuvan vitseistä ei naurata, eikä tarina vetoa tunteisiin tai pidä muutenkaan otteessaan.”

Pelifirma Rovio teki tappiota viime vuonna, ja jo aikaisemmin yhtiö toivoi pelastusta Angry Birds -elokuvasta. Kaikki on siis elokuvayleisön käsissä päättää Rovion tulevaisuudesta.

Jo vuonna 2011 Rovio oli niin täynnä suuruudenhullua lapsellista uhoilua, että se vaikutti säälittävältä.

”Meistä tulee ensimmäinen viihdebrändi, jolla on miljardi fania.”

”Kasvatamma liikevaihdon sadoista miljoonista kymmeniin miljardeihin dollareihin.”

”Tavoite on myydä enemmän kuin Disney myy Mikkihiiriä.”

Löytyikö noille väitteille katetta?

Miljardi (eli tuhat miljoonaa) Facebook-fania? Minkä verran niitä mahtaa olla nyt viisi vuotta myöhemmin? Niitä on vain 25,6 miljoonaa kappaletta. Viisi vuotta sitten niitä oli 10,9 miljoonaa, eli kasvua on ”peräti” 14,7 miljoonaa. Miljardiin on tosin vielä ”hieman” matkaa...

Viime vuoden (2015) liikevaihto oli 142 miljoonaa, jossa oli 16 miljoonaa laskua edellisvuodesta. Tappiota tuli 13 miljoonaa. Rovion uhoilu liikevaihdon kasvamisesta ”kymmeniin miljardeihin dollareihin” ei näytä aivan toteutuneen...

Rovio ei tavoittanut Disney-hahmojen myyntiä eikä tule koskaan tavoittamaankaan.

Aika tulee näyttämään, onnistuiko Rovion riskinotto Angry Birds-elokuvalla.

Kesän ensimmäinen kalansaalis

Hauki, 940 g, made, 215 g, ja ahven, 180 g, uivat katiskaan.

Made on maultaan paras ns. tavallista makean veden kaloista. Se on turskan sukulainen.

Onko aurinkosähkö kannattavaa?

Tätä pohditaan Oulun Seudun Sähkön Valokaari-asiakaslehden 1/2016 artikkelissa. Oulun Seudun Sähkö toimii Oulun etelänpuolisissa kunnissa eikä sillä ole mitään tekemistä Oulun Energian kanssa, vaikka nimet ovatkin hieman samankaltaisia.

Oulun kaupungin omistuksessa, määräysvallassa ja tuloutusvelvollisuudessa oleva Oulun Energia on omissa mainoksissaan osoittanut sen olevan, ja tuota argumenttia käyttäen se on markkinoinut aurinkosähköjärjestelmiään verkkoalueensa asiakkaille. Oulun Energian mielestä aurinkosähköjärjestelmät, joiden hinnat lähtevät neljästä tuhannesta eurosta, maksavat itsensä takaisin jopa niinkin nopeasti kuin seitsemässä vuodessa, mitä Oulun 1 -blogissa on uskallettu epäillä.

Yhtä kaikki osoittamalla kannattavuuden Oulun Energia on myynyt järjestelmiään alueensa asiakkaille, ja lieneekin luultavaa, että asiakkaiden hankintapäätökseen vaikutti yksinomaan Oulun Energian vakuuttelut lyhyestä takaisinmaksuajasta, minkä jälkeen aurinkopaneelit tuottaisivat ”ilmaista sähköä”.

Oulun Seudun Sähkön (OSS) näkemys asiasta on toisenlainen. Artikkelissa laskennassa käytetyt luvut ovat hyvin realistisia, ja mitäpä syytä yhtiöllä olisi vääristellä laskelmiaan taloudellista etua tavoittelevan Oulun Energian tavoin. Lainaukset kertovat kaiken olennaisen:

”Edellä kuvatulla oletuksilla 5 kW:n aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on noin 30 vuotta, mikäli asiakas pystyy itse käyttämään kaiken tuottamansa sähkön.”

”Nykyisellä hintatasolla aurinkosähköjärjestelmien kannattavuus sähkölämmittäjä-jäsenasiakkaillemme näyttäisi oleva varsin huono.”

Jos asiakas ei pysty itse käyttämään kaikkea tuottamaansa sähköä, takaisinmaksuaika pitenee edelleen 30 vuodesta. Tuolloin asiakas joutuu maksamaan muuna aikana ostamastaan sähköstä siirtomaksun OSS:lle ja veron valtiolle.

Lieneekin selvää, että toinen sähkönmyyntiyhtiö valehtelee tai ei ymmärrä mitään koko asiasta. Kumpihan se voisi olla? Kumpi hyötyisi valehtelusta ja asioiden vääristelystä?

Oulussa kannattava aurinkosähkö muuttuu kannattamattomaksi mentäessä parikymmentä kilometriä etelään päin... Sepä on ihmeellistä..?

Keksimääräinen Oulun Energian asiakas, jonka matemaattiset taidot ovat huonot ja joka ei ymmärrä mitään volteista, ampeereista ja kilowateista, on kuin sulaa vahaa Oulun Energian sutkin myyntimiehen edessä.

Miksi kuluttajaviranomaiset eivät puutu Oulun Energian vilpilliseen markkinointiin?

Eläköön vapaa Suomen kansa!

Suomalainen työväenkaarti ja venäläiset sotilaat poseeraavat vuonna 1917 vielä autuaan tietämättöminä tulevista tapahtumista.

TERVE VAPAA SUOMI JA VEИΛJΛ

Tovereiden ”vapaus” vuoden 1918 jälkeen Neuvostoliitossa ei tainnutkaan olla aivan odotetunlaista...