Tietotekniikan keskusteluryhmissä
arvostellaan Asmo-laturia. On vaikea arvioida kirjoittajien motiivia,
mutta tekstit näyttävät olevan totuudenmukaisia.
Tässä olen seurannut nyt indiegogo:n
jälkeisiä tunnelmia ja spekuloinnut hyvinkin paljon missä on menty
metsään ja mitä on todellisuudessa odotettavissa.
Aloitetaan hinnasta, 40€ kappaleelta.
Jos oletetaan, että tämä tuote tuottaa voittoa vain 5€ per
laturi, niin heidän omakustannehintansa kaikkien kulujen jälkeen on
35€, mutta luultavasti valmistuskustannus tällä hetkellä on
15-20€ tienoilla.
Se miksi kaksi erää on epäonnistuneet
tähän mennessä luultavasti johtuu seuraavista asioista:
Puutteellinen ymmärrys verkkojännitteen eristämisestä
pienjännitepuolesta, läpilyönnit 500V eristemittauksissa johtivat
kokonaan edellisen piirilevyerän hylkäämiseen. Seuraavassa
versiossa taas havaittiin, että jonkin komponentin toiminnallisuus
on liian lähellä äärirajaa. Oma veikkaukseni on se, että kun
katsotaan hyötysuhdetta, joka on hyvinkin surkea 69%, niin luulen
heidän käyttävän vanhentunutta hakkuripiiriä tuottamaan 5V
latausjännitteen. Toinen vaihtoehto on, että heidän tilaamansa
järjestelmäpiiri laitteiden kanssa keskusteluun ei toiminutkaan
syystä tai toisesta johtuen taas piirilevyvirheestä ja uusimisesta
tai koko piirin vaihto ja uusi kierros piirilevysuunnitelman kanssa.
Lisäksi Asmo latureiden mainitaan
vähentävän huomattavasti hukkaan menevää virrankulutusta
stand-by tilassa huutamalla youtube videolla, että vuoden seinässä
oleva laturi tuhlaa 8000 wh eli 8kwH. Aiheesta enemmän täällä
http://rahantakoja.fi/asmo-charger-laturi-paloturvallinen-ja-saastaa-rahaa/
Noh kumminkin, todellisuudessa
nykyaikaiset laturit vievät keskimäärin 0.25kW vattenfallin mukaan
ollessaan seinässä koko vuoden. Mittasin oman lenovo mittarini
virrankulutuksen (en huomioi loisvirtaa, koska en maksa siitä ja
epäilen saisinko laitteillani edes näkyviin koko loisvirtaa näin
pienillä virroilla. Lenovon C-P32 laturia testatessani sain
virrankulutukseksi standby tilassa 0.65mA kalibroidulla Fluke 8840A
mittarilla. 0,65mA * 231,0 Vac = 150mW
Päivässä siis tämänpäiväinen
laturi kuluttaa 0,0036 kWh / päivä, joka tekee 1,314kWh vuodessa,
tämä tietää vuodessa noin 20 senttiä siirtohintoineen. Joten
laturia ei voi juurikaan perustella sen perusteella, että se
yksittäisenä esineenä pelastaa talouden sähkönkulutusta.
Tarvitsisit vain lähes parivuosisataa, että laturi maksaa itsensä
takaisin sähköhintoina.
Entäpä sitten tämä
paloturvallisuus? Noh kyseessä on niinkin yksinkertainen laite
vaikka lehdissä puhuttiin mullistuksesta, että puhelimen akku
kytkee RELEEN ja rele kytkee sitten sen vaihtosähkön itse laturiin.
Vaaditaanko tästä ominaisuudesta se 40€ ja huonolla
hyötysuhteella oleva laturi? Itse tämän laturin huono hyötysuhde
todennäköisesti syö enemmän senttejä sinulta kuin se, että
laturi ei kuluta lepotilassa mitään.
Myöskin ASMO laittoi, että suomessa
valmistus on liian kallista ja yritti siirtää valmistuksen kiinaan,
mutta rahoittajat vaativat, että se valmistetaan suomessa kuten oli
luvattu. En tiedä mihin paikkoihin olivat soitelleet, mutta olisin
hyvinkin varma, että Suomesta löytyy firmoja, jotka pystyvät
kilpailemaan kiinalaisten kanssa, niin kauan kun itse laitetta ei
kasata täysin käsin. Tuliko jollekulle yllätyksenä, että
käsinkasaaminen on kallista? Noh näin se vain on, mutta jos kone
voi tehdä suurimman osan asioita, niin ollaan kiinalaisten
kustannustasolla aikavarmastikin, mutta laatu on paljon parempaa.
Laturilla voisi olla jotain
mahdollisuutta menestyä, jos hinta tipahtaisi tuonne 20€ tasolle,
mutta 40€ en usko, että ihmiset lähtevät ostamaan sitä siinä
määrin, mitä vaatisi, että kyseessä ei olisi vain yksittäinen
rääpäle markkinoilla.
Youtubesta löytyy heidän videoitaan
huimista tuotantolaitoksistaan ja ladontakone oli ainakin tuhottaman
hidas.
Toisen keskusteluryhmän kaksi kommenttia:
Melko typerästi suunniteltu
mielestäni. Laturissa on kiinteästi yksi liitin, joka on suoraan
laitteeseen kytkettävää mallia. Useimmat laturit ovat usb-hubeja,
joihin voi työntää standardimallisen usb-johdon ja ladata sillä
haluamansa laitteen. Tuolle valinnalle nyt ei ole mitään muuta
perustetta kuin se, että Asmo 2 on helpompi tuoda myyntiin parin
vuoden kuluttua, kun siihen voidaan innovoida usb type a- tai kenties
jopa type c -liitin. Syöttövirta on myös aika pieni, kun monet
laitteet tukevat jo kolmen ampeerin lataamista, mikä on myös
standardoitu ominaisuus type c -liittimen kanssa.
Mutulla sanon myös, että väite 20
%:n hukkavirrasta sähkölaskussa on täysin perusteeton ja
valheellinen väite. Varsinkin jos puhutaan vain seinään
unohdetuista kännykkälatureista, niin laturin aiheuttama
lisäkulutus on jotain prosentin luokkaa tai vähemmän.
Viherpiiperöille on toki helppo myydä
mitä tahansa paskaa, kunhan väittää sen olevan kilpailijoita
ekologisempaa jollain tavalla ja esittää asiansa hipstereihin
uppoavalla tavalla.
Suuren luokan vitsi. Kiinteät johdot
eikä QC tukiakaan. Vanhaksi jäävä laturi muutaman euron laturin
ominaisuuksilla. Aika hauskaa kun kehutaan tuota laturin johdon
kestävyyttä. En ole koskaan saanut minkään laturin johtoa rikki.
Ainoa kerta kun sellainen hajosi, oli kun koira puri sellaisen
poikki. Asmo menisi kyseisen tapauksen jälkeen roskiin. Laadukkaita
irtojohtoja ei toki joka kaupassa ole, mutta voi kokeilla
sellaistakin "erikoisuutta" että laittaa sen johdon
laturin mukaan.
Niin ja mun mielestä oikea stretegia
olisi tehdä kunnollinen tuote ja tuoda se markkinoille. Ei näin,
että tuodaan beta tason tuote premium hinnalla.