Kupla nimeltä Asmo-laturi

Tietotekniikan keskusteluryhmissä arvostellaan Asmo-laturia. On vaikea arvioida kirjoittajien motiivia, mutta tekstit näyttävät olevan totuudenmukaisia.

Tässä olen seurannut nyt indiegogo:n jälkeisiä tunnelmia ja spekuloinnut hyvinkin paljon missä on menty metsään ja mitä on todellisuudessa odotettavissa.

Aloitetaan hinnasta, 40€ kappaleelta. Jos oletetaan, että tämä tuote tuottaa voittoa vain 5€ per laturi, niin heidän omakustannehintansa kaikkien kulujen jälkeen on 35€, mutta luultavasti valmistuskustannus tällä hetkellä on 15-20€ tienoilla.

Se miksi kaksi erää on epäonnistuneet tähän mennessä luultavasti johtuu seuraavista asioista: Puutteellinen ymmärrys verkkojännitteen eristämisestä pienjännitepuolesta, läpilyönnit 500V eristemittauksissa johtivat kokonaan edellisen piirilevyerän hylkäämiseen. Seuraavassa versiossa taas havaittiin, että jonkin komponentin toiminnallisuus on liian lähellä äärirajaa. Oma veikkaukseni on se, että kun katsotaan hyötysuhdetta, joka on hyvinkin surkea 69%, niin luulen heidän käyttävän vanhentunutta hakkuripiiriä tuottamaan 5V latausjännitteen. Toinen vaihtoehto on, että heidän tilaamansa järjestelmäpiiri laitteiden kanssa keskusteluun ei toiminutkaan syystä tai toisesta johtuen taas piirilevyvirheestä ja uusimisesta tai koko piirin vaihto ja uusi kierros piirilevysuunnitelman kanssa.

Lisäksi Asmo latureiden mainitaan vähentävän huomattavasti hukkaan menevää virrankulutusta stand-by tilassa huutamalla youtube videolla, että vuoden seinässä oleva laturi tuhlaa 8000 wh eli 8kwH. Aiheesta enemmän täällä http://rahantakoja.fi/asmo-charger-laturi-paloturvallinen-ja-saastaa-rahaa/

Noh kumminkin, todellisuudessa nykyaikaiset laturit vievät keskimäärin 0.25kW vattenfallin mukaan ollessaan seinässä koko vuoden. Mittasin oman lenovo mittarini virrankulutuksen (en huomioi loisvirtaa, koska en maksa siitä ja epäilen saisinko laitteillani edes näkyviin koko loisvirtaa näin pienillä virroilla. Lenovon C-P32 laturia testatessani sain virrankulutukseksi standby tilassa 0.65mA kalibroidulla Fluke 8840A mittarilla. 0,65mA * 231,0 Vac = 150mW

Päivässä siis tämänpäiväinen laturi kuluttaa 0,0036 kWh / päivä, joka tekee 1,314kWh vuodessa, tämä tietää vuodessa noin 20 senttiä siirtohintoineen. Joten laturia ei voi juurikaan perustella sen perusteella, että se yksittäisenä esineenä pelastaa talouden sähkönkulutusta. Tarvitsisit vain lähes parivuosisataa, että laturi maksaa itsensä takaisin sähköhintoina.

Entäpä sitten tämä paloturvallisuus? Noh kyseessä on niinkin yksinkertainen laite vaikka lehdissä puhuttiin mullistuksesta, että puhelimen akku kytkee RELEEN ja rele kytkee sitten sen vaihtosähkön itse laturiin. Vaaditaanko tästä ominaisuudesta se 40€ ja huonolla hyötysuhteella oleva laturi? Itse tämän laturin huono hyötysuhde todennäköisesti syö enemmän senttejä sinulta kuin se, että laturi ei kuluta lepotilassa mitään.

Myöskin ASMO laittoi, että suomessa valmistus on liian kallista ja yritti siirtää valmistuksen kiinaan, mutta rahoittajat vaativat, että se valmistetaan suomessa kuten oli luvattu. En tiedä mihin paikkoihin olivat soitelleet, mutta olisin hyvinkin varma, että Suomesta löytyy firmoja, jotka pystyvät kilpailemaan kiinalaisten kanssa, niin kauan kun itse laitetta ei kasata täysin käsin. Tuliko jollekulle yllätyksenä, että käsinkasaaminen on kallista? Noh näin se vain on, mutta jos kone voi tehdä suurimman osan asioita, niin ollaan kiinalaisten kustannustasolla aikavarmastikin, mutta laatu on paljon parempaa.

Laturilla voisi olla jotain mahdollisuutta menestyä, jos hinta tipahtaisi tuonne 20€ tasolle, mutta 40€ en usko, että ihmiset lähtevät ostamaan sitä siinä määrin, mitä vaatisi, että kyseessä ei olisi vain yksittäinen rääpäle markkinoilla.

Youtubesta löytyy heidän videoitaan huimista tuotantolaitoksistaan ja ladontakone oli ainakin tuhottaman hidas.

Toisen keskusteluryhmän kaksi kommenttia:

Melko typerästi suunniteltu mielestäni. Laturissa on kiinteästi yksi liitin, joka on suoraan laitteeseen kytkettävää mallia. Useimmat laturit ovat usb-hubeja, joihin voi työntää standardimallisen usb-johdon ja ladata sillä haluamansa laitteen. Tuolle valinnalle nyt ei ole mitään muuta perustetta kuin se, että Asmo 2 on helpompi tuoda myyntiin parin vuoden kuluttua, kun siihen voidaan innovoida usb type a- tai kenties jopa type c -liitin. Syöttövirta on myös aika pieni, kun monet laitteet tukevat jo kolmen ampeerin lataamista, mikä on myös standardoitu ominaisuus type c -liittimen kanssa.

Mutulla sanon myös, että väite 20 %:n hukkavirrasta sähkölaskussa on täysin perusteeton ja valheellinen väite. Varsinkin jos puhutaan vain seinään unohdetuista kännykkälatureista, niin laturin aiheuttama lisäkulutus on jotain prosentin luokkaa tai vähemmän.

Viherpiiperöille on toki helppo myydä mitä tahansa paskaa, kunhan väittää sen olevan kilpailijoita ekologisempaa jollain tavalla ja esittää asiansa hipstereihin uppoavalla tavalla.

Suuren luokan vitsi. Kiinteät johdot eikä QC tukiakaan. Vanhaksi jäävä laturi muutaman euron laturin ominaisuuksilla. Aika hauskaa kun kehutaan tuota laturin johdon kestävyyttä. En ole koskaan saanut minkään laturin johtoa rikki. Ainoa kerta kun sellainen hajosi, oli kun koira puri sellaisen poikki. Asmo menisi kyseisen tapauksen jälkeen roskiin. Laadukkaita irtojohtoja ei toki joka kaupassa ole, mutta voi kokeilla sellaistakin "erikoisuutta" että laittaa sen johdon laturin mukaan.

Niin ja mun mielestä oikea stretegia olisi tehdä kunnollinen tuote ja tuoda se markkinoille. Ei näin, että tuodaan beta tason tuote premium hinnalla.