Tämänpäiväisessä Kalevassa oli
juttu lehden OAMK:n tulevilla ammattikouluinsinööreillä
teettämästä laturitestistä. Koska näyttää vahvasti siltä,
että testi oli väärin tehty ja tekijöillä ei näytä olevan edes
sähkötekniikan perusasiat hallinnassa, testiä ei kannata kovinkaan
paljon kommentoida.
Kaikkien latureiden mitatut erittäin
huonot hyötysuhteet kertovat selkeästi, että opiskelijat
mittasivat väärää suuretta. Tuota oletusta tukee sivuilla 2–3
oleva kuva, jossa yleismittarilla mitataan laturin ottamaa
ensiövirtaa sähköverkosta. Nuo ”maamme toivot” eivät
nähtävästi ymmärrä eroa pätö- ja näennäisvirran välillä.
Tuota eroa selitettiin aikaisemmassa artikkelissa alaotsikon
”Teoreettista sähkötekniikkaa” alla.
Mittaustulosten mukaan oululaislaturi
ottaa sähköverkosta 28 watin tehon, josta vain 8 wattia muuttuu
puhelimen akkua varaavaksi DC-tehoksi. Tuolloin laturin hukkateho
olisi huikeat 20 wattia. Jos näin olisi, olisi pienoinen ihme, ellei
laturista alkaisi nousta savua...
Microsoftin laturin (joka lieneekin
aikaisemmin mainittu AC-60) tyhjäkäyntitehoksi mitattiin 55 mW,
joka on yli kaksinkertainen valmistajan ilmoittamaan (< 25 mW).
Testissä mukana olleen vanhemman
Nokia-laturin, jonka tyhjäkäyntiteho on huikeat 713 mW, ”ottoteho”
onkin testin latureista pienin eli vain 9,9 wattia. Kun siitä
vähennetään DC-teho 2,85 W, sen hukkatehoksi jää vain 7 wattia.
Sen pitäisi lämmetä eniten, mutta tämän ”testin” mukaan se
lämpeneekin vähiten...
Kalevan olisi kannattanut tarkistuttaa
mittaustulokset jollakin ammattilaisella ennen niiden julkaisemista.
Mikä on OAMK:n vastuu vääristä tuloksista? Tarkistiko poikien
opettaja ne, vai onko opettajankin osaaminen samaa tasoa?
On lystikästä nähdä, millä tavalla
Kaleva tulee oikaisemaan nämä virheelliset tulokset...
Nyt oli kyllä hyviä kommentteja. Esimerkkinä yksi.
VastaaPoistahttp://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomessa-on-miljoonia-matkapuhelinlatureita-pitaako-niita-pelata-tulipalovaaran-vuoksi/750941/
Tavallinen laturi ei aiheuta tulipaloa kuin vikaantuessaan, väittääkö asmo siis että heidän laturinsa ei voi vikaantua ja aiheuttaa tulipaloa? Millä teknisillä ratkaisuilla tähän on päästy, jos tämä on se väite?
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomessa-on-miljoonia-matkapuhelinlatureita-pitaako-niita-pelata-tulipalovaaran-vuoksi/750941/
VastaaPoistaOikaisu 6.2.2017 22.39: Maanantain lehdessä julkaistun matkapuhelinlaturitestin tuloksissa oli virheitä käytetyn testimenetelmän vuoksi. Testissä oli mitattu näennäistehoa. Se ei anna oikeaa kuvaa laturin virrankulutuksesta eikä hyötysuhteesta. Nykyaikaisten laturien hyötysuhteet ovat huomattavasti suurempia kuin taulukossa mainitut.
Sama teksti oli myös 7.2. paperilehdessä toisen oikaisun yhteydessä yhdessä palstassa, josta sen havaitseminen voi olla vaikeaa. Kaleva tuhlasi tähän laturitestiin noin kaksi sivua. Ehkäpä se oli hyvää maanantailehden täytettä.
VastaaPoistaMikä oli sitten tuon ”uutisen” anti tai mainosarvo? Ostamalla Asmo-laturin vältät kotisi palamisen..?
OAMK-insinöörien ”osaaminen” ei ole tähänkään asti ollut kovin korkeassa kurssissa, mutta kyllä se näköjään vain voi vielä laskea siitä. Kyseiset opiskelijat ovat nimenomaisesti sähkövoimatekniikkaan suuntautuvia, ja heidän olisi ehdottomasti pitänyt tuntea vaihtosähkössä esiintyvät kolme kompleksista tehoa: pätöteho, loisteho ja näennäisteho.
Kertooko mittausten tehneiden opiskelijoiden osaamattomuus opetuksen huonosta laadusta vai ovatko he vain sopimattomia alalle?
VastaaPoistaJos lehtiartikkeliin saakka pääsee näinkin laaja mittastesti niin kyllä sormi osoittaa opettajiin.
PoistaTässä voisi pohtia, mikä oli Kalevan motiivi artikkelin julkaisuun. Otsikko ”Paloriski piuhan päässä?” kertoo kuitenkin paljon. Jutulla haluttiin pelotella lukijoita ”paloriskillä” ja antaa samalla Salorannalle tilaisuus kehua laturiaan.
VastaaPoistaJutussa esiintyivät ”neutraaleina asiantuntijoina” Tukesin ylitarkastaja ja Hervannan professori, mutta missä oli opponentti, joka olisi kyseenalaistanut Salorannan väittämät?
Tämä blogi on ansiokkaasti kumonnut useimmat väittämät, jotka ovat sittemmin osoittautuneet valheiksi ja jotka Saloranta on myös poistanut sivultaan.
Kaleva ei ole koskaan kommentoinut vuosien aikana levittämiään valheita laturista – saati sitten oikaissut niitä.
The damage has been done once again by ignorant Kaleva people. Average folks will ready only what was emphasized, which is the "very real" fire danger and the "only solution" which is Asmo charger. Doesn't matter what comes next, correction of some sort, as it was served as headline with "credible" backing now it it "official". Same on you Asmo "Porsche" Saloranta. Media hack once again.
VastaaPoistaSyttymissyystä ei näköjään olekkaan varmuutta. Syy on voinut hyvinkin olla huonosti liittimen alla oleva johto.
VastaaPoistahttps://www.verkkokauppa.com/fi/questions/product/10549/hmrms/#que-3084845
"Pelastuslaitoksen mukaan palo on lähtenyt alakerran pistorasiassa missä laturi oli kiinni.
Vanhoissa ruuviliitäntäisissä pistorasioissa saattaa ajan mittaan tapahtua niin sanottu virumisilmiö, joka on ominaista pehmeille metalleille ja erityisesti alumiinille. 1,5 mm2 Cu-johdin oli aikanaan kiristetty pistorasian ruuviliitokseen, ja siihen oli varmasti tuolloin kohdistunut tarvittavan suuri momentti riittävän pienen ylimenovastuksen saavuttamiseksi.
VastaaPoistaAjan oloon pyöreä kuparijohdin painuu momentin vuoksi kasaan ja kiristysruuvissa ja sen vastinlevyissä saattaa myös tapahtua muodonmuutoksia, minkä vuoksi johtimen kiinnitys löystyy ruuviliitoksessa, jolloin ylimenovastus kasvaa. Tämä voi sitten aiheuttaa kipinöintiä, mikä puolestaan aiheuttaa lämpenemistä. Tämä tapahtuma voi olla itseään vahvistava, eli säätötekniikan termein kuvattuna siinä on positiivinen takaisinkytkentä, ja kun lämpötila on kasvanut riittävän suureksi, paloherkät materiaalit voivat syttyä palamaan.
Oikeassa olet. Tästä on Tukesillakin juttua.
Poistahttp://www.tukes.fi/fi/toimialat/sahko-ja-hissit/sahkolaitteiden-paloturvallisuus/
Sähköpalojen aiheuttajia
Huono liitos sähkölaitteissa tai -laitteistossa tarkoittaa, että sähkövirran kulussa on jokin ongelma. Huonossa liitoksessa johdin tai johtimet on kiinnitetty joko liian löysästi tai liian kireälle. Kummassakaan tapauksessa virta ei kulje suunnitellusti.
Huonossa liitoksessa saattaa syntyä vastuksen takia lämpöä, joka sytyttää liitoksessa käytettyjä materiaaleja, mm. eristeitä, palamaan. Kuumasta kohdasta voi johtua lämpöä ympäristöön niin paljon, että helposti syttyvä materiaali alkaa palaa. Huono liitos aiheuttaa myös kipinöintiä, voimakkaimmillaan ns. valokaaren. Valokaaressa sähkövirta purkautuu näkyvästi ilman läpi. Valokaaren lämpötila on jopa useita tuhansia asteita.
Ja sitten esimerkki joltakin keskustelupalstalta lemmikin aiheuttamasta sähköpalovaarasta. Tässä tapauksessa koiran rikki puremasta johdosta on teipattu pelkkä johdon ulkokuori.
http://www.demi.fi/keskustelut/oma-planeetta/onko-miten-vaarallista-kayttaa-johtoa-joka-teipattu-ilmastointitepilla#.WJwHPPLdV_U
Koira puri mun läppärin laturin johdon melkein poikki ja se ihan kipinöi ku oli seinässä. Otin sen sit seinästä irti ja teippasin rikkinäisen kohdan ilmastointiteipillä ja se alko sit toimia taas ku vähän sitä puristelin ja pyörittelin. Voiko ne kipinät tulla tosta teipistä läpi ja tappaa mut sähköiskuun?
Syttymissyistä pieni listaus.
VastaaPoistahttp://www.iskelma.fi/uutiset/viihde/asuntopalojen-syyt-listattiin-katso-kodin-vaarallisimmat-sahkolaitteet-108314
Sähköjohdot ja -kaapeloinnit: 83
Sähköpistorasia tai -painike: 51
Akut ja lataus: 29