Gambinaa valmistujaisjuhliin

Gambina on loistava valinta valmistujaisjuhliin. Se maistuu niin nuorille kuin varttuneemmillekin. Gambinaa voi nauttia niin kotona, puistossa kuin rantatulillakin. Aina on oikea sää ja syy ottaa Gambinaa.

Gambina on pitänyt suomalaiset liikkeessä jo vuodesta 1932...

Yepzon haluaa sijoituksesi

Yepzon kerää lisää pääomaa Invesdor-sijoituspalvelussa. Sitä mainostettiin jopa televisiossa (MTV3).

Yepzonin maalailema tulevaisuudenkuva on karmea: se on todellista Isoveli valvoo -toimintaa.

”Kuvittele maailma, jossa kaiken voi paikantaa.”

Yepzonin syntytarina on koominen:

”Yepzon Oy on paikannusteknologioiden ja turvallisuuspalveluiden kehittäjä Tampereelta. Kaikki alkoi siitä, kun Otto Linna, Yepzonin perustaja ja nykyinen hallituksen puheenjohtaja, luki tilastoja kadonneista ihmisistä. Ratkaisemattomien tapausten määrä oli hämmentävän suuri – pelkästään EU:ssa ja Yhdysvalloissa katosi vuosittain yli miljoona lasta, joista yli 100 000 jäi löytymättä. Luvut kymmenkertaistuivat, kun listaan lisättiin kadonneet lemmikkieläimet sekä kulkuneuvot.”

”Otto havahtui. Nykyteknologialla minkään tai kenenkään ei tarvitsisi kadota. Sarjayrittäjä ja kahden lastenvaateyrityksen osaomistaja sai idean paikannettavasta lasten hupparista.”

Sarjayrittäjä..? Tuolla sanalla on paha kaiku.

Yepzon haluaa herättää potentiaalisissa sijoittajissa mielikuvan, että jos kaikki – niin henkilöt, lemmikit kuin kulkuneuvot – hankkisivat Yepzonin, rahaa alkaisi kertyä yrityksen kanssaan hurjaa vauhtia ja Yepzonista tulisi todella tuottoisa sijoituskohde.

Jos? Niinhän se oli Asmo-laturinkin kanssa, että jos kaikki olisivat hankkineet Asmo-laturin, kaksi ydinvoimalaa olisi voitu sammuttaa ja sijoittajista olisi tullut rikkaita. Niin ei kutenkaan käynyt, koska latureita ei ikinä myyty satoja miljoonia kappaleita, vaan myynti jäi vain muutamaan tuhanteen.

Miksi se voisi olla mitenkään erilaista Yepzonin kohdalla? Tuote on itse asiassa vielä typerämpi kuin Asmo-laturi.

Keräisipä Yepzon miten paljon rahaa sitten tahansa ja markkinoisi tuotettaan globaalisti, Yepzon-paikantimen myynti tulee sittenkin jäämään hyvin marginaaliseksi.

Kyse on siitä, mistä löytyy miljoonittain noita vitun idiootteja, jotka maksavat Yepzonista jopa 150 euroa ja sen lisäksi jonkin kuukausimaksun. Tuskinpa mistään, minkä sijoitusta harkitsevien kannattaisi pitää mielissään.

Blogi ei suosittele tätä sijoituskohdetta.

https://www.invesdor.com/fi/pitches/860

Nosto: Onko sinun kirja-arvostelusi tässä?

Kuten moni tietääkin, kirjan julkaisu on lykkääntynyt kuukaudella, vaikka mikään ei takaakaan, että se ilmestyisi 1.6. Kirjan julkaisuaikataulu tuntuikin huhtikuussa liian nopealta, mikä kertonee ”kustantajan” täydellisestä amatöörimäisyydestä. Laturikirja onkin löytänyt ”arvoisensa” kustantajan...

Tässä onkin paljon samaa laturin kanssa: siitä kohuttiin jo vuosia ennen sen valmistumista, ja sitten kun se valmistui, se olikin jotakin aivan muuta kuin sen luvattiin olevan.

Nyt sinulla on mahdollisuus kirjoittaa ja saada julkaistua kirja-arvostelusi laturiyrittäjän kirjasta Asmo – No exit (ja muuta satuilua) pahamaineisessa Oulun 1 -blogissa. Jotta tekstistä ei tulisi liian pitkä, arvostelussa kannattaa keskittyä Asmo-laturia käsitteleviin asioihin.

Koska Asmo-laturin taru oli alusta alkaen käytännössä katsoen valhetta, on luultavaa, että sama toistuu kirjassa. Arvostelun tarkoitus olisi tuoda nämä valehtelut ilmi samaan tapaan kuin ”oikeat” kirja-arvostelijat etsivät virheitä ja muita epäjohdonmukaisuuksia arvostelemastaan kirjasta. Niitä varmasti on ja paljon.
 

Euroviisut 2018

Kilpailu, joka on kasvanut itseään suuremmaksi ja jossa musiikki on jäänyt lavakoreografian ym. hömpän varjoon, käytiin viikko sitten Portugalissa.

Kisoissa tapahtui suuri vääryys. Se ei kuitenkaan ollut se, että Saara Aalto ei voittanut, vaan se, että Netta Barzilai, joka on kuin Saara Aalto + 25 kg, voitti surkealla kappaleellaan ja vastenmielisellä esiintymisellään.

Viime vuoden voittaja ja kisojen isäntämaa jätettiin irvokkaasti viimeiseksi 39 pisteellä. Aalto sai (vain) seitsemän pistettä enemmän.

Musiikin hyvyydellä ei näytä olevan mitään tekemistä sen kanssa, pääseekö jokin kappale semifinaalien karsintojen jälkeen finaaliin – niin kuin ei myöskään voiton kanssa. Belgian ”A matter of time”, joka oli yksi parhaimmista ehdokkaista, ei päässyt finaaliin.

Postimaksut nousivat jälleen

Posti korotti postimaksuja 4.5.2018. 1. luokan postimerkin hinta nousi 1,50 euroon. Markoiksi muutettuna se on 8,92 mk.

Ensimmäiset ikimerkit ilmestyivät 2.3.1992, ja 1. luokan merkki kuvasi Hämeen valkovuokkoa. 1. tarraikimerkki ilmestyi 9.10.1992, ja se julkaistiin 10 kappaleen pienoisarkkina.

Vuonna 1992 1. luokan ikimerkki maksoi 2,10 mk eli 0,35 euroa. Se oli tarkoitettu 50 gramman kirjelähetyksiin. Rahan arvo on heikentynyt Suomessa ajalla 1992–2017 noin 39 prosenttia. Inflaatio huomioiden vuoden 1992 ikimerkki maksaisi nyt siten 3,02 mk eli 0,55 euroa.

Kun rahan arvon heikentymisen vaikutus poistetaan, 1. luokan postimerkin hinta on noussut noin 2,7-kertaiseksi. Minkään muun hyödykkeen tai palvelun hinta ei ole tuona aikana noussut yhtä paljon.

Kirjelähetysten määrä vähenee jatkuvasti, ja kompensoidakseen heikentyvää tulostaan Posti nostaa postimaksuja, mistä vääjäämättä seuraa noidankehä: maksujen nousut vähentävät kirjelähetysten määrää, jolloin postimaksuja täytyy jälleen korottaa jne...

1,5 euroa on törkeä hinta 50 gramman painoisen kirjeen lähettämisestä vaikkapa tien toiselle puolelle.

No Comment: 8

Euronews-tv-kanavalla oli yhteen aikaan (ja saattaa olla vieläkin) ohjelma, jonka nimi oli No Comment. Siinä näytettiin uutiskuvaa maailmalta ilman selostusta tai tekstitystä.

Tämäkään ”uutiskuva” (tai pikemminkin blogikuva) ei kaipaa täydentävää selostusta.

4.5. tehdyssä päivityksessä kerrotaan: ”Our goal was at first to be able to produce a reception maximized phone and then, later, add new security features for the second Certum 2 model.”

ZR yritti siis myydä käytännössä lähes saman puhelimen kahteen kertaan. Siis tähän tapaan: ostat ensin ”maailman parhaimman kuuluvuuden” tarjoavan puhelimen, joka maksaa 499 dollaria, 699 dollaria tai jotakin muuta, ja sitten kun ”tietoturvallisuus” alkaa huolettaa, raotat jälleen lompakkoasi ja pulitat ZR:lle jälleen 499 dollaria, 699 dollaria tai jotakin muuta.

Certum 2 -puhelimen Indiegogo-kampanjalle tulee käymään täsmälleen samoin, joten yrityksessä kannattaisi vakavasti miettiä, onko se kaiken vaivan arvoista, kun vaarana on joutua toisen kerran naurunalaiseksi.

Loppukevennyksenä laulu numero kahdeksasta.

Flip, flop, Cmicro

Totuuden hetki koitti Cmicrolle. Se keräsi vajaat kolmetuhatta euroa Indiegogossa. Viimeisen kuukauden aikana ei tullut ainoatakaan uutta tukijaa.

Jos lasketaan, millainen summa Cmicron tarjouksista (perk) olisi Indiegogossa muodostunut – ”normaalihinta” olisi tullut olemaan 10–12 prosenttia kalliimpi – saadaan

2000 * (69 + 74 + 89) USD = 464 000 USD

Vaikuttaa todellakin suuruudenhullulta ja etenkin, kun tarkastellaan kerättyä summaa, joka jäi vaatimattomaan 3094 dollariin. Maailma ei selvästikään ollut vielä valmis tälle ”innovaatiolle”. Oliko syy sitten tuotteessa vai IGG-tukijoissa, sitä voi itse kukin arvuutella mielessään.

Cmicron floppaaminen tietää nyt lisää palaneita suita ja silmiä, menetettyjä ravintoarvoja ja kylmiä ruoka-annoksia. Se lupaa varmasti lisää työtä silmä- ja korvalääkäreille. Ja ehkäpä jollekin optikolle tarjoutuu tilaisuus valmistuttaa tekosilmä jollekin silmänsä polttaneelle...

Tuohon on nyt tuhlattu 50 900 euroa veronmaksajien rahaa, joka meni täysin hukkaan, mutta lisää on tulossa. Ely-keskuksen vuoden 2016 hankekuvaus:

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A72225

Ely-keskuksen vuoden 2018 hankekuvauksessa on rahaa tulossa 56 000 euroa. Tukea ei ilmeisestikään ole vielä maksettu, tai sitten joidenkin byrokraattisten kiemuroiden vuoksi se näkyy vielä muodossa: ”Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0”

https://www.eura2014.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A73765

Tämän hankkeen nimi on hienosti ”Cmicron kansainvälistyminen”. Se taitaa nyt ”sattuneiden syiden vuoksi” jäädä toteutumatta...

Sitten kun vuoden 2018 tuki maksetaan (tai on jo maksettu), veronmaksajat ovat tukeneet tuota naurettavuutta 106 900 eurolla.

Wiciotin hakemuksissa ei ole esitetty minkäänlaisia tavoitteita: ei uusia työpaikkoja eikä kestävää kehitystä. Asmo Solutions sentään esitti joitakin tavoitteita, ja laturin väitettiin tukevan kestävää kehitystä, vaikkakin blogi osoitti ne enimmäkseen vääriksi tai liioitelluiksi.

Tekesin ja ely-keskuksen virkailijat pitäisikin saada vastuuseen veronmaksajien rahojen haaskaamisesta. Jokaisen normaaliälyisen olisi pitänyt ymmärtää, että Cmicron kaltaisella tuotteella ei ole tulevaisuutta. Olisiko sitten niin, että kyseisillä virkailijoilla ei ole tuota ”normaalia älyä”? Onko siellä käytettävissä liikaa rahaa, jolle ei löydy järkevämpiä kohteita?

Blogi kirjoitti 21.3.2018 ensimmäisessä Cmicro-artikkelissa seuraavaa: ”Blogiin tuli vinkki tästä uudesta patentoidusta innovaatiosta, joka vaikuttaa niin typerältä keksinnöltä, että sillä ei voi olla tulevaisuutta.” Ja eihän sillä sitten ollutkaan...

Toivottavasti tuosta vallankumouksellisesta mikrokuvusta ei enää kuulla. Tämä on aivan oikeudenmukainen ”kohtalon tuomio”, että Cmicron taru päättyy tähän.

106 900 euroa...

Voi v****!

Se on aivan sama, millä tavalla joukkorahoituspalveluiden tukijoilta petkutetaan rahaa, mutta jos veronmaksajia petkutetaan (viranomaisten avustuksella) myös, se on väärin.

P. S. Cmicro sai tämän kirjoittamisen jälkeen viimeisenä päivänä yhden uuden tukijan, joten keräyspotti nousee ”huimaan” 3 143 dollariin. Mutta eikö tuo ollut aivan turhaa, koska Indiegogo tulee ehtojen mukaisesti palauttamaan tukijoiden rahat, koska tavoite ”ei aivan” täyttynyt? Siitä jäi uupumaan lähes 22 000 dollaria.