Mikhail Vaga Pariisissa

Blogi on useaan otteeseen kertonut HandEnergy-pallolaturista, joka on valkovenäläisen huijarin Mikhail Vagan luomus. Laturin toteuttaminen todettiin erittäin vaikeaksi, ja sellaiseksi se on osoittautunutkin: valmista ei ole tullut vieläkään eikä tulekaan.

Laturin toteuttaminen olisi ollut erittäin haastavaa jopa suurelle elektroniikkavalmistajalle, joten miten Vagan kaltainen heppu olisi sitten voinut onnistua siinä?

Vaga keräsi tukijoilta noin 200 000 euroa, jotka lienevätkin jo menneet ”mukavaan elämään”. Tukijat käyvät edelleenkin kuumina, vaikka heidän pitäisi jo ymmärtää, että he eivät tule saamaan laturia tai rahojaan takaisin.

Vaga on vastikään laittanut Instagramiin kuvan, jossa hän poseeraa Pariisissa arvatenkin mielitiettynsä kanssa, joka on ruma kuin mikäkin. Eräs tukija oli löytänyt kuvan.

Loppukevennyksenä oululainen Juliet Jonesin Sydän esittää kappaleen Pariisissa, joka perustuu Eero Hyypän omiin kokemuksiin Interrail-matkalla 80-luvun puolivälissä.

QuietOn Sleep – kuorsauksen vaimentaja

Blogi on kertonut useaan otteeseen QuietOn-vastamelukuulokkeista, joka on saanut Amazonissa varsin kaksijakoisen arvostelun. Siitä tulee mieleen Valkeen korvavalo, joka yksien mielestä on loistava tuote ja toimii luvatulla tavalla mutta toisten (normaaliälyisten) mielestä on skeida tuote ja täyttä huijausta.

QuietOn on tuomassa markkinoille uuden, hieman halvemman mutta tuotteen käyttöarvoon nähden edelleenkin järjettömän kalliin vastamelukuulokkeen, joka kantaa nimeä QueitOn Sleep. Silläpä onkin omaperäinen nimi!

Näin QuietOn mainostaa 181 euroa maksavaa Kuorsauksen vaimentajaa:

Ei enää häiritsevää kuorsausta eikä meteliä naapurista!

QuietOn Original maksaa 199 euroa.

QuietOn kertoo itsestään:

Yritys kehittää ja tuottaa patentoituja elektronisia korvatulppia, jotka hyödyntävät vastameluteknologiaa.

Sana ”patentoituja” pisti heti silmään, koska ensimmäisessä artikkelissa todettiin, että vastamelun tuottaminen on yleisesti tunnettua tekniikkaa, jota ei voi patentoida. Mihin ”patentoituja” sitten viittaa? Valhettakaan se ei voi olla, koska se ei lue Kalevan sivulla.

QuietOn on patentoinut kuulokkeen muotoilun! Naurettavaa!

”Patentin” hyödyllisyys on hyvin kyseenalainen, mutta yritys voi nyt aivan vilpittömästi kehua valmistavansa ”patentoituja” vastamelukuulokkeita.

Blogin linja

Blogia on joskus arvosteltu siitä, miksi kaikkea pitää aina haukkua. Selitys on yksinkertainen. Jokainen blogissa ”haukuttu” yritys tai tuote on haukkunsa ansainnut. Kyse on eräänlaisesta ”vastavoimasta”, jonka avulla saavutetaan tasapaino.

Yritykset kehuvat tuotteitaan ja yrittävät saada mediankin tekemään niin, mutta ne eivät kerro tuotteidensa negatiivisista puolista mitään. Tässä astuu kuvaan Oulun 1 -blogi, joka lahjomattomaan tapaansa kertoo sen, mistä yritykset vaikenevat.

Riittää, että yritykset kehuvat jopa liioittelevasti tuotteitaan, mutta Oulun 1 -blogi ei tee niin – ei edes maksua vastaan.

Kaikki alkaa tavallisesti niin, että yritys ehdottaa haastattelua medialle, jolle se tietenkin sopii, koska se on periaatteessa maksutonta sisältöä. Hyvin usein toimittaja ei ymmärrä mitään yrityksen tuotteesta, jolloin yrityksellä on hyvin helppoa syöttää haluamaansa ”informaatiota” median levitettäväksi. Kukapa osaisi epäillä sitä, että jutussa olisi liioittelevaa tai valheellista tietoa.

Kalevan toimittajat ovat tunnettuja helposta vedätettävyydestään. Melkein kaikki satuilu menee täydestä läpi.

Kaleva kertoi eilen oululaisen Cerenionin ”kehittämästä” ohjelmistosta, jolla ”aivosähkökäyrästä voi saada pikatietoa teho-osastolla”. Jutusta saa helposti käsityksen, että kyseessä olisi uniikki tuote, jolla olisi maailmanlaajuista kysyntää.

”Maailmassa on noin 20 000 teho-osastoa. Meidän tavoitteenamme on saada ainakin valtaosaan niistä meidän ohjelmisto käyttöön.”

Tavoitteita täytyy tietenkin aina olla, olivat ne sitten miten suuruudenhulluja tahansa.

”Toistaiseksi myyntituloja ei ole yrityksellä ollut teknologiaan liittyen. Cerenionilla on tavoitteena, että liikevaihto olisi 25 miljoonaa euroa viiden vuoden kuluttua.”

Patentti – tai tässä tapauksessa patenttihakemus, jolle voi käydä miten tahansa – on taikasana, joka saa sijoittajien kiinnostuksen heräämään ja Tekesin rahahanan aukeamaan.

”Cerenionilla on 12 eri patenttihakemusta vireillä, ja ne kuuluvat kolmeen eri perheeseen. – Seuraavan vuoden sisään odotamme vähintään kolmea patenttia, Koskela sanoo.”

Todennäköisesti suuri osa hakemuksista jää A-vaiheeseen, eli patenttia ei myönnetä.

Oululainen muutaman henkilön Cerenion on tuskin ainoa yritys, joka on havainnut, että maailman 20 000 teho-osastolla olisi tarvetta ohjelmistolle, jolla voitaisiin pikaisesti tutkia päänsä loukanneen potilaan aivotoiminta.

Juttu muistuttaa monia Kalevan aiempia juttuja, joissa yritys voi vapaasti kehua tuotettaan, josta ei lopulta tule mitään. Cerenion on myöskin saanut Tekes-tukea.

https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/aivosahkokayrasta-voi-saada-pikatietoa-teho-osastolla-oululaisyrityksen-ohjelmistolla-markkina-on-konservatiivinen-ja-sairaaloiden-ostoprosessit-hitaita/825568/

Kuvassa on Onni-kissa, joka ei liity juttuun millään tavalla.

Asmo-laturin ”ideavarkaus”

Jos varastettiin idea, jossa ei ollut mitään patentoitavaa ja jolle ei ollut haettu patenttia, mitä silloin todellisuudessa varastettiin? Ei mitään. Silloin kuka tahansa olisi laturin valmistuttua voinut ”varastaa” saman idean, koska sillä ei ollut patentin tuomaa suojaa, ja alkaa valmistaa samanlaisia ”palamattomia” mutta tällä kertaa ”ei-patentoituja” latureita.

Jos taas idea sisällytettiin patenttihakemuksiin, sillä olisi ollut patentin suoja. Mutta koska kuten osoittautui, että patenttihakemukset loukkasivat olemassa olevia patentteja tai aikaisemmin jätettyjä hakemuksia, patenttihakemuksissa oleva idea oli jo keksitty aikaisemmin.

Patentoimisen tarkoitus on juuri suojella ideaa muiden ”varastamiselta”. Jos keksitään jokin idea/innovaatio, se kannattaa tietenkin patentoida, ja niin varmasti tehtiin Asmo-laturin kohdalla.

Kävikö tässä niin, että varastetulle idealle ei ollut haettu patenttia, mutta joillekin muille toiminnallisuuksille oli? Tuolloin tuon idean olisi kuka tahansa voinut kopioida ja aivan luvallisesti. Noin tuskin kuitenkaan kävi.

Jos patentit olisi myönnetty ja ”varastettu” idea olisi sisältynyt niihin, tilanne olisi toinen. Silloin varkaus olisi ollut todellinen.

Tämä absurdi rikosepäily olisi tietenkin pitänyt hoksata aikaisemmin, eikä kaikkia asioita pitäisi pitää itsestään selvyyksinä, vaikka niistä kirjoitetaankin lehdissä ja poliisi tutkii asiaa. Puolustuksena voi aina sanoa, että kukaan muukaan ei sitä hoksannut.

Tämän kommentin maininnat patenteista pani Hercule Poirotin sanoin ”harmaat solut toimimaan”, ja sen jälkeen totuus ”varastetusta” ideasta alkoi selvitä.

Blogilla ei ole tietoa poliisitutkinnan tilasta ja siitä, meneekö tämä ”varkaus” käräjille, mutta jos niin kävisi, väitetyllä idean varastajalla olisi tuskin pelkoa langettavasta tuomiosta. ”Ideavarkaan” lakimiehen olisi helppo vedota samoihin perusteisiin, joita edellä on esitetty, eli osoittaa syyte perusteettomaksi. Rikosilmoituksen tekijällä saattaisi sitä vastoin olla pelko siitä, että hän joutuisi maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka kohoavat helposti viisinumeroiseen summaan.

On hyvin todennäköistä, että syyttäjä ei vie tätä käräjille, koska edellä kuvatun perusteella mitään näyttöä väitetystä rikoksesta ei ole. Tämän artikkelin myötä blogi jättää hyvästit Asmo-laturille, josta riitti kaikenlaista lystikästä kerrottavaa usean vuoden ajan.

”Tärkeä fakta on, että uutisointi latureista ja akuista aiheutuneista tulipaloista on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina.” Niinpä niin..!

P. S. Kirjassa Asmo – No exit kerrotaan, että ”idea(ni)” patentoitiin. Kyseessä lieneekin sama ”idea”, joka väitetysti ”varastettiin”.

Kitchen Elf -mainosvideo

Tämä mainosvideo herättää kysymyksiä:

Voiko tuota kutsua automaattiseksi, jos jauhot ja vesi täytyy lisätä erikseen ja eriaikaisesti?

Mitä on tuo kellertävä neste? Kaupan spagettipakkauksissa valmistusaineiksi kerrotaan vesi ja vehnäjauho. Onko se jotakin erityistä Kitchen Elf -pastanestettä, jota voi ostaa erikoishintaan?

Miksi laitteen puhdistamista ei esitellä? Jos sen jättää tekemättä ja taikinanjämät pääsevät kuivumaan laitteen sisuksiin, seuraava käyttökerta saattaa muodostua varsin haasteelliseksi.

Kaikkien TV-Shop-tuotteiden käyttäminen näyttää helpolta, mutta totuus on kuitenkin aivan toisenlainen.

Blogi ei suosittele kenellekään Kitchen Elfin ostamista. Tai osta, jos kaappisi perällä lojuva käyttämätön leipäkoneesi kaipaa seuraa.

Jos tämä tulee Indiegogoon, siitä tulee kaikkien aikojen floppi.

Asmo-laturin tarina - osa 1: johdanto

Totuus sattuu

Tätä sanontaa käytän usein silloin, kun joku jää valehtelemisesta kiinni ja alkaa pirunmoinen selittely. Selittelyllä ajetaan itseään useimmiten ”syvemmälle suohon”. Tällöin moni voikin toimia niin, että ei enää kommentoi asiaan mitenkään. Niin tapahtui tässäkin tapauksessa. Muutama toimittaja olisi halunnut haastatella itse laturiyrittäjää tapahtuneesta, mutta hän ei ole vastannut haastattelupyyntöihin. 

Kuten edellä olevassa blogitekstissä kerrotaan, aion tuoda tapauksesta ilmi muutamia mielenkiintoisia seikkoja. Ihan ensimmäinen yllätys taitaa tulla ”jollekkin” siinä, että en ole tämän blogin ylläpitäjä. Tätä varmaa tietoa minun pitämästä blogista on kerrottu mm. eräälle toimittajalle.

Juttu jatkuu sitten aikanaan jossakin ihan muualla ja sisältää päivämääriä, otteita sähköposteista yms. joiden esittämisestä otan itse täyden vastuun. 

Idea

Tämä varmaankin kiinnostaa useita. Idea tällaiseen herätevirtalaturiin syntyi erään sähkölaiteprojektin yhteydessä yksinkertaisen vahingon seurauksena. Silloin ei todellakaan palanut mikään talo ja tapauksesta tuskin olisi millään keksitty tunteisiin vetoavaa tarinaa. Normaalista 12 voltin akkulaturista paloi 7,5 AMPPEERIN SULAKE. No eipä sitä varasulaketta sitten löytynyt joten piti korvata sulake ”väliaikaisesti” hyppylangalla

Tein tämän harmillisen vahingon seurauksena saatavilla olevista tarvikkeista ensimmäisen version herätevirran avulla toimivasta laturista. Tässä tapauksessa jouduin käyttämään piirilevyrelettä, jonka runkoa jouduin käyttämään sähkön johtamiseen. Tämä tosin oli hieman vaarallinen, koska siinä oli mahdollisuus kosketella jännitteisiä osia. Tietenkin myöhemmin joku ulkopuolinen henkilö menee tällaista ihmettelemään ja härppimään, jonka johdosta teen turvallisemman version ja ostan sopivampia tarvikkeita. Kuitit mm. tarkoitukseen paremmin soveltuvan releen ostamisesta löytyvät yritykseni kirjanpidosta

Miksi

Miksi idea syntyi ja eteni julkisuudessa hieman erilaisella tavalla? Löytyyköhän eriskummalliseen toimintaan syy taikasanoista, jotka joku on jossakin yhteydessä lausunut? Ne taikasanat ovat: omakotitalo, kesämökki ja ferrari. Tuliko ahneus peliin? Kuka nämä taikasanat on aikoinaan lausunut?

Idea piti viedä työkiireitteni vuoksi ”konsultin” toimesta keksintösäätiön selvitettäväksi. ”Konsultti” lähetti minulle jopa sähköpostia, joka alkaa sanoilla: tein hakemuksen sinne tuoteväylään…

Selvitykseni mukaan keksintösäätiöstä ei löydy mitään tietoa koko projektista. Eikö ole kummallista?

Kaikenlainen muu tekstin osittainenkin kopiointi kielletty.

Oulun 1 -blogi toimii tässä ainoastaan julkaisukanavana eikä vastaa millään tavalla Asmo-laturin tarinan sisällöstä.

Asmo-laturin todellinen tarina

Julkisuudessa on kerrottu Asmo-laturin tarina, joka alkoi kohtalokkaasta kesäyöstä Ruovedellä vuonna 1997. Pistorasiaan jätetty puhelinlaturi syttyi palamaan ja sytytti samalla koko rakennuksen palamaan sillä seurauksella, että se paloi ”maan tasalle”.

Vajaat kaksikymmentä vuotta myöhemmin eräs oululainen alkoi väittää, että kaikki puhelinlaturit ovat palovaarallisia, ja ainoa keino välttää oman torpan palaminen oli ostaa ”palamaton” ja ”patentoitu” Asmo-laturi.

Totuus oli kuitenkin aivan toisenlainen. Väärinmajan entisen meijerirakennuksen sytytti palamaan pelastuslaitoksen onnettomuusraportin mukaan ”terassille jätetty grilli”. Monen mieleen tuli ajatus, oliko gambinalla osuutta asiaan.

Laturin markkinointiin liittyi pitkä liuta valheita, joiden avulla kuluttajat peloteltiin ostamaan laturi ja sijoittajat saatiin hukkaamaan rahansa. Lopullinen niitti oli se, kun paljastui, että idea itsensä sammuttavaan laturiin olikin toisen henkilön keksimä.

Kyseinen henkilö on nyt valmis kertomaan oman tarinansa, jossa lieneekin enemmän totuutta kuin aikaisemmin kuullussa.

Wiciot Oy ja Cmicro

Blogi kertoi viime vuoden alkupuolella oululaisesta ”mikroaterian lämpötilan mittaajasta Cmicrosta”. Se todettiin naurettavaksi, ja sillä ei katsottu olevan minkäänlaista tulevaisuutta. Se oli tuolloin (maaliskuussa) juuri tullut ostettavaksi Indiegogossa.

Cmicro keräsi ainoastaan 3143 dollaria Indiegogossa, ja kuten kirjoituksessa todettiin, Cmicron kampanja floppasi todella pahasti. Keräyssumma jäi tavoitteestaan lähes 22 000 dollaria.

Mikrokupu sai 106 900 euroa veronmaksajien tukea, joka oli täysin hukkaan heitettyä rahaa.

Wiciot Oy:n taloustiedot ovat karua luettavaa. Kuten arvata saattaakin, minkäänlaista myyntiä ei ole koskaan ollut. Yritys teki huiman 157 000 euron tappion viime vuonna.

Cmicron sivulla lukee edelleenkin:

”After intensive research, development and prototype testing, °Cmicro is ready and available for pre-order!”

Cmicro is ready? Sitä ei voi kuitenkaan tilata mistään ennakkoon eikä mitään hintaakaan mainita missään. Totuus taitaa olla se, että Wiciotin loppu on lähellä...

Dampfmühle F. W. Schütt

Maasta löytyi toinen lyijysinetti, jota käytti Berliinissä toiminut F. W. Schüttin höyrymylly. Mylly aloitti toimintansa vuonna 1875, ja se tuhoutui osittain liittoutuneiden vuoden 1944 pommituksissa.

Sinetin ikää on vaikea arvioida, mutta se lieneekin samalta ajalta kuin viime syyskuussa löytynyt Stettiner Dampfmühlenin sinetti, jonka arvioitiin olevan ajalta 1909–1932.

Toinen Kitchen Elfin opinnäytetyö

Polar Device on teettänyt toisen opinnäytetyön ”Marketing and operation development for a start-up company”, joka valmistui viime keväänä. Voisi sanoa, että siinäkin yritetään tavoitella kuuta taivaalta.

”Polar Device was founded in 2014, with the inspiration from the founder’s household experience. Polar Device is developing the smart noodle maker named Kitchen Elf at the moment, with unprecedented smart functions.”

Kuten jo aiemmin ihmeteltiin, ”kehitystyötä” on kestänyt jo viisi vuotta, vaikka kyse on erittäin yksinkertaisesta laitteesta. Puuttuuko kehittäjiltä teknistä osaamista, vai mistä oikein on kyse..?

”Polar Device is aiming to release Kitchen Elf in 2019, and within 2-3 years, it will develop other household appliances.”

Jos laite on tarkoitus tuoda markkinoille tätä vuonna, voisi olettaa, että kehitystyö on jo saatu päätökseen. Mihin IGG-kampanjaa sitten tarvitaan? Halutaanko taloudellinen riski laitteen valmistamisesta siirtää tukijoille?

”The founder and the technical chief both have Chinese heritage, therefore, the product will be breaking into Chinese market first while operating from Finland.”

Taitaa ”läpimurto” jäädä sittenkin tekemättä. Eikö voisi olettaa, että jos Kiinassa olisi tarve nuudelikoneelle, siellä olisi riittävästi ”osaamista” ja työvoimaa kehittää oma nuudelikone ”Made in PRC”?

”The company is still at a critical stage, where further funds for R&D is desperately needed, there is an existing agreement with one of the largest international crowdfunding platforms IndieGogo (https://www.indiegogo.com/) to raise fund, I have the joint responsibilities to create campaign content and materials for IndieGogo (figure 2) fund raising.”

Sieltähän se vastaus tuli, ja sitä tukee yrityksen taloustiedot (tappiota, tappiota ja tappiota eikä lainkaan myyntiä). IGG näyttää olevan ainoa toivo. Jos (tai pikemminkin kun) kampanja menee pieleen, siihen taitaa loppua kuuseen kurkottelu...

Maailman nuudelimarkkinat näyttävät olevan suunnattomat eikä kasvulle näy loppua. Ehkäpä Polar Devicessa ajatellaan, että jos siitä saataisiin vaikkapa vain yhden promillen siivu, se tekisi 32 miljoonaa dollaria vuonna 2021.

Viisi vuotta yrityksen perustamisen jälkeen Polar Device kutsuu itseään edelleenkin start-upiksi... Totuus on se, että Polar Device vetelee viimeisiään, ja on vain ajan kysymys, milloin joku velkoja hakee sen konkurssiin.

Jos Kiinan markkinoille tulisi ulkomainen nuudelikone, se on varmaa, että se ei tule Suomesta.

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/169475/LUO_JING.pdf