Kirpputorilta löytyi Kom-teatterin
Kansainvälinen C-kasettina (LRC 62) vuodelta 1972. Koska Love Records
ei koskaan tehnyt kaseteista uusintajulkaisuja, tietää varmasti,
että kasetti on todellakin vuodelta 1972 ja siten (kunnioitettavat)
45 vuotta vanha.
Hyvällä kasettidekillä toistettuna
voi vain hämmästellä, miten sen äänenlaatu voi vieläkin olla
niin hyvä. Äänenlaatu on selvästikin parempi kuin millään
kaupallisella radiokanavalla esitetyllä kappaleella.
C-kasettia on pidetty huonona
tallennusvälineenä, joka ei kestä aikaa. Analoginen magneettinen
tallenne on toki alttiina ympäristön magneettikentille ja
taustasäteilylle, ja sen vuoksi voisi kuvitella, että 45 vuotta
olisi tehnyt tehtävänsä, mutta ei: siinä on edelleenkin laaja
taajuusalue ja melko suuri dynamiikka.
Kasetin säilytyspaikalla on myös
paljon merkitystä tallenteen säilyvyydelle, ja voisi kuvitella,
että työväenmusiikkia sisältävää kasettia ei ole pahimman
aatteen innon laannuttua säilytetty kovinkaan hyvin...
Loppukevennyksenä äänitteen
nimikappale. Vaikka vappuun onkin vielä puoli vuotta aikaa, siitä
huolimatta: ”Tää on viimeinen taisto...”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti