Certum Phone on ollut jo kymmenen
päivän ajan ennakkomyynnissä Indiegogossa, ja se on saanut vasta
seitsemän tukijaa. Jos kampanja kestää (ilmoitetusti) huhtikuun
loppuun, jäljellä on vielä 25 päivää ja kampanjan kestoaika
tulee siten olemaan 35 päivää.
Jos myyntivauhti jatkuu nykyisellään,
Certum Phonea tullaan myymään ennakkoon 25 kappaletta, joka jää
”hieman” 10 000 puhelimen tavoitteesta. Jos kampanjan kestolla
ei olisi mitään aikarajaa, Zero Reception tarvitsisi aikaa 14 285
päivää yltääkseen tavoitteeseensa. Se on 39 vuotta.
Zero Reception on tehnyt pahan
arviointivirheen puhelimensa tarpeen kanssa. Olematon kiinnostus
kertoo selvästi, että puhelimelle ei ole tarvetta. Pahin virhe on
tietenkin myydä puhelinta sika säkissä.
Yritys ei esitä ainoatakaan todistetta
siitä, että Certum Phone toimisi pienemmillä signaalitasoilla kuin
muut puhelimet. Se ei riitä, että yritys itse uskoo siihen.
Tukijoiden täytyykin olla yksinkertaisia, jos uskovat sen, mitä
Zero Reception luulee tietävänsä.
Jotta Certum Phone saavuttaisi edes
yhden prosentin tavoitteestaan, (todellisuudessa 0,51 %) puhelinta
pitäisi myydä ennakkoon vähintään 51 kappaletta. Tuokin tavoite
näyttää nyt etäiseltä haaveelta.
Hyvää tässä on se, että Tekes
tuskin tukee enää Zero Receptionia, joka tulee todennäköisesti
katoamaan historia hämärään ”vallankumouksellisine”
puhelimineen.
Certum Phonesta tulee helposti mieleen
kotimaiset laturi-innovaatiot, jotka ikään kuin yrittivät keksiä
pyörän uudelleen. Ne yrittivät tuoda ”muka” uuden innovaation
erittäin kilpailluille markkinoille loihtimalla sille uniikkeja
ominaisuuksia, joita kilpailijoiden tuotteissa ei ole mutta jotka
paljastuivat enimmäkseen valehteluksi tai mielikuvituksen
tuotteiksi.
Kaverini Reiska kuuli eilen illalla
luotettavana pidettävän tiedon, jonka mukaan Asmo-laturi olisi
tekemässä paluun. Hän nimittäin tuntee Business Oulun
johtohenkilöitä ja kaupungin muuta businessjohtoa, mikä antaa
tuolle uskomattomalle (ja monien toivomalle) tiedolle paljon
painoarvoa.
Suuri laturivalmistaja olisi ostamassa
Asmo-laturin loppuvaraston, nimen käyttöoikeuden, laturin valmistusoikeudet, suunnitelmat,
patentit yms. eli koko hoidon. Tuon myötä Asmo-laturi palaisi
takaisin markkinoille ja tekisi nyt sen, mikä epäonnistui
ensimmäisellä kerralla eli maailmanvalloituksen.
Ja mikä vielä parempaa, eräs suuri
puhelinvalmistaja suunnittelee toimittavansa Asmo-laturin puhelimensa
kanssa. Kyseessä on sen verran suuri tekijä, että jo se
kasvattaisi laturin vuosimyynnin miljooniin kappaleisiin.
Reiskalla ei ole tietoa siitä,
millaisia markkinointiargumentteja uusi Asmo-laturin valmistaja tulee
käyttämään. Tuleeko ”palotarina” säilymään..?
Kauppahinnasta, joka menee
konkurssipesälle (ja sen velkojille), ei ole tietoa, mutta kyseessä
ei liene kovinkaan pieni summa.
Otsikko voisi kuulua myös: Osta sika
säkissä: Certum Phone!
Certum Phonen Indiegogo-kampanja on
alkanut, ja tavoitteena on kerätä tukijoilta ”vaatimattomat” 5
000 000 USD. Tavoitesumma taitaa suuruudessaan lähes hätyytellä
ennätystä. Kyseessä on ”fixed goal” -kampanja, eli periaate
on, että kaikki 5 miljoonaa dollaria tai ei mitään. Vaikka ensimmäinen keräyspäivä onkin vasta meneillään, blogi kallistuu
jälkimmäiselle kannalle eli Zero Reception ei tule saamaan
dollariakaan.
Puhelimen hinta asettui aiemmin
arvioituun hintahaarukkaan, eli sen saa halvimmillaan 499 dollarilla.
Sen on tietenkin early bird -tarjoushinta, mutta ”normaali
jälleenmyyntihinta” on peräti 699 dollaria – uskokoon ken
haluaa. Ole nopea ja ”säästä” 200 dollaria...
Zero Reception taitaa myös totuuden
vääristelyn, jota toisinaan tavataan kutsua valehtelemiseksi.
Videolla kerrotaan, että puhelin ”on suunniteltu” erinomainen
kuuluvuus mielessä,
vaikka IGG-sivulla kerrotaan, että
puhelin onkin vasta vielä konseptivaiheessa, mitä tietoa tukee myös
keräyssumman suuruus: 5 000 000 USD.
Mitään ei todellisuudessa olekaan
vielä suunniteltu, vaan suuri summa rahaa tarvitaan juuri ”hyvän
kuuluvuuden suunnitteluun”.
Puhelin luvataan toimittaa tukijoille
kesäkuussa 2019, mutta kuten kaikkien muidenkin kampanjoiden
kohdalla on lähes aina käynyt, Certum Phone tulee myöskin
viivästymään ja todennäköisesti vuoden loppuun, ja tietenkin
sillä edellytyksellä, että se saa (vastoin kaikkea
todennäköisyyttä) kerättyä tarvitsemansa summan.
Zero Reception kertoo videolla:
”Coverage 4,4 times more powerful than top brands”.
Suomenkielisissä lehdistötiedotteissa kerrottiin, että ”kuuluvuus on jopa 4,4 kertaa parempi
kuin nykyisten puhelimien”. Ehkäpä ne tarkoittavat samaa asiaa,
mutta Zero Reception ei kuitenkaan esitä minkäänlaista todistetta
väitteelleen. Mistä tuo 4,4 on otettu? Hihastako?
Zero Reception ei myöskään ole
koskaan kertonut, kummassa linkkisuunnassa (uplink, downlink)
puhelinyhteys tuottaa ongelmia. Zero Reception yrittää kerätä
rahaa väitteellään, että nykyisten puhelimien toiminnassa
esiintyy ongelmia silloin, kun signaalitaso on heikko, mutta se ei esitä todisteita, millä tavalla Certum Phone
voisi voittaa nämä ongelmat. Jokin simulointi ei voi todistaa sitä!
Sijoittaminen Certum Phonen
kehitystyöhön vaatii erittäin suurta riskinottokykyä (ja
tyhmyyttä). Jotta Zero Reception saisi kerättyä haluamansa summan,
se tarkoittaa 10 020 ennakkoon myytyä 499 dollarin puhelinta
huhtikuun loppuun mennessä. Indiegogo saisi komissionaan 250 000
dollaria, joten Zero Receptionille jäisi 4 750 000 dollaria.
Muilta ominaisuuksiltaan Certum Phone
on parin sadan euron puhelimen veroinen, joten mitkään järkisyyt
eivät kannata sen ostamista. Kuten aiemmin todettiinkin, Certum
Phonella ei ole tulevaisuutta. Se ei missään nimessä ole kalliin
hankintahintansa arvoinen.
Jos Certum Phone olisi valmiina
kaupassa ja sen herkkyys olisi todistetusti 4,4 kertaa muita parempi,
silloin sen ostaminen voisi olla joillekin tarpeellista.
Arvio on, että Zero Reception tulee
kuukauden aikana keräämään alle 10 prosenttia tavoitteestaan, eli
se saa myytyä ennakkoon alle tuhat puhelinta. Koska koko
keräystavoitteen saavuttaminen on erittäin epätodennäköistä,
lieneekin turhaa pohdiskella vaihtoehtoja siinä tapauksessa, että
Zero Reception saisikin 5 000 000 dollaria ”kehitystyöhönsä”...
Tukijat ovat todella tyhmiä ja
johdateltavissa, jos he kampanjasivulla esitettyjen tietojen
perusteella lahjoittavat 499 dollaria Certum Phonen kehitystyöhön,
jonka lopputuloksesta ei ole mitään varmuutta. Tyhmiä siellä
toki onkin, mutta Zero Reception tarvitsee heitä yli 10 000.
”Aseella kehuskellut reppumies
aiheutti mittavan poliisioperaation – raskaasti aseistautuneet
poliisit valtasivat Raksilan”
Juttu jatkuu:
”Poliisi sai puolen päivän jälkeen
ilmoituksen miehestä, joka väitti pitävänsä hallussaan
ampuma-asetta.”
Väitti. Kukaan ei kuitenkaan nähnyt
asetta eikä ketään uhkailtu, mutta siitä huolimatta tämä
”episodi” käynnisti valtavan poliisioperaation (ainakin
oululaisesta näkökulmasta).
Kaleva: ”Paikalla ollut Kalevan
toimittaja Anssi Väisänen kertoi tilanteen alkuvaiheessa, että
paikalla on useita poliisin ajoneuvoa ja kymmeniä poliiseja.”
Kymmeniä poliiseja.
Tuollaisessa tilanteessa on pikemminkin
olemassa vaaran mahdollisuus, että poliisi liiassa innokkuudessaan
ampuu ”vahingossa” jonkun sivullisen.
Tämä on kuin sotatila. Mitä ihmettä
poliisi tekee sarjatuliaseella?
Poliisilla taisi olla tylsä päivä,
kunnes viimeinkin päästiin kunnon operaatioon – ja päivä
pelastui. Ja saihan siitä ”vaarallisen paikan lisää”
muutamalta tunnilta.
Naurettavan ylimitoitettu operaatio.
”Väitti pitävänsä hallussaan ampuma-asetta.”
”We have been developing °Cmicro for
the last two years and have now started an Indiegogo campaign in
order to finance our go-to-market phase.”
Kaksi vuotta? Useampi henkilö oli
osallistunut Cmicron ”kehittämiseen” ja siihen saatiin kulumaan
peräti kaksi vuotta. Heillä on täytynyt olla vahva usko tähän
innovaatioon, koska siihen uhrattiin niinkin paljon aikaa. Jo nyt voi
varmuudella sanoa, että veronmaksajien ”lahjoittama” 50 900
euroa on täysin hukkaan heitettyä rahaa.
Kyseessä on vain laite, joka mittaa
anturin alapuolella olevan kohteen lämpösäteilyä (infrapuna) ja
estimoi sen perusteella kohteen keskimääräisen lämpötilan.
Sitten lämpötilatieto välitetään IR-linkin avulla
näyttöyksikköön. Anturi saa käyttöenergiansa uunin rf-kentästä,
mikä on tietenkin helppo tehtävä, koska kenttä (sähkömagneettisen
säteilyn voimakkuus) on hyvin suuri. Paremmissa uuneissa
mikroaaltoteho on 900 wattia, josta riittää jaettavaa.
Koska ruoka lämpenee epätasaisesti,
kysymys on siitä, miten hyvin anturi osaa arvioida ruoan
keskimääräisen lämpötilan. Kampanjasivulla ei puhuta mitään
mittaustarkkuudesta tai siitä, että jokin sivullinen taho olisi
validoinut sen. Kaikki on vain Wiciotin oman ilmoituksen ja luulon
varassa.
Animaatioiden, videon ja annettujen
tietojen perusteella syntyy sellainen vaikutelma, että sitten kun
asetettu lämpötila on saavutettu, näyttöyksikkö antaa äänimerkin
ja lopettaa lämpötilan mittaamisen. Uuni kuitenkin käy vielä ja
siinä oleva ruoka lämpenee edelleen niin kauan, kunnes uuni
sammuttaa itsensä asetetun toiminta-ajan päätyttyä.
Kuten 1. kirjoituksessa todettiin, tämä
on vakava ongelma. Jos uuni saa käydä edelleen, vaikka asetettu
lämpötila oli jo saavutettu, ruoka voi lämmitä hyvinkin kuumaksi
– ja siinä sitten ainakin ravintoarvot vähenevät, mikäli
videoon on uskomista.
Cmicron hyödyllisyyttä lisäisi
hivenen sellainen toiminto, että se sammuttaisi uunin, kun asetettu
lämpötila on saavutettu, mutta kokonaisuutena se olisi sittenkin
melko hyödytön eikä missään nimessä hintansa arvoinen.
Nykyisellään Cmicro on raakile.
Cmicron hinnalla saa mekaanisella
ajastimella varustetun mikrouunin ja tarjouksesta lähes jopa kaksi.
Sellaisen tekniikka on niin yksinkertaista, että se on lähes
ikuinen – ja varmasti ainakin kestävämpi kuin Cmicro.
Cmicro ei näytä kiinnostavan
tukijoita. Se on neljän päivän aikana kerännyt vasta 5 prosenttia
tavoitteestaan 25 000 dollarista. Jotta kertymä olisi tasainen, sen
pitäisi kasvaa 3,3 prosenttiyksikköä päivittäin, eli kertymän
pitäisi nyt olla 13,3 prosenttia.
”Fixed goal” tarkoittaa sitä, että
jos 25 000 tavoite ei täyty, Cmicro ei saa dollariakaan.
Blogiin tuli vinkki tästä uudesta
patentoidusta innovaatiosta, joka vaikuttaa niin typerältä
keksinnöltä, että sillä ei voi olla tulevaisuutta. Tässä
oivalluksessa on mukana blogista aikaisemmin tuttu sarjayrittäjä,
joka tuli tunnetuksi ”palamattomasta” ja ”patentoidusta”
laturistaan. Tässä onkin jälleen yksi näyttö maailmankuulusta
”oululaisesta osaamisesta”...
”Ongelma” on tämä: joillekin
uusavuttomille tuottaa ilmeisestikin vaikeuksia osata asettaa
mikrouuniin oikea lämmitysaika, jolloin lämmitettävä ruoka on
joko liian kuumaa tai kylmää.
Tavallisesti ongelma lämmittämisessä
ei olekaan väärä ajastus vaan ruoan epätasainen lämpeneminen.
Jos lämmittää esim. perunamuusia ja lihakastiketta, useimmiten käy
niin, että muusi on jopa useita kymmeniä asteita kastiketta
lämpimämpää. Syynä siihen ei ole uunin mikroaaltokentän
epätasaisuus vaan ruoka-aineiden erilainen vaste 2,45 GHz:n
mikroaaltokentälle.
Uunin sammuttua useamman
minuutin odotus auttaa epätasaisen lämpenemisen ongelmaan.
Kuten ajan henkeen kuuluu,
ympäristöasioihin ja energiansäästöön kiinnitetään
(valheellisesti) huomiota:
”By optimizing the cooking time,
°Cmicro can save up to 10% of CO2 emissions caused by microwave
ovens.
Only in Europe that equals to 700 000
cars in a year!”
Cmicro vähentää CO2-päästöjä 10
prosenttia!
Tekstissä ei kerrota, miten
näyttölaite kiinnitetään uunin oveen.
Cmicrossa on vakava ongelma.
Tavallisesti uuniin asetetaan tietty lämmitysaika, jonka oppii
kokemuksen myötä, jolloin voi olla varma siitä, että ruoka ei
lämpene asetettua aikaa enemmän, ja lämmityksen ajaksi voi mennä
hetkeksi pois uunin ääreltä. Kun uuni sammuu, alkaa lämpötilan
tasaantuminen, ja ruoka pysyy lämpimänä kuvun alla, joten sen pois ottamisella uunista ei ole mitään kiirettä.
Käytettäessä Cmicroa lämmitysaika
täytyy asettaa varmuuden vuoksi tavallista pidemmäksi, jotta uuni
ei sammuisi, ennen kuin Cmicroon asetettu tavoitelämpötila on
saavutettu. Jos tuolloin poistuu uunin ääreltä tai Cmicron
äänimerkkiä ei jonkin muun syyn vuoksi kuule, uuni jatkaa
lämmittämistä asetetun ajan loppuun asti, mistä voi olla
seurauksena liian kuumaksi lämmitetty ruoka.
Cmicroon ei kannata tuhlata rahojaan,
koska se on hyödytön. Perussarja – anturi, säädin ja kupu –
maksaa 69 USD, joka on melko törkeä. Vaikka Cmicron saisi 20
eurolla, sitä ei kannattaisi ostaa, koska sillä ei tee mitään.
Cmicro on juuri sellainen tuote, jota
käytetään jonkin aikaa uutuudenihastuksessa, mutta sen mentyä
ohitse, Cmicro päätyy leipäkoneiden ja muun hyödyttömän rojun
joukkoon.
Indiegogon esittely uppoaa varmastikin
joukkoon ääliöitä, jotka sitten tilaavat sen, mutta Cmicrosta ei
koskaan tulee mitään hittituotetta. Sen oikea markkinointipaikka
olisikin paremmin Tv-Ostoskanava, jossa se olisi kaltaisensa roskan
joukossa.
Harvemmin esillä olevassa ilmakuvassa
näkyy osa Oulujoen suistoalueesta vuonna 1976. Uittolaitteita ei näy
kuvassa, koska ne sijaitsivat alempana (kuvan ulkopuolella oikealla).
Etualalla näkyvä Toivoniemi, joka
erotettiin Tuiran puolen rannasta ja jota suurennettiin
voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä saaduilla alakanavan
kaivumailla 40-luvulla, ei ole kokenut suuria muutoksia 40 vuoden
aikana – ehkäpä pistetalojen maalaamista lukuun ottamatta.
Kuvassa näkyy Hotelli Vaakuna
alkuperäisen kokoisena. Jokin aika kuvanoton jälkeen rakennusta
jatkettiin Rantakadun suuntaan (kuvassa vasemmalle). Teatteritalo oli
valmistunut muutama vuosi aikaisemmin, mutta uusi kirjastorakennus
odotti vielä tuloaan teatterin pysäköintialueelle.
Reiska kertoi hauskan jutun
”illanvietostaan” Vaakunassa joskus kauan sitten. Meno oli käynyt
sen verran tylsäksi yökerhossa, että hän oli huvittanut itseään
kaverinsa kanssa työntämällä rullakon hotellin huoltohissiin ja
tyhjentämällä sinne jauhesammuttimen.
Oura sai 250 000 euroa avustusta
(lahjarahaa) ja 869 000 lainaa Tekesiltä viime vuonna. Hyvää
tuossa on tietenkin lahjarahan ja lainan suhde, mutta huonoa siinä
on kuitenkin lahjarahan suuri määrä.
Blogi kertoi joulukuussa uudesta
Oura-sormuksesta, joka on edeltäjäänsä selvästikin
pienikokoisempi mutta maksaa suunnilleen saman verran.
Uusi versio asettaa vanhemman mallin
ostaneet kiusallisen tilanteeseen: kehtaavatko he enää käyttää
sitä julkisesti vaikuttamatta junteilta vai joutuvatko he ostamaan
turhaan uuden mallin? Toiminnallisesti malleissa ei liene mitään
eroa.
Tekesin naiivi tavoite on varmastikin
lisätä työllisyyttä ja vientiä, mutta useimmin yrityksille
annettu avustus valuu kiertoteitse omistajien taskuihin eivätkä
työllisyystavoitteet täyty. Jos Oura-sormus alkaisikin myydä
maailmalla, sen työllisyysvaikutukset Suomessa olisivat
minimaaliset.
Jos katsoo, millaista roskaa myydään
ennakkoon joukkorahoituspalveluissa, ei tarvitse lainkaan ihmetellä,
että Oura-sormuksenkin kaltaiset tuotteet löytävät ostajansa.
Valkeen korvavalotutkimuksissa
yhteyshenkilönä toiminut Heidi Jurvelin (TtM, LitM) puolustaa
väitöskirjaansa julkisesti huomenna aiheena ”Transkraniaalisen
kirkasvalon vaikutus ihmisen psykofysiologiaan (Transcranial bright
light - The effect on human psychophysiology)”.
Tuolla lieneekin jotakin tekemistä
korvavalon kanssa..?
Suomenkielisen tiivistelmän
loppupäätelmä on:
”Kallon läpi annettava kirkasvalo
näyttäisi vaikuttavan ihmisen aivotoimintaan lievittämällä
aikaerorasituksen ja kaamosmasennuksen oireita sekä parantamalla
psykomotorista suorituskykyä. Vaikutus ei ole yhteydessä akuuttiin
melatoniinin erityksen estämiseen. Tämän tutkimuksen tulokset
tukevat ajatusta aivojen valovasteellisuudesta. Kallon kautta
annettavan valon vaikutusmekanismia ei kuitenkaan tiedetä vielä.”
Ketkähän olivat rahoittaneet tämän väitöskirjan teon – tai pikemminkin pitäisi puhua sepustuksesta, koska
väitöskirjassa referoidut tutkimukset tehtiin jo vuosina 2014–15? Vastaus löytyy katsomalla kiitettyjen listaa:
”I want to thank my research fellows
MSc Juuso Nissilä, Docent Vesa Kiviniemi, MSc Jari Jokelainen, PhD
Melanie Rüger and PhD Jari Karhu who have supported me during the
thesis project.”
Väitöskirjan viimeisen kappaleen
Conclusions viimeinen virke kuuluu: ”Further investigations are
needed.”
Niinpä niin: lisätutkimuksia
todellakin tarvitaan – ja puolueettomia sellaisia.
Väitöskirjan ja sen taustalla olevien
neljän vanhan korvavalotutkimusten ainoa tarkoitus oli osoittaa, että korvavalo vaikuttaa Valkeen
väittämällä tavalla ja on törkeän hankintahintansa (199 €)
arvoinen. Siksi tuntuukin oudolta, että tiedekunta oli hyväksyn
väitöksen.
Löyhän hyväksymiskäytännön syynä
on raha: opetusministeriö maksaa yliopistoille tutkinnoista tietyn
summan rahaa, ja se koskee niin perustutkintoja kuin
tohtorinväitöksiäkin.
Saara Aalto voitti Suomen
Euroviisukarsinnan, mutta voittoa saattoi ehkä helpottaa se, että
Aalto oli ainoa kilpailija. Aalto olisi tuskin voittanut normaalia
karsintaa, joten asia hoidettiin nyt sitten tällä tavalla, joka
turvasi hänen voittonsa ja mahdollisuuden päästä Lissaboniin.
Saara Aalto ei valitettavasti osaa
laulaa muuten kuin faniensa ja itsensä mielestä. Sanotaan, että
kyllä maailmaan ääntä mahtuu, ja kyllä sinne aina yhden Saara
Aallon äänikin mahtuu.
99 prosentin todennäköisyydellä
Aalto ei voita tulevia Euroviisuja. Kappale on surkea eikä erotu
vastaavista millään tavalla.
Aallon halu olla suuri popdiiva on
paljon suurempi kuin kyvyt siihen riittäisivät.
