Matkapuhelinyhteyksien toimivuus Pudasjärvellä

Pudasjärven kaupunginhallituksen 9.3. pidettävän kokouksen esityslistalla asianumerona 21 on seuraava esitys, jota on paremman luettavuuden vuoksi hieman muokattu ja josta kirjoitusvirheet on korjattu.

Ilomantsin kunnanhallitus esittää viestintävirastolle:

1) Viestintävirasto ryhtyisi tarvittaviin toimenpiteisiin kännykkäyhteyksien toimivuuden parantamiseen Ilomantsin kunnan alueella. Perusteena on pinta-alaltaan suuri kunta, jossa asiointimatkat ovat pitkiä. Kännyköilläkään asioiden hoito ei suju heikon kuuluvuuden takia. Lisäksi yleisen turvallisuuden vuoksi yhteydet ovat tärkeitä.

2) Postipalveluita ei heikennetä haja-asutusalueella ja viime aikoina jo tehdyt heikennykset perutaan.

Lisäksi Ilomantsin kunnanhallitus esittää muille pitkien etäisyyksien kunnille, joissa on samoja ongelmia, että kunnat yhdessä esittäisivät vetoomuksensa viestintäministeriöön.

Kaupunginjohtaja ehdottaa: Kaupunginhallitus yhtyy Ilomantsin kunnan vetoomukseen.

Pudasjärvi on pinta-alaltaan Suomen suurimpia kuntia ja myös yksi harvaanasutuimmista. Siksi onkin ymmärrettävää, että teleoperaattorit eivät ole katsoneet taloudellisesti kannattavaksi rakentaa koko kunnan kattavaa matkapuhelinverkkoa, mistä lieneekin se seuraus, että kunnassa on alueita, joilla kentänvoimakkuus voi epäedullisissa olosuhteissa jäädä liian pieneksi luotettavan yhteyden saamiseksi. Tuo näkyy katkeilevina puheluina ja joskus mahdottomuutena saada muodostettua puhelinyhteys vastaanottajaan.

Ilomantsin kunta vetoomukseen mukaan saamiensa kuntien kanssa esittää siis viestintävirastolle (1), että tämä ryhtyisi toimiin, jotta noihin harvaanasuttuihin kuntiin saataisiin parempi matkapuhelinverkon peittävyys. Vetoomus saattaa kuitenkin olla mahdoton toteuttaa, koska operaattorit ovat jo verkkonsa rakentaneet, eikä niillä ole enää mitään intressiä sijoittaa lisää rahaa gsm-verkkoihin, joissa vallitsee ankara kilpailu ja joihin jokainen sijoitettu lisäeuro ei tuo senttiäkään tuottoa vaan vain lisämenoja.

Operaattoreilla tuskin on mitään velvollisuuttakaan lisätä tukiasemia palvelemaan vain kourallisia asiakkaita, ja tuskin viestintävirasto voi pakottaakaan operaattoreita verkkojensa laajentamiseen.

Kyse on (perinteisistä) gsm-verkkoista, eikä siis 3g-verkoista, joiden lupaehtoihin kuului vaatimus tietynkokoisesta maantieteellisestä peittoalueesta, kun perusteena käytetään asukastiheyttä. Operaattorit ovatkin täyttäneet tämän velvollisuuden ja rakentaneet 3g-verkon kaupunkeihin, taajamiin ja muihin asutuskeskittymiin.

Harvaanasuttuijen kuntien pyyntö taitaakin siten kaikua kuuroille korville.

Matkapuhelinsäteilyn mahdollinen haitallisuus on viime aikoina noussut jälleen esille, ja siksi matkapuhelimen käyttäminen verkon äärialueella saattaa muodostaa käyttäjälle terveysriskin, koska matkapuhelin käyttää tuolloin maksimi lähetystehoa, jolloin käyttäjän altistuminen ionisoimattomalle säteilylle on suurimmillaan. Vaikka haja-asutusalueiden verkkoja laajennettaisiinkin, tuskinpa jokaisen mökin nurkalle sentään tulisi omaa tukiasemaa (joka sekin tosin ”säteilee”), vaan puhelimet noilla alueilla joutuisivat edelleenkin toimimaan lähes maksimiteholla.