Oululla on merellinen historia, ja olipa Oulun kauppalaivasto yhden vuoden ajan peräti Suomen suurin 1800-luvun puolivälissä, mutta mitä kauemmaksi nuo ajat jäävät historiaan, sitä pienemmäksi meren merkitys on Oululle käynyt.
Oulun merellisyys katoaa avomerelle sitä mukaa kuin merenranta vetäytyy kauemmaksi maankohoamisen vuoksi.
Oulun kaupunki haluaisi korostaa Oulun merellistä ilmettä, mutta teot puhuvat päinvastaista. Oulun entinen satama, Toppilan satama, halutaan sulkea Toppilanväylän ylitse kulkevalla sillalla, mikä lieneekin viimeinen niitti vielä jäljellä olevalle ”merelliselle” Oululle.
Kartalta katsoen Oulu näyttää merikaupungilta, mutta totuus paljastuu vieraalle tämän saapuessa kaupunkiin ja etsiessä merellistä Oulua. Toisin kuin muissa merikaupungeissa, joista mainittakoon esimerkkinä Kotka, Oulussa ei ole havaittavissa mitään merellistä tai meren liittyvää.
Kotkassa on pidetty jo kymmenien vuosien ajan Kotkan Meripäivät, joka viihteellisestä luonteestaan huolimatta on vahvasti merellinen tapahtuma, vaikkakin viime vuosina Meripäivien ilme on muuttunut vähemmän merihenkiseksi.Jos joku haluaisi ostaa Kauppahallista Oulun merialueelta pyydystettyä kalaa, hänelle tarjotaan norjalaista lohta tai virolaista kuhaa – tai jotakin vieläkin eksoottisempaa kalaa.
Kaupunkiin merihenkisyyttä hakemaan tullut turisti joutuu tyytymään torinrannan lukuisissa kaljakuppiloissa janoaan sammuttaviin nykyajan ”rantojen miehiin”.
Kuva kertoo kaiken olennaisen, mitä merellisestä Oulusta on vielä jäljellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti