Kempeleen ekokortteli

Kempeleen ekokorttelin kymmenen pientaloa muodostavat puukaasuvoimalan testiympäristön, kertoo Tavaratalo J. Kärkkäisen propagandalehti Magneettimedia.

http://www.magneettimedia.com/?p=4574

Kortteli pyrkii olemaan energiaomavarainen, eli se tuottaa kaiken tarvitsemansa sähkö- ja lämpöenergiansa itse. Rakennuksia ei siten ole kytketty Oulun Seudun Sähkön verkkoon, mutta tuon väitteen voi uskoa, ken tahtoo.

Jo itse puukaasuvoimala tarvitsee ulkoisen sähkönsyötön käynnistyäkseen, ja on luultavaa, että voimalan sähköpääkeskuksesta, joka syöttää sähköä asuintaloihin, on rakennettu varayhteys OSS:n verkkoon vikatilanteita varten.

”Kun homma toimii täydellisesti tavoitteena on sähkölaskun puolittuminen keskivertotalouteen verrattuna”, kertoo eräs korttelin asukas. Tuolla halutaan ilmeisestikin kertoa, että sähkölasku puolittuu sen ansiosta, koska sähkö on tuotettu puusähköllä.

”Palakooltaan sopivan ja kuivan hakkeen saaminen on ollut suurin yksittäinen ongelma. Siksi aloimme tehdä itse haketta, ja homma toimiikin tällä hetkellä toivotulla tavalla”, kertoo sama asukas. Olisikohan niin, että sopivan hintaisen hakkeen saaminen on ollut ongelma? Sitä olisi varmastikin pitänyt saada ilmaiseksi.

Koska voimalan maksimi sähköteho on suhteellisen pieni, taloissa ei ole sähkökiukaita eikä sähköllä toimivia lisälämmittimiä. ”Rakentajia suositeltiin hankkimaan vähän energiaa kuluttavia sähkölaitteita ja käyttämään led-valoja”, jatkaa Magneettimedia.

Koska sähkön tuottaminen lieneekin voimalan päätarkoitus, se tuottaa lämpöä samassa suhteessa. Sähkövoimaloita joudutaan aina säätämään siten, että sähköä tuotetaan kulloisellakin hetkellä täsmälleen kulutuksen verran. Jos sähköntarve pienenee, voimalan tehoa on myös laskettava samassa suhteessa ja samassa suhteessa laskee myös lämmöntuotto – ja kääntäen. Kesällä kun sähköä tarvitaan suunnilleen sama määrä kuin talvellakin, lämpö menee sananmukaisesti harakoille, koska sitä ei tarvita. Tämä huonontaa luonnollisestikin laitoksen hyötysuhdetta.

Kempeleen ekokorttelin puukaasuvoimala toimisi parhaimmalla hyötysuhteella vain silloin, kun sähkön- ja lämmönkulutus ovat maksimissaan. Tämä huipputehon hetki esiintyy vain muutaman kerran vuodessa, mutta voimalan teho on kuitenkin jouduttu mitoittamaan tämän huipputehon mukaan, koska korttelilla ei ole noin vuorokauden käyttöä varten riittävää akustoa lukuunottamatta muuta varajärjestelmää. Kaikkina muina aikoina voimala toimii vajaatehoisena ja huonommalla hyötysuhteella.

Hakkeella toimiva puukaasuvoimala vaatii lähes jatkuvaa valvontaa, ja siksi sen käyttökulut muodostuvat työvoimakustannusten vuoksi korkeiksi, ellei laitosta hoitamaan ole saatu palkattua työllistämistuen avulla pitkaaikaistyötöntä tai muuta yhteiskunnan varoin palkattua henkilöä. Näinhän se menee aina: halpaa on, kun yhteiskunta tukee.

Jostakin syystä artikkelissa ei ole kehuttu korttelin ympäristöystävällisyyttä. Olisiko niin, että sitä ei ole, koska voimalassa poltettava hiilimonoksidi ja metaani tuottavat reilusti hiilidioksidipäästöjä?

Lieneekin niin, että Kempeleessä palataan muutaman vuoden ”kokeilun” jälkeen takaisin normaaliin, eli rakennukset kytketään yleiseen sähköverkkoon ja lämmityksessä tarvittava lämpö toimitetaan jostakin muualta. Suomessa vuotuiset lämpötilanvaihtelut ja sitä kautta lämpöenergian tarpeen vaihtelu ovat niin suuria, että tällainen keskitetty sähkön- ja lämmöntuotto ei voi toimia kunnolla. Tilanne on aivan toinen monissa Keski-Euroopan maissa, joissa lämpötilanvaihtelu on paljon pienempi ja lämpöenergian tarve huonekuutiota kohti on myöskin paljon pienempi kuin Suomessa.

Kuin vielä pisteenä i:n päälle Magneetimedian jutussa haastateltu ekokorttelin asukas visioi, että tulevaisuudessa ylimääräistä sähköä hyödynnettäisiin lataamalla sitä öisin sähköautojen akkuihin. Mutta, mutta: sähköautoja ei vielä ole eikä taida tullakaan vielä muutamaan vuosikymmeneen.

Ja lopuksi: mikä mahtaa olla ”testin” motiivi? Testi sanana jo kertoo sen, että kyseessä on vain määräaikainen kokeilu, josta voidaan luopua tarvittaessa. Saavutettava säästö, jos sitä nyt on lainkaan, tulee jäämään melko pieneksi ilman yhteiskunnan tukea. Ja jos säästöä syntyisikin, olisiko se sittenkään kaiken vaivan ja epävarmuuden arvoista?