perjantai 21. tammikuuta 2011

SUOMI FINLAND -postimerkit

Suomalaisissa postimerkeissä, jotka ovat jo vuodesta 1856 levinneet ympäri maailmaa, valtion nimi esitetään kaksikielisesti: SUOMI FINLAND. Suurin osa ulkomaiden asukkaista, jotka tuntevat Suomen korkeintaan nimellä, luulee, että suomalaisissa postimerkeissä valtion nimi on esitetty maan omalla kielellä (SUOMI) ja englanniksi (FINLAND), mutta sehän ei tietenkään pidä paikkansa.

Suomalaisissa postimerkeissä valtion nimi esitetään myös ruotsiksi, mikä on nyt hieman huvittavaa, koska ruotsi on läntisen naapurimaan kieli. Kaikilla mailla on tietenkin naapurimaita ja joillakin jopa useita, mutta Suomi taitaa olla ainoa poikkeava maa, jonka postimerkeissä valtion nimi esitetään myös naapurimaan kielellä.

Virolla on myös useita naapurimaita, ja se oli pitkään ”osa Neuvostoliittosta”, niin kuin eräässä Juhani Leskisen rallatuksessa todetaan. Heti kun Viro itsenäistyi 90-luvun alussa, kaikki siteet Neuvostoliittoon tai Venäjään katkesivat ja mm. pakkovenäjästä luovuttiin. Virossa ei esitetä valtion nimeä venäjäksi, vaikka maassa on suhteellisesti paljon enemmän venäjää puhuvia kuin Suomessa on ruotsia puhuvia, jos pakkoruotsia puhuvat suomenkieliset jätetään pois laskuista. Mutta jos pakkoruotsia puhuvat suomenkieliset otetaan lukuun, ruotsia puhuvia taitaa olla Suomessa lähes 100 prosenttia.


Jos maailmassa olisi yhtään oikeudenmukaisuutta, suomalaiset postimerkit näyttäisivät alla olevan mukaisilta.

Alla on lisätty kahteen ruotsalaiseen postimerkkiin Ruotsin valtion nimi suomeksi eli teksti RUOTSI, mikä tekee niistä melko naurettavan näköisiä. Siis, mitä ihmettä? Ruotsalaisissa postimerkeissä on esitetty valtion nimi sekä ruotsiksi että suomeksi – vähän samaan tapaan kuin Suomessa. Kyllä, se on todellakin naurettavaa!

Ruotsissa on jonkin verran suomenkielisiä, vaikkakin heidät on jo saatu ruotsinnettua varsin tehokkaasti. Ruotsin valtio voisi heidän vuokseen esittää postimerkeissään valtion nimen myös suomeksi – vaikkakin vain sitten tasapuolisuuden vuoksi.

Ihmetyttää, miten tämä naurettavuus voi jatkua Suomessa vuodesta toiseen. Postimerkki on kuin valtiollinen käyntikortti, joka voi levitä vapaasti kaikkialle maailmassa. Suomen valtio haluaa ilmeisesti kertoa postimerkeillään maailmalle, että marginaalinen kielivähemmistö voi pitää pilkkanaan suomenkielistä enemmistöä.

Ruotsin kielen asemaa maassamme on käsitelty aikaisemmin kirjoituksessa:

http://oulun1.blogspot.com/2010/01/ruotsin-kielen-asema-suomessa.html

1 kommentti:

  1. Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."

    Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.

    lyyxem.freehostia.com/teljo.htm


    "Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia."

    "Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan."

    - Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori

    lyyxem.freehostia.com/1930.htm


    Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti "Huusis"-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.


    Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908

    Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.

    kemts.freehostia.com/1900-alku.htm

    VastaaPoista