Tulevaisuus on lähellä

Yhdysvaltalainen sosiologi ja futuristi Alvin Toffler kirjoitti 1975 kirjan Tulevaisuus on lähellä, jossa maalattiin monenlaisia tulevaisuusskenaarioita ja uhkakuvia, joista monet ovat sittemmin toteutuneet.

Sitten kun aikaisempi tulevaisuus on muuttunut nykyisyydeksi, on edessä tulevaisuus, joka odottaa vuoroaan tullakseen nykyisyydeksi, jolloin nykyisyys ja aikaisempi tulevaisuus muuttuvat puolestaan menneisyydeksi.

Jäljempänä esitetyillä asioilla ei ole mitään tekemistä Tofflerin kanssa, vaan ne ovat yksinomaan kirjoittajan omia näkemyksiä siitä, mitä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.

Voisi sanoa, että edessä oleva tulevaisuus, joka toteutunee seuraavien 10–20 vuoden aikana, tulee olemaan lohduton, koska se pitää sisällään mm. energiakriisin, kansalaisten valvonnan kasvamisen, poikkeuksellisia sääoloja, luonnonmullistuksia, ympäristökatastrofeja, väestönräjähdyksen, uudenlaisia epidemioita, pankkien holtittoman rahapolitiikan – ja ehkäpä pahimpana kaikista: globaalin talousjärjestelmän luhistumisen.

Monesti sanotaan, että uusi sukupolvi elää aina edellistä sukupolvea paremmassa maailmassa, mutta se ei välttämättä pidä kaikessa paikkansa. Koska asioiden ja käsitteiden arvostus muuttuu, on luonnollista, että mennyt maailma näyttää huonommalta kuin nykyinen. Jos väite maailman paranemisesta sukupolvi sukupolvelta pitäisi paikkansa, kaikkien uusien tulevaisuuksien pitäisi olla edellisiä parempia, mutta niinhän ei (tule) ole(maan). Paranemista on varmasti tapahtunut ainakin joillakin mittapuilla mitattuna, mutta käänteen täytyy tulla jossakin vaiheessa, jonka jälkeen alkaa pitkä alamäki, jonka jyrkkydestä ja kestosta ei kuitenkaan ole tietoa.

Energiakriisi

Talouskasvu ja energiankulutus liittyvät kiinteästi toisiinsa. Jotta talous voisi kasvaa vapaasti, energiaa täytyy olla saatavilla riittävästi ja kohtuuhintaan. Jos energian saatavuus kärsii, se rajoittaa kasvua. Samoin myös korkealle nouseva energianhinta hidastaa kasvua. Jos jonkin energiamuodon kysyntä ylittää tarjonnan, sen hinta nousee jyrkästi, niin kuin viime aikoina on käynyt pörssisähkön kohdalla. Korkea energianhinta ja saatavuuden niukkuus vaikuttavat yhdessä moninkertaisen hidastavasti talouskasvuun.

Lieneekin selvää, että öljyä on olemassa vain rajallinen määrä. Sitten kun se kaikki on hyödynnetty, sitä ei enää ole. Aivan lähivuosina on odotettavissa tilanne, jossa öljyn kysyntä ylittää tarjonnan määrän, ja on luultavaa, että tuo tilanne tulee jäämään lopulliseksi, ellei sitten jossakin päin maailmaa tehdä valtavia uusia öljylöytöjä. Jo ennen tuota käännekohtaa öljyn hinta tulee nousemaan jyrkästi, vaikka öljyn tuotantokustannukset eivät olisikaan juuri kasvaneet nykyisistä. Siinä vaiheessa kun öljyä joudutaan pumppaamaan entistä syvemmästä ja vaikeammista paikoista, se tulee kasvattamaan öljyn tuotantokustannuksia, vaikkakin niiden osuus öljyn markkinahinnasta on ja tulee olemaan varsin marginaalinen. Koska öljyn hinta määräytyy raaka-ainepörssissä, se seuraa kysynnän ja tarjonnan suhdetta toisiinsa.

Öljyn loppuminen tai itse asiassa sen saatavuuden vaikeutuminen tulee käynnistämään aivan uudenlaisen öljyttömän maailman. Se ei tietenkään lopu kaikilta, ja jäljellä olevia rippeitä tullaan puolustamaan asein. On selvää, että nykyistä kalustoa, joihin voidaan lukea tieajoneuvot ja ilma- ja vesialukset, ei voida pitää liikenteessä biologisesti valmistetuilla polttoaineilla, koska niin suuren polttoainemäärän valmistaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista.

Kasvava talous vaatii myös edullista sähköä, jota täytyy olla jatkuvasti saatavilla. Sen tähden tähän tarpeeseen soveltuu huonosti tuulivoima, jota saadaan vain silloin, kun tuulee. Ydinvoiman on ajateltu olevan paras ratkaisu tuottaa edullista sähköenergiaa, vaikkakin sitä tuottavien laitosten rakentaminen ja sen tuottaminen herättää runsaasti vastustusta.

Kansalaisten valvonta

Kansalaisten lisääntyvä valvonta lieneekin yksi suurimmista tulevaisuuden uhista, koska kehittyvä ja halpeneva tietotekniikka tekee siitä tavattoman helppoa. Kuten viime vuosien kehitys on osoittanut, valvonnan lisääntyminen ei ole mitään kuvittelua vaan totisinta totta.

2000-luvun alussa odotettiin, että yhteiseurooppalainen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä tulisi käyttöön 2007, mutta se on lykkääntynyt taloudellisten syiden vuoksi ja myös siksi, että sille ei ole vielä tarvetta, koska olemassa on amerikkalainen GPS-järjestelmä, joka riittää hyvin nykyisiin sovelluksiin. Galileon etuna GPS:ään verrattuna on se, että se on suunniteltu toimimaan tarkemmin suuremmilla leveyspiireillä, joilla Eurooppa sijaitsee.

Galileo-järjestelmän avulla voidaankin sitten seurata kaikkea liikkuvaa. Uusiin autoihin voidaan helposti sijoittaa paikannusjärjestelmän ja matkapuhelimen yhdistelmä, joka välittää järjestelmään reaaliaikaisen tiedon siitä, missä ja milloin seurattava ajoneuvo tai muu kohde on liikkumassa tai liikkunut. Laitteen asentaminen jälkiasenteisena vanhoihin ajoneuvoihin on myös helppo tehtävä, ja siksi ajoneuvoseuranta voidaankin niin halutessa toteuttaa kattavasti. Tämä mahdollistaisi tieliikenneverotuksen toteuttamisen ajetun reitin perusteella. Erilaiset tiet voisivat olla erilaisen verotuksen piirissä.

Järjestelmä kertoisi myös ajoneuvon nopeuden, ja koska se tietäisi, millä tiellä ajoneuvo ajaa, se saisi selville, liikkuuko ajoneuvo sallittua suuremmalla nopeudella. Jos niin tapahtuisi, tämän perusteella voitaisiin helposti määrätä rike- ta jokin muu sakkorangaistus nopeusrajoituksen rikkomisesta.

Ajoneuvoon asennettava laite voisi olla myös sellainen, että järjestelmä voisi kauko-ohjatusti estää sen toiminnan esimerkiksi tilanteessa, jossa jokin vero tai sakko olisi jäänyt maksamatta. Vasta sitten kun kaikki maksut olisi maksettu, ajoneuvon moottori käynnistyisi uudelleen. Laitteen toimintaan puuttuminen kriminalisoitaisiin tietenkin ankarasti.

Seuraava askel olisi ajoneuvojen käytön rajoittaminen esimerkiksi tietyinä päivinä tai (ruuhka)aikoina. Järjestelmä antaisi käynnistymisestokäskyn joko kaikille tai tietyille ajoneuvoille. Joillakin ajoneuvoilla voisi olla tietty ajokilometrien kuukausikiintiö, jonka täytyttyä ajoneuvo ei yksinkertaisesti enää käynnistyisi.

Internet eli verkkojen verkko on media, jossa kaikkea liikennettä voidaan seurata, valvoa ja tarkkailla, koska kaikesta toiminnasta jää jälki palveluntarjoajan tietojärjestelmään. Kaikki käyttäjän tietokoneeseen siirtyvä data kulkee palveluntarjoajan tietojärjestelmän kautta, jonne kirjautuu tieto kaikesta sen läpi kulkeneesta datasta. Sen vuoksi viranomainen voi niin halutessaan selvittää, mitä sivuja ja tiedostoja henkilö A on selannut ja ladannut. Tätä poliisi onkin käyttänyt usein hyödyksi rikostutkinnassa.

Sähköpostin seuraaminen on myös helppoa, ellei sitä ole erityisesti salattu. Sähköposti on kuin avoin kirjekuori, jonka joku voi halutessaan lukea.

Poikkeukselliset sääolot

Poikkeuksellisia sääoloja on ennenkin ollut, esimerkiksi pienet ja suuret jääkaudet, eikä mikään todista, etteikö pientä jääkautta voisi vielä tulla ja varsin nopeasti. Rankkasateet, kuivuus, helleaallot ja myrskyt ovat ilmiöitä, joita on aina ollut, vaikka ne haluttaisiinkin nyt panna pelkästään ilmastonmuutoksen syyksi.

Pelottelu poikkeuksellisilla sääoloilla kasvattaa luonnollisesti ilmastonmuutosuskovaisten lukumäärää. Ilmstonmuutos alkaa nyt kuitenkin näyttää suurelta kuplalta, jota paisuttavat siitä taloudellista, poliittista tai muuta hyötyä saavat tahot. Vasta vuosien päästä voidaan havaita, että siinä oli kyse vain vanhasta rahat pois typeryksiltä -huijauksesta.

Luonnonmullistukset

Maanjäristykset ja tulivuoren purkaukset ovat vaikeasti ennustettavia ilmiöitä. Kaliforniaan odotetaan tosin seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuvaksi suurta, luokan seitsemän maanjäristystä, joka voisi aiheuttaa mittavia tuhoja. Tulivuoria sijaitsee kuitenkin sen verran harvassa, että niiden aiheuttamat tuhot tulevat pakostakin jäämään pieneksi ja paikallisiksi.

Ympäristökatastrofit

Mitä enemmän on teollista toimintaa, sitä suurempi on vakavan ympäristökatastrofin riski. Sellaisen tapahtuminen väkitiheällä alueella aiheuttaa luonnollisesti suuret vahingot.

Väestönräjähdys

Yksi suurimpia uhkia on hallitsematon väestönkasvu, jota kutsutaan tavallisesti väestönräjähdykseksi. Se ei itse asiassa olekaan enää mikään uhka, vaan se on jo parhaillaan käynnissä oleva prosessi. Se on lähinnä alikehittyneiden ja kehittyvien maiden ongelma, ja siksi voisikin sanoa, että se tapahtuu juuri niissä maissa, joilla ei olisi varaa siihen. Suuri väestötiheys aiheuttaa monia ongelmia, joista näkyvin lieneekin ravinnon riittävyys ja mahdollisuus tai pikemminkin mahdottomuus tuottaa jatkuvasti enemmän ravintoa kasvavalle väkimäärälle.

Tšekkiläinen Karel Capek kuvaa hyvin satiirissaan Salamanterisota, mitä ongelmia syntyy, kun yksi laji pääsee lisääntymään hallitsemattomasti.

Uudet epidemiat

Sikainfluenssa, lintuinfluenssa, SARS ja monet muut helposti leviävät tartuntataudit ovat esiintyessään herättäneet paljon kohua mutta uhan mentyä ohitse ovat myöskin unohtuneet varsin nopeasti. Näiden esiintyminen on keskittynyt aivan viime vuosiin, ja siksi onkin uskottavaa, että tulevaisuudessa niitä tulee esiintymään ja niistä tulee kehittymään uusia ja jopa nykyisiäkin vakavampia variaatioita.

Pankkien holtiton rahapolitiikka

Pankkien holtiton rahapolitiikka Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa on ajanut maiden pankit vaikeuksiin, ja muita EU-maita on tarvittu apuun pelastamaan euro. Espanjan odotetaan olevan seuraava ongelmavaltio, ja monia muitakin ongelmakandidaatteja on jo nimetty. Euromaat näyttävät olevan kuin dominonappuloita, jotka uhkaavat kaatua yksi toisensa jälkeen.

Myös Suomessa pankit ovat jakaneet rahaa varsin avokätisesti, mikä alhaisten korkojen lisäksi on houkutellut ottamaan ennätyssuuria lainoja, joilla on käyty ostokilpaa jo nyt ylihintaisista asunnoista, mikä on entisestään nostanut asuntojen hintoja. Ylihintaan arvostettu asunto tai kiinteistö lainan vakuutena ei kuulosta oikein hyvältä. Edessä voi olla sama tilanne kuin 90-luvun alussa, jolloin koko Suomen pankkijärjestelmä olisi kaatunut ilman valtion apuuntuloa.

Globaalin talousjärjestelmän luhistuminen

Globaalin talousjärjestelmän luhistuminen lieneekin pahin mutta myöskin todennäköisin tulevaisuuden uhka. Sen mahdollisista syntysyistä on viime vuosien aikana saatu hyviä esimerkkejä: mm. yhdysvaltalaisten pankkien kriisi, joka käynnisti viime laman ja tiettyjen euromaiden ylivelkaantuminen ja niiden rahoituslaitosten kriisi. Tällä hetkellä lähes kaikki OECD-maat ovat suurissa veloissa, eikä lainattavan rahan tarpeelle ole näköpiirissä loppua.

Suomi ei juuri ole sen paremmassa asemassa kuin muutkaan euromaat. Tämän ja muutaman seuraavan vuoden budjettivajeen valtio rahoittaa lainarahalla, mikä tulee johtamaan siihen, että lainan kokonaismäärä tulee olemaan suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Mitä enemmän jollakin maalla on velkaa, sitä todennäköisempää on, että sitä ei pystytä koskaan maksamaan takaisin, mikä tulee johtamaan lainakorkojen kasvuun. Se on tosiasia, että Suomi ei tule koskaan saavuttamaan tilaa, jossa sillä ei olisi lainkaan velkaa.

Valtioiden eläminen velaksi alkaa pian muistuttaa ylivelkantunutta henkilöä, joka maksaa entisen pikavipin pois uudella, hieman suuremalla vipillä ja jonka lainamäärä kasvaa jatkuvasti. On tietenkin selvää, että tällainen tilanne ei voi jatkua loputtomiin. Sama koskee myös valtioita, joiden lainojen pelkät korkomenot tulevat jossakin kasvamaan niin suuriksi, että niiden hoitaminen rasittaa kansantaloutta vuosi vuodelta enemmän.

Jossakin vaiheessa kaikki käy mahdottomaksi ja edessä on talousjärjestelmän luhistuminen. On erittäin todennäköistä, että se tulee tapahtumaan kuluvalla vuosikymmenellä, mutta on myös niin, että mitä pidemmälle sen toteutuminen lykkääntyy, sitä vakavampi siitä tulee. Jonkin (tai useamman) edellä kuvatun uhan toteutuminen vain nopeuttaa sen saapumista. Kyse tulee olemaan monen tekijän yhteisvaikutuksesta.

Tuskin kukaan voi pitää edellä kuvattua tulevaisuutta parempana kuin nyky- tai jotakin mennyttä aikaa.