Otsikko on lainattu Kalevan HighTech Forum -sivulta, ja se kertonee lukijoille, mistä uutisessa on kysymys: Kaleva mainostaa jälleen kerran oululaisen Valopaa Oy:n ”kehittämää 'älykästä' led-valaisinjärjestelmää”. Heittomerkkisitaatit siksi, koska valaisinjärjestelmän älykkyyden kanssa taitaa olla vähän niin ja näin.
Lainaus artikkelista: ”Lävistäjän miehittämättömällä Neste Oil Express -asemalla Oulussa on syyskuusta saakka ollut käytössä asiakkaan saapumisen myötä kirkastuvat led-valot.”
Siinäpä se pommi sitten tuli! Mittarikatoksen valaistus kirkastuu, kun joku ajaa ajokkinsa sen alle, ja himmenee, kun tankkaajaa kaasuttaa matkoihinsa. Siinä sitä onkin sitten ”älykkyyttä” kerrakseen!
Vielä paranee: ”Tavalliset ja älykkäät led-valot eroavat toisistaan niin, että älyvaloissa on PIR-liikkeentunnistin ja kirkkausanturi.” Niinpä niin: ellei Valopaan valaisimissa olisi PIR-tunnistinta ja kirkkausanturia, eihän niitä voisi silloin kutsua älykkäiksi valaisimiksi. Kalevan toimittaja olisi voinut kirjoittaa seuraavasti: Tavalliset ja älykkäät led-valot eroavat toisistaan kuin yö päivästä.
Artikkelin loppuosa on niin typerä, että sitä ei viitsi edes lainata. Siitä voi kuitenkin päätellä, että Kalevan ja muiden asianosaisten mielestä kyseessä olisi suurikin keksintö.
Tämä kuuluu sarjaan Ihmeitä teknologiakaupunki Oulusta.
On oma lukunsa, onko Valopaan led-valaisimiin tehty investointi siihen sijoitetun rahan arvoista:
1. Nykyisen käyttökelpoisen ja mahdollisest vielä useita huoltovapaita vuosia omaavan järjestelmän romuttaminen (–)
2. Led-valaisimien kolminkertainen hinta ja asennuskustannukset (–)
3. Led-valaisimien pienempi energiankulutus, mikä ei kuitenkaan ole merkittävä, koska mittarikatoksen nykyisissä valaisimissa käytetään monimetallipolttimoita, joiden hyötysuhde on lähes yhtä hyvä kuin led-lampuilla (+)
4. Led-valaisimien todellinen kestoikä on arvoitus (–)
Verrattaessa led-valaisimien ja tavallisten valaisimien energiankulutusta led-valaisimet näyttävät aina kuluttavan vähemmän energiaa, koska NIILLÄ EI KOSKAAN SAADA SYNNYTETTYÄ YHTÄ SUURTA VALAISTUSVOIMAKKUUTTA (LUKSIMÄÄRÄÄ) KUIN ESIM. MONIMETALLILAMPUILLA. Jos ledit tuottavat 100 luksia ja vanha järjestelmä tuotti 150 luksia, on selvää, että ledit kuluttavat vähemmän sähköä.
Näiden vertailujen (ja artikkeleiden) oheen pitäisi liittää: Terveisiä Hölmölästä!
http://www.hightechforum.fi/index.cfm?j=903149
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
hyvvää settiä taas kerran. Onko sulla jo mielipiettä Uros Oy:stä
VastaaPoistaOlen hämärästi kuullut kyseisestä yrityksestä. Samainen Forum kertoo seuraavaa:
VastaaPoista”Olemme jo aloittaneet ensimmäisten työntekijöiden rekrytoinnin ja paras arvauksemme on, että tulemme tarvitsemaan yli 100 työntekijää ensimmäisenä vuonna”, Hallikainen sanoo tiedotteessa.
”Hallikaisen ja Uharin mukaan yrityksen nopea syntyminen on tulosta Technopoliksen, Oulun kaupungin, Tekesin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, ELY-keskuksen ja Työ- ja elinkeinoministeriön tuesta.”
Jälkimmäinen lainaus kertoo kaiken: ilman yhteiskunnan tukea tämän ”uuden Nokian” syntyminen olisi jäänyt kokematta, mikä olisi ollut varmasti ainakin veronmaksajien etu.
Et ilmeisesti ole lukenut Valopaan valaisimiin / LEDeihin liittyen mitään muuta kuin ko. jutun.
VastaaPoistaTuollaisessa jutussa ei varmaan voi kaikkia yksityiskohtia tuoda esille ja jos katsot heidän nettisivuiltaan tietoja, niin valaisimissa on radiot, joiden kautta ovat yhteydessä toisiinsa. Tuo tarkoittanee esimerkiksi sitä, että kun yksi valaisin havaitsee liikettä, niin kaikki valot kirkastuu.
Nyt tietenkin sanot, että senhän voi tehdä erillisellä liiketunnistimella, mutta pointti tuossa on se, että mitään lisäkaapelointia ei ilmeisesti tarvita, jolloin asennuksen voi tehdä mihin tahansa kohteeseen, vaikka jälkikäteen.
Kun puhut energiatehokkuudesta ja valaistusvoimakkuudesta, niin kun katsotaan energiankulutusta vs. valaistavaan kohteeseen tulevaa valoa, niin LEDeillä voi saada saman valaistustehon huomattavasti pienemmällä energiankulutuksella.
Jos tuijotetaan absoluuttisia valotehoja, niin monimetalli voi olla tehokkaampi, mutta siinä valoa menee hirveitä määriä "harakoille", kun LEDeillä se kohdistetaan halutulle alueelle.
Monimetallilamput myös hiipuvat moninverroin nopeammin kuin LEDit, jolloin niiden valoteho ei ole lähelläkään ilmoitettua esim. kahden vuoden kuluttua ja LEDit alkavat pärjäämään absoluuttisessa valotehovertailussakin.
http://www.valopaa.com/led-valaisimet/alykas_led-valaistusjarjestelma
Tuota kun luet läpi ajatuksen kanssa, niin ymmärrät, että kyseessä on paljon muuta kuin valaisimeen istutetut liiketunnistin ja kirkkausanturi. Vastaavaa järjestelmää ei perinteisillä valaisimilla tehdäkkään
Minä kommentoin, kun on enemmän aikaa.
VastaaPoistaJos jokaisessa valaisimessa on liiketunnistin ja radio, mikä tahansa valaisin voi toimia masterina, joka antaa ohjauskäskyn muille. Jos valaisimia on 20 kappaletta, silloin niissä kaikissa on yhteensä 20 liiketunnistinta ja 20 radiota. Voisi helposti päätellä, että siinä on 19 ylimääräistä liiketunnistinta ja 20 ylimääräistä radiota, jotka myös maksavat ylimääräistä.
VastaaPoistaKoska mittarikatos on sen verran pieni ja siellä on tilaa ohjauskaapelille, langaton yhteys tuntuu melko väkinäiseltä ”Life goes mobile eli Nokia” -ratkaisulta.
Mitä tulee led-lamppujen energiatehokkuuteen, siitä näyttää olevan vallalla vääriä käsityksiä. E27-kantaisten led-lamppujen tehokkuutta on verrattu energiansäästölamppuihin (ESL) vanhemmassa kirjoituksessa, eikä siinä juurikaan havaittu eroa:
http://oulun1.blogspot.com/2010/03/led-lamppu.html
Koska monimetallilampun valotehokkuus on ESL-lamppuja parempi, ne eivät siten juurikaan häviä led-lampuille.
Led-lamppujen valo on melko monokromaattista, mikä tekee niistä sen puolesta sopivia valonlähteitä teollisuus-, varasto- ja ulkotiloihin, mutta asuintiloihin niitä ei voi oikein suositella.
Miksi led-lamppuja ei myös kutsuta ”energiansäästölamppuiksi”? Ilmeisestikin siitä syystä, koska niiden säästö verrattuna varsinaisiin energiansäästölamppuihin on varsin pieni.
Maksavathan ne varmasti, mutta jos ajatellaan jälkiasennuskohdetta joka tehtäisiin "perinteisillä" keinoilla, tulisi siinäkin kustannuksia:
VastaaPoista-johdotuksista
-liittimistä
-antureista (jotka luultavasti yksitäisinä ulkoisina yksikköinä ovat eivät juurikaan halvempia ole kuin 20 integroitua anturia [oma veikkaus])
-ylimääräisestä työstä
Vertaamalla LED-lamppuja kierrekannalla toisiin tekniikoihin, muut tekniikat ovat luultavasti parempia.
Kierrekanta kun on huono asennustapa LEDeille, koska siinä ei saada kunnolla lämpöä johdettua pois LEDeiltä ja liitäntälaitteelle on rajoittunut tila, jota LEDit myös lämmittävät (nämä heikentävät valotehokkuutta ja lyhentävät elinikää).
Odotus LEDein valaistuksen mullistamisesta perustunee valaisimiin, mitkä ovat suunniteltu LEDien ympärille, eikä iän ikuiseen kierrekantaan.
Valaisimiin, jossa LEDeiltä saadaan lämpö johdettua tehokkaasti pois, siten että se ei kuumenna liitäntälaitetta
Siten voidaan tehdä energiatehokkaita ja pitkäikäisiä LED-valaisimia.
Porin Energian ja SAMK:n tekemässä tutkimuksessa (Sähkö&Tele-lehti 4/2011) verrattiin vuoden ajan erilaisia valaisintekniikoita toisiinsa katuvaloasennuksessa ja siitä kävi hyvin selville, että LED-valaisimella voidaan saadaan useita kymmeniä prosentteja suurempi valaistusteho, melkein puolet monimetallilamppua pienemmällä teholla.
(Tosin kyseisessä LED-valaisimessa ei selvästikkään ollut PFC-hakkuria, joten tehokerroin oli huono. Tämän pystyy korjaamaan virtalähdesuunnittelulla),
En tiedä minkälaiset LED-valaisimet testissä oli, koska se ei artikkelista käy selville, mutta mielestäni testi osoittaa,
kuinka paljon esim. monimetallilampun valosta menee hukkaan ja kuinka hyviä valoja LEDeillä voi tehdä, kun ne suunnitellaan oikein.
Testissä selvisi myös, että monimetallilamppu menetti valotehoa kaikista tekniikoista eniten, LEDien hiipuessa vähiten.
Valonlaadusta oli tehty asukaskysely ja tienkäyttäjien keskuudessa tuo LED-valaisin oli ylivoimaisesti suosituin.
Sillä, että LED-lamppuja ei kutsuta energiansäästölampuiksi, ei luultavasti ole mitään tekemistä teknisten asioden kanssa, vaan markkinoinnin.
LEDit kun ovat nyt seksikkäitä, niin niitä on helpompi myydä, kun ei sotketa muihin tekniikoihin?
Ns. Edison-kanta on vakiintunut ratkaisu, eikä siitä luovuta kovin herkästi. Vaikka hehkulamppujen myyntikielto alkaa EU:ssa ensi vuoden alussa, Edison-kantaa ei uhkaa mikään. Niin esl- kuin led-lampuissa tullaan edelleenkin käyttämään sitä.
VastaaPoistaHalogeenilamput toivat 80-luvun lopulla erilaisia kantoja, mutta ne toimivatkin tuolloin pääsääntöisesti 12 voltilla. Led-lampppuja myydään myös GU10-kantaisina, mutta tuskinpa kukaan haluaa kotiinsa ainoastaan kohdevalaisimia.
Viitattu tutkimus kertoo selvästi ja tavanomaiseen tapaan siitä, miten asioita vääristämällä mustakin saadaan näyttämään valkoiselta. Se kertoo sen, että led-valaisimilla on monimetallivalaisimia parempi hyötysuhde mutta ”unohtaa” kertoa sen, että led-valaisimilla ei voida saavuttaa yhtä suurta absoluuttista valaistustehoa.
On selvää, että led-valaisimet ovat tulevaisuutta, mutta niiden suosion lisääminen kotitalouksissa voi olla vaikea tehtävä. Niihin käyttämistä liike-, teollisuus- ja ulkovalaistuksessa voi myöskin olla vaikea perustella. Vaikka ne säästäisivätkin muutaman euron 20 vuoden takaisinmaksuajalla, se ei välttämättä ole riittävä kannustin siirtyä niihin. Valaistuskustannusten osuus niin teollisuuden, yritysten kuin kaupunkienkin on verrattain pieni. Sama säästö voidaan saavuttaa järkevällä valaistuksn käytöllä.
En puutu enempää tuohon missä LEDejä on järkevä käyttää, mutta kommentoin vielä mainintaasi, että LED-valaisimilla ei voi saada yhtä suurta absoluuttista valaistustehoa, mikä pitäneekin paikkansa.
VastaaPoistaIdeahan kuitenkin on se, että valoa on siellä enemmän missä sitä tarvitaan/halutaan.
Eihän suuremmasta absoluuttisesta valaistustehosta ole mitään hyötyä, jos se menee harakoille.
Yksi asia mikä pitää huomioida LED-tekniikan eduista, on huomattavasti pidempi käyttöikä, joka näkyy perinteisillä tekniikoilla noin kolmen/neljän vuoden välein suoritettavan polttimoiden vaihdon pois jäämisenä. (Tämä siis kohteissa, joissa joudutaan valoja väkisinkin pitämään päällä aina pimeinä aikoina.) Tuo polttimoidenvaihtorumban puute tuo LED-tekniikkaa paljon edullisemmaksi elinkaaren yli työvoima- ja polttimokustannusten jäädessä pois.
Eiköhän tämä nyt riitä.
Koska suurteholedit ovat verrattain uutta tekniikkaa, joudumme odottamaan vielä vuosia saadaksemme selville niiden todellisen (keskimääräisen) kestoiän ja vikaantumisherkkyyden.
VastaaPoistaKuten sanottu, ledit ovat tulevaisuuden tekniikkaa, ja on yksinomaan lamppu- ja valaisinvalmistajien (suunnittelijoiden) käsissä, miten nopeasti ne yleistyvät kaikessa käytössä.
Vaikka esl-lamppuja on myyty jo yli 20 vuotta, kuluttaja on aina katsonut lampun hintalappua, vaikkakin niiden käyttö oli taloudellisesti järkevää jo vuonna 1988, kun ostin ensimmäisen esl-lampun (joka ei tosin ollut kovinkaan pitkäikäinen). Vasta sitten kun led-lampun hinta on lähellä muutaman euron esl-lampun hintaa, ne tulevat yleistymään kotitalouksissa.