perjantai 26. lokakuuta 2012

Polar Heater Oy:n akkulämmitin

Kaleva tarjosi tänään maksutonta mainontaa kahdelle yritykselle, jotka valmistavat laitteita, joilla voidaan lämmittää auton akkua, jotta akku latautuisi nopeammin talvella. Asia lieneekin niin, että lyijyakun latausominaisuudet riippuvat akun lämpötilasta, ja akun virranottokyvyn ja lämpötilan välillä on melko lineaarinen riippuvuus.

Yritykset haluavat kuitenkin antaa ymmärtää, että heti kun akun lämpötila tippuu tietyn pisteen alapuolelle, akun virranottokyky loppuu tykkänään. Näin ei kuitenkaan ole, vaan melko lineaarisen riippuvuuden vuoksi virranottokyky hiipuu asteittain. Jos akun lämpötila on -25 ºC, kemialliset reaktiot akussa tapahtuvat sen verran hitaasti, että akku ei käytännössä lataudu juuri lainkaan. Mutta jos akkua ei ole purettu, latauksellekaan ei juuri ole tarvetta.

Arctic Heatin akun kylkeen liimattavasta virityksestä kerrottiin pari vuotta sitten:


Se on jokaisen ostajan arvioitava, onko hankinta hintansa arvoinen.

Uusi tulokas alalla on kempeleläinen Polar Heater Oy, jonka akkulämmitin eroaa Arctic Heatin viritelmästä siinä, että se toimii verkkovirralla. Lämmitinelementti asennetaan akun alle, ja termostaatin ohjaamana akun lämpötilan ei pitäisi nousta +23 ºC:een yläpuolelle. Lämmitin on toiminnassa vain silloin, kun auton moottoria lämmitetään, ja lämmitysaika riippuu siitä, kuinka kauan moottoria (ja sisätiloja) lämmitetään.

Koska lämpö siirtyy pohjan kautta akkuun, akku lämpenee epätasaisesti. Termostaatti pitää huolen siitä, että pohjan lämpötila ei nouse liian suureksi, ja katkaisee välillä lämmityksen pois päältä. Sitten kun lämpö on johtunut ylöspäin akussa ja pohjan lämpötila on vastaavasti laskenut, termostaatti voi kytkeytyä uudelleen päälle ja jatkaa lämmittämistä. Akun lämmitys tapahtuu termostaaatin ohjaamana jaksottaisesti, mikä hidastaa akun lämpenemistä. Arctic Heatin lämmittimessä ei ole tätä ongelmaa, koska siinä ei ole termostaattia.


Lyijyakun elinikä lyhenee, jos sen lämpötila nousee liian korkeaksi, ja sen vuoksi termostaatti on välttämätön Polar Heaterin lämmittimessä. Toisaalta, jos lämmittimen teho olisi pienempi, termostaattia ei ehkä tarvittaisi lainkaan, mutta tuolloin akku lämpenisi vieläkin hitaammin silloin, kun tarvittaisiin mahdollisimman suurta tehoa (kova pakkanen).

Polar Heaterin epätasainen akun lämpeneminen aiheuttaa sen, että lyijylevyjen alaosat osallistuvat kemialliseen latausprosessiin, kun taas levyjen kylmät yläosat eivät ehkä lainkaan. Metallina lyijy johtaa kohtalaisesti lämpöä, mutta sen ympäröimä akkuhappo hidastaa lämmön johtumista ylöspäin lyijylevyissä. Sitten kun autolla lähdetään ajamaan, akun alaosa on todennäköisesti lämmin mutta yläosa kylmä. Mitä pidempään moottoria (ja akkua) lämmitetään, sitä enemmän ja tasaisemmin akku lämpenee, mutta se voi johtaa siihen, että moottoria lämmitetään turhan kauan vain sen vuoksi, että akku ehtisi lämmetä.

Arctic Heatin lämmittimessä on samantapainen epätasaisen lämpenemisen ongelma, vaikka siinä lämpö siirtyykin akkuun akun kyljestä.

Käytettäessä akkulämmitintä akun lämpötilan päivittäinen vaihtelu, joka voi olla jopa 40 astetta, saattaa rasittaa mekaanisesti akkua, jotka ovat nykyisin suljettuja. Vaihtelu aiheuttaa akussa paine-eron. Kun akku lämpenee (jopa 40 astetta), sen sisään syntyy ylipaine, joka pyrkii tasaantumaan. Vastaava jäähtyminen aiheuttaa alipaineen, joka myöskin pyrkii tasaantumaan.

Sekä Arctic Heatin että Polar Heaterin akkulämmitimet vaatisivat tarkempia (puolueettomia) tutkimuksia, jotta saataisiin selville niiden todellinen hyöty ja se, onko niistä mitään haittaa akulle. Valmistajat osaavat toki aina kehua tuotteitaan, ja niiden omat ”testit” osoittavat tuotteiden ominaisuudet erinomaisiksi.

On tosiasia, että nykyisissä autoissa on sähkönkulutusta, vaikka auton moottori ei kävisikään. Tämä ja lyijyakun luontainen itsepurkautuminen aiheuttaa sen, että akku purkautuu hitaasti itsestään, jos autolla ei ajeta tai akku ei lataudu ajon aikana riittävästi. Itse olen ratkaissut asian lataamalla akun silloin, kun akun jännite on mittauksen perusteella laskenut tietyn rajan alapuolelle. Laturina olen käyttänyt ns. vakiojännitevaraajaa, joka rajoittaa latausjänniteen noin 14,0 volttiin (joka on sama kuin auton laturin latausjännite), ja lataan akun silloin, kun ei ole pakkasta. Tuollaisen varaajan voi huoletta kytkeä auton sähköjärjestelmään ilman pelkoa siitä, että se vahingoittaisi moottorin ohjauselektroniikkaa. Se voi myöskin olla kytkettynä akkuun pidemmäksikin aikaa, koska 14,0 voltin jännite ei aiheuta ns. kiehutusreaktiota akkuhapossa.

Arctic Heat vs. Polar Heater

Arctic Heatin akun kylkeen liimattava lämmitin on toiminnassa vain silloin, kun auton moottori on käynnissä. Tämän vuoksi autolla on ajettava pitkähkö matka, ennen kuin akun lämpötila alkaa nousta ja se alkaa ottaa virtaa vastaan. Lämmitykseen tarvittava energia otetaan auton sähköjärjestelmästä, joka voi kovalla pakkasella toimia äärirajoillaan. Joidenkin ”alan asiantuntijoiden” mukaan laturin ylikuormitus kovalla pakkasella, jolloin kaikki mahdolliset sähkölaitteet ovat päällä, on suurin syy siihen, että akku ei lataudukaan vaan purkautuu. Jos laturin sähköä ei riitä enää akkuun, joka latautuu muutenkin huonosti kylmässä, on selvää, että akku ei lataudu.

Polar Heaterin etu on siinä, että akku on liikenteen lähdettäessä jo valmiiksi ”lämmin”, jos lämmitys on sitä ennen ollut tuntikausia päällä, ja akku latautuu varmastikin paremmin kuin kylmänä. Lämmitys lakkaa heti, kun auto irrotetaan sähköverkosta, ja ajettaessa autolla akun jäähtyminen alkaa. Ajoviima – riippuen moottoritilan rakenteesta – jäähdyttää akkua tehokkaasti, ja mitä pidempään autolla ajetaan, sitä enemmän akku jäähtyy. Mitä lämpimämpi akku on ennen ajoon lähtöä, sitä kauemmin kestää, ennen kuin se jäähtyy.

Oulun 1 -akkulämmitin

Koska molemmissa malleissa on omat puutteensa, Oulun 1 -blogi esittää vallankumouksellisen Oulun 1 -akkulämmittimen: lämmitin, joka yhdistää molempien lämmittimien hyvät puolet. Akkua lämmitetään samalla, kun moottoriakin lämmitetään, ja ajon aikana lämmitys jatkuu edelleen.

Oulun 1 -lämmitysmenetelmässä paikallaan seisovan auton akkua ei lämmitetäkään verkkosähköllä, kuten Polar Heaterin järjestelmässä, vaan akkujännitteellä, ja moottorin käydessä auton oma sähköjärjestelmä tuottaa tarvittavan sähkön. Tähän riittää yksi 12 voltin lämmitinelementti, joka joko asennetaan akun alle tai kiinnitetään akun kylkeen. Lisäksi sähköjärjestelmään asennetaan kiinteästi elektroninen akkuvaraaja, joka tuottaa tarvittavan lämmityssähkön silloin, kun moottoria lämmitetään auton ollessa pysäköitynä. Sitten kun moottori käynnistetään, auton laturi tuottaa tarvittavan lämmityssähkön.

Etuna tässä on vielä se, että akkuvaraaja lataa akkua, kun moottoria lämmitetään, vaikka se tapahtuukin mahdollisesti hitaasti.

  
Kuvasta puuttuu ohjauskytkentä, jolla lämmityselementti irrotetaan akusta silloin, kun lämmitysjärjestelmä ei ole kytkettynä verkkovirtaan. Se voidaan toteuttaa releellä, joka ohjataan päälle silloin, kun sähköjärjestelmän jännite ylittää tietyn kynnysarvon, esim. 13,6 volttia. Tuolloin lämmityselementti on kytkettynä akkuun (ja auton sähköjärjestelmään) vain silloin, kun akkuvaraaja on toiminnassa tai moottori käy ja laturi tuottaa noin 14,0 voltin jännitteen. Kun moottori sammutetaan, akun jännite tippuu melko nopeasti alle 13,0 voltin. Tässä ei ole pelkoa, että lämmitin olisi tahattomasti päällä, kun moottori ei käy.

43 kommenttia:

  1. Hyvä artikkeli, mutta väitteesi, että pohjan kautta tapahtuva lämmitys olisi epätasaista. Mietitäänpä keittolevyllä olevaa kattilaa missä on keittoa niin kyllä se lämmitys pohjan kautta on tasaisempaa ja tehokkainta kuin jos kattilaa lämmitettäisiin kyljestä.

    Kun kylmää akkua ryhdytään lämmittämään niin termostaatti ei myöskään hidasta akun lämmittämistä. Sehän tulee peliin vasta sitten kun akku on jo lämmin. Näinhän ne kaikki lämmittimien termostaatit toimivat jotta lämmitys olisi tasaista ja pitäisi yllä tasaista lämpöä.

    VastaaPoista
  2. Kattilavertaus on huono, koska keittolevyn teho on jopa 20-kertainen akkulämmittimeen verrattuna ja kattila on lämpimässä tilassa. Vertaus pitäisi tehdä samassa suhteessa: 1500 watin salamalevyn kytkin asetetaan 1-asentoon (135 W), ja sen päälle laitetaan niin suuri vesikattila, että sen massa on kaksinkertainen akkuun nähden eli noin 30 kg. Lisäksi koe tehdään ulkona pakkassäässä. Tuolloin tehot ja massat ovat samassa suhteessa, vaikka kattilassa ei olekaan lyijyä, joka muodostaa suurimman osan akun painosta.

    Koska lämmin nousee ylöspäin, pohjalämmitys on varmastikin kylkilämmitystä tehokkaampi.

    Termostaatin toiminta riippuu sen sijoituspaikasta. Mitä lähempänä se on lämmityselementtiä, sitä katkonaisempaa lämmitys on.

    Tämä on perinteinen säätötekniikan ongelma (iso aikavakio eli hidas säätö). Mitä kauempana termostaatti on lämmityselementistä, sitä huonommin se pystyy seuraamaan akun kuuminta kohtaa, joka lieneekin pohja.

    Jos termostaatti asennetaan akun kanteen, akku lämpenee nopeimmin, mutta systeemi ei tiedä, mikä lämpötila on akun pohjassa. Mitä huonommin akku johtaa lämpöä ylöspäin, sitä suurempi lämpötilaero on akun pohjan ja kannen välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa kannatta huomioida myös aineiden ominaislämpökapasiteetit vesi n. 4.2 lyijy n. 0,13 elikkä 1 kg vettä vastaa yli 30kg lyijyä!!

      Poista
  3. Minulla on tuo Arctic Heatin paketti F Bemarissani. Se lämpenee myös kun auto on kytketty verkkovirtaan ja ajon aikana. Kolme vuotta käytössä jo ja olen erittäin tyytyväinen. Termostaatti siinä kyllä on ja myös jännitesäätäjä. Väität ettei ole.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asensin juuri kyseisen Polar Heaterin lämmittimen autooni. Asennus oli yllättävän helppo vaikka en olekaan automiehiä. Aikaa meni vartin verran. Akkua ei edes tarvinnut irrottaa. Nostin akkua hieman ja pukkasin väliin eristeen ja lämmittimen akun alle. Akun kaapeleitakaan ei tarvinnu irrottaa. Akkulämmittimen haaran kytkin sisätilan lämmittimelle menevään piuhaan.

      Termostaatti on tuossa ratkaisussa sijoitettu akun päätyyn kauas itse lämmittimestä jolloin lämmitysvastus ei häiritse sitä. Jos termari olisi lähempänä pohjaa niin silloin tuo varmastikin katkoisi virtaa.

      Lämmitin vaikutti yksinkertaiselta paketilta kuin jos sitä vertaa tuohon toiseen. Siinähän tuo lämmitin tarvii vielä sen akkulaturin jotta se toimisi verkkovirralla mikä nostaa sen hintaa melkoisesti. Tuosta toisesta patterivirralla toimivasta en olisi selvinnyt myöskään omin avuin, että sillee...

      Poista
  4. Valmistaja väittää (Polar Heater) heidän lämmittimensä olevan patentoitu. PRH:n sivuilla asia on tutkinnassa... Tämä malli akun lämmittimestä on kaiketi jo patentoitu kymmeniä kertoja, siis verkkovirralla toimiva. Polarhiitterissä on uutta se, että siinä käytetään Defan kopiojohtoa haaroittimella joka on liitetty lämmitinvastukseen. Muistaakseni Defalla oli vastaava mutta eivät myy kai enää... Toinen vastaava lienee Wirtaset akkulämmitin, samalla periaatteella. Mikä sitten mahtaa tässä Polarhiitterissä se "innovatiivinen" osa.....?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole tutustunut Polarin sivuihin enkä sen vuoksi tunne lämmittimen toimintaa tarkemmin. Yllä oleva juttu on kirjoitettu Kalevan lyhyehkön artikkelin perusteella ja ”innoittamana”.

      Jos patenttiHAKEMUS on vasta tutkintavaiheessa, siitä on vielä pitkä matka MYÖNNETTYYN patenttiin. (Patenttien käsittelystä ym. muista patenttiin liittyvistä asioista on kerrottu enemmän Valkee-juttujen ja Pentti Ollikaisen ”metrojunakeksinnön” yhteydessä.) Patentoimiseen voi riittää jokin mitätönkin asia, joka on tehty vain hieman eri tavalla kuin aikaisemmin, mutta oma kysymyksensä on se, onko se JÄRKEVÄÄ.

      Ehkäpä valmistaja osaisi kertoa, minkä osan tai toiminnon he haluavat patentoida..?

      Poista
  5. Yhtä asiaa tuossa vertailussa ei tuotu esille. Akun lämmitys kestänee pari tuntia jotta se olisi niin lämmin, että lataantuisi. Liikkeelle lähdettäessä Arctic heaterin tapauksessa akku on vielä kylmä jos siinä ei ole käytetty lisänä erillistä verkkovirtalaturia mistä saisi virtaa akun lämmitykseen.

    Arctic heater ei silloin sovellu lyhyelle matkalle ilman lisälaturia ja laturi taas nostaa paketin hintaa ainakin kaksin verroin.

    Polar Heaterin tapauksessa liikkeelle lähdettäessä akku on jo valmiiksi lämmin ilman lisälaturia.

    VastaaPoista
  6. Vastaukset
    1. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  7. Miten Polar Heater asennetaan kun akku takakontissa......esim.BMW, Volvo, MB......

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valmistaja osannee auttaa tässä asiassa...

      Kyllähän sähkömies osaa rakentaa sähkönsyötön tavaratilaan, mutta maallikolta se ei taida onnistua.

      Poista
    2. ....taitas olla aika iso operaatio;)joten kyllä tuo Arcticin laite kuitenkin sopivuutensa ja asennuksen sekä akun toiminnan kannalta paras on. Autoni, diesel BMW Webastolla, on ABH:n asennuksen jälkeen ollut aivan loistava talviauto. Ennen sitä oli aika rankaa olla hinurin kyydissä ja monta kertaa. Tuo asia, että autoon asennetaan lisälaturi, minulla Arcticin ABC 6A CaliX malli, ei ole huono ratkaisu. Akkua on mielestäni voitava ladata lyhyillä matkoilla myös auton ollessa paikoillaan ja ajon aikana.

      Poista
    3. Jos autossa on polttoaineella toimiva lämmitin, huolehtiminen siitä, että akku alkaa varautua heti moottorin käynnistyttyä on välttämätöntä. Akun varaaminen ulkopuolisella laturilla lienee myöskin tarpeellista.

      Jos autopaikalla on sähkö käytettävissä, kannattaako polttoainelämmitintä käyttää, koska se tunnetusti tyhjentää akun..?

      Poista
    4. Lisälämmittimissä jopa 5KW tehot, nykyiset säteilylämmittimet autoissa ovat heikkotehoisia. Sähköä ei ole aina käyettävissä ja osaavat kyllä ottaa siitä saatavasta sähköstä korkeaa hintaa!

      Poista
    5. Kysyttiin:

      Miten Polar Heater asennetaan kun akku takakontissa......esim.BMW, Volvo, MB......

      Vastaus löytyy Polar Heaterin sivuilta:

      http://www.polarheater.fi/news/8/asennus-bmw-mb-jne

      Poista
    6. ....heh, onpas operaatio;))))kaiketi vitsi!!!

      Poista
    7. Asensin omaan Bemarin takakonttiin tuon Polar Heaterin lämmmittimen. Aikaa meni vartin verran. Kytkin juuri noin niin kuin tuossa ohjelinkin kakkosvaihtoehdossa on esitetty.

      Helppo homma kun kaikki liittimet olivat pikaliittimiä.

      Poista
    8. Mitä kautta johdotus kulkee sinne?

      Poista
  8. Takakontista matkustamoon elementtikaapelin sain menemään pienestä reiästä missä oli kumitulppa. Olisi sen voinut laittaa sieltä penkin takaa selkänojan välistäkin.

    Auton sisäpuolella verhouksen ja maton alla. Johdon haaroitus sisätilan lämmittimen pistoerasian juuresta Y-haaralla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ....jestas sentään, 220 volttia autoon....onkohan sähköluvat kunnossa..mitä maksoi kaapelit....eli akkulämmittimen hinta toiseen kertaanko?
      Bemari asentajana voin vakuuttaa ettei ole helppo homma...

      Poista
  9. Moottorinlämmittäjä toimii samalla volttimäärällä, että sillee siihen autoon menee jo 220 volttia...

    Kaapelit olivat kaikki pikaliittimiä. Ne saa kytkeä kuka vaan. Ei siinä tarvita autoliikkeen kalliita palveluita.

    VastaaPoista
  10. Tässä blogissa on esimerkki siitä kun joku alkaa sooloilemaan toisen firman tuotteilla ja pistää epäilevään valoon koko keksinnön. Mitäpä tuumaat onko yhtiöt käyttäneet vuosia suunnitteluun ? Tämä on klassinen tilanne missä paikallinen insinööri luulee tietävänsä enempi tuotteista kuin itse tekijä. Olen tekemisissä erilaisten akkutoimittajien kanssa mihin liittyy myös älyä jonkun verran aina mukaan. Tämä pohjalta tapahtuva lämmitys on juurikin sama mitä kattilassa joka on hellalla. Sanonpa vaan että kunnon saivartelua on tässä blogissa ja ei pitäisi puuttua asioihin jos ei ole näyttöä, esimerkkinä Suomen heikot yliopistot jotka ovat lisäksi huonoja testauslaitoksia. Ei mopolla kuuhun kumminkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Polar Heater on käyttänyt vuosia akkulämmittimensä ”tuotekehitykseen”, ei voi muuta kuin ihmetellä, mihin kaikki tuo aika on kulunut. Kyse on nimittäin varsin yksinkertaisesta tuotteesta, ja voisipa joku vielä todeta pahanilkisesti, että sehän ei ole mitään muuta kuin tyrnäväläisen ABH:n plagiaatti.

      Tässä blogissa ei saivarrella vaan puhutaan vain asiaa. Turha tähän on kuitenkaan yliopistoja mukaan sotkea, vaikkakin niiden opetuksen laadussa olisikin paljon parannettavaa. Mm. insinööriopetuksen laatua on käsitelty kirjoituksessa:

      oulun1.blogspot.com/2010/02/insinoorien-heikentynyt-arvostus.html

      Jotta akun lämmitys toimisi kunnolla, akku pitäisi sijoittaa kannelliseen kaukaloon, joka lämmittäisi akkua sekä pohjasta että sivuilta ja eristäisi hyvin, mutta nykyautoissa siihen ei vain ole tilaa. Suomi-periferiassa myytävien autojen määrä on niin marginaalinen, että asia ei kiinnosta autonvalmistajiakaan.

      Poista
    2. Kyllä tuo Abh mahtuu mihin vain ja erittäin hyvin eristetty. Päällepäin ei juuri edes huomaa sen olemassaoloa. Samaa mieltä tuosta Polarista. Wirtaset jaDefa on jo tuon mallin kokeilleet. Vai uutta innovaatioita. Tuo asennus vartissa auton konehuoneesta peräkonttiin .....on tainnut polarheeterin tekijät itse kirjoittaa ....ei todellakaan ole mahdollista.....jotain rajaa hei polarheeterin markkinoijat!

      Poista
  11. Uusin TM : akkulämmittimet testissä.....

    VastaaPoista
  12. Mitähän siinä sitten kerrottiin..?

    Lopetin kyseisen julkaisun lukemisen jo vuosia sitten.

    VastaaPoista
  13. Arcticin laite sai kehuja monipuolisuudellaan...: TM kommentoi: fiksuksi suunniteltu,

    VastaaPoista
  14. "Asensin omaan Bemarin takakonttiin tuon Polar Heaterin lämmmittimen. Aikaa meni vartin verran. Kytkin juuri noin niin kuin tuossa ohjelinkin kakkosvaihtoehdossa on esitetty."
    Kalliiksi tuli Polarhiiteri...Audi A6 takakonttiin asennettiin liikkeessä. Hinnaksi melkein 600 € töineen ja kaapeleineen (eivät sisältyneet hiiteripakettiin)..eikä todellaakaan varttitunnissa! Näin se todellisuus kuitenkin kyykyttää!

    VastaaPoista
  15. Nyt sitten tuli vielä tämä. Defan maahantuoja ilmoitti, että jos heidän järjestelmiin on kyketty ns. kopio johtoja (polarheater) niin takuu EI ole voimassa. Siis omalla vastuulla jos vaikka auto kärähtää!

    VastaaPoista
  16. Minun akkulämmittimeni lyö nuo kaikki edellämainitut mennen-tullen. Periaate ja lisäedut edellisiin nähden jätän julkaisematta, koska laite/järjestelmällä ei ole vielä patenttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kilpailu on aina hyvä asia. Patentin hakeminen on tosin kallista, ja usein muutaman vuoden pyörityksen ja patenttilakimiesten rahastuksen jälkeen huomaakin maksaneensa suuren summan patentista, joka ei käytännössä sisällä juurikaan mitään. Patenttitoimistot ovat kuin lakitoimistoja: niiden ensisijainen tavoite on asiakkaan maksimaalinen lypsäminen. Se, onko patentilla lopulta mitään arvoa, ei kiinnosta niitä.

      Poista
  17. Minun akkulämmittimeni lyö Hannun lämmittimen mennen tullen. Patentti on jo haussa ja läpäissyt ensimmäisen tarkastuksen. Nyt viilataan vielä vähän.

    VastaaPoista
  18. Eikö voisi ihan vähän paljastaa..?

    VastaaPoista
  19. Nyt on tuo arcticheatin akkulämmitys viety uudelle tasolle. Kaveri laittoi vinkin, että ovat kehittäneet akkulämmitykseen applikaation josta näkee akun tilan reaakiajassa. Arcticin nettisivuilla lukee, että näyttää varausasteen ja lämpötilat ja laturin kunnot jne. ABM eli Arctic Battery Monitor on tuotteen nimi. Aikas fiksulta vaikuttaa.

    VastaaPoista
  20. No niin, nyt on Arctic Heatin ABM laite akkulämmityksellä hankittuna ja asennettuna. Sopivasti ennen pakkasia kerkesin. Harvoin voi suomessa kehitettyä tuotetta kehua mutta nyt voi. Toimii juuri niin kuin valmistaja ilmoitti. JA HYVIN. Kännykän sovelluksen kautta näen reaaliajassa mikä akun tila on. Lisäksi hälytykset jos vaikka jää valot päälle. Auton laturin tuottaman jännitetiedon saa myös näytölle, samoin kiinteän Defan akkulaturin. Tuntuu hieman hullulta..sitä nykyään toivoo kovia pakkasia��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän se voi tietyssä tilanteessa olla hyödyllinen tuote, mutta se hinta...

      Poista
  21. Hinta on ok. Jos auton maskipeitto maksaa 60€, siis 60 cm jotain tuulenpitävää mitälie muutamalla muoviklipsillä, niin haloo. ABM siirrettävä laite josta iloa vuosiksi monessa autossa ja mitkä säästöt.
    Sitten vielä: ilmainen applikaatio eli kaikki perheenjäsenet voi käyttää!!! Ei parittamisia, salasanoja yms.potaskaa. Täytyy kyllä antaa Arcticheatille täydet pisteet aitoilijan arjen helpottamisesta. On hyvä tuote!

    VastaaPoista
  22. Käyttäjän näkökulmasta katsottuna Arctic Heatin uutiset kuulostavat hyvältä. Teettivät rankan testin: Arctic Battery Monitor ja
    Arctic Battery Heater kovassa testissä.
    ABH Akun lämmitysjärjestelmälle tehtiin rankka MIL-STD-810G 503.5 Temperature Schok testi. Järjestelmä läpäisi testin vaivatta!
    ABH akunlämmitysjärjestelmä kestää testatusti ne olosuhteeet mihin se on kehitetty

    VastaaPoista
  23. Itse laittaisin moottorin jäähdytysnesteen kiertämään akun alle niin että ns. hotspotteja ei tule. Toimii ajossa, virtaus ohjautuu feedbackilla eli paluuveden lämpötilaa ei päästetä esim. yli 25 asteen.

    Janne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä jäähdytysneste on myös omastamielestäni järkevin vaihtoehto. Akun ympärille jokin lämpenevä kaukalo jäähdytysnesteestä. Toimii myös polttoainekäyttöisellä lämmittimellä oikein oivasti. Itse laittaisin veden lämpötilan 40c, kunnes akku on lämmennyt 20c paikkeille.

      Poista