Onko aurinkosähköjärjestelmä hukkainvestointi?

KSS Energian asiakaslehdessä (3/2013) kerrottiin länsinaukiolaisesta pientaloasujasta, joka oli asennuttanut talonsa katolle nimellisteholtaan viiden kilowatin aurinkosähköjärjestelmän, jossa on kaikkiaan 21 paneelia ja joka (ylioptimististen?) laskelmien mukaan tuottaa noin 4000 kWh energiaa vuodessa. Järjestelmä mahdollistaa ylijäämäsähkön ”myymisen” verkkoyhtiölle eli KSS Energialle, joka ei maksa siitä juurikaan mitään. Maksu lieneekin pari senttiä kilowattitunnilta.

Artikkelissa kerrotaan, että laitteisto maksoi noin kaksi euroa watilta ja se ”maksaa” sijoitusta takaisin pitkällä käyttöiällä. Niinhän sitä (tyhmempi) helposti luulisi...

Järjestelmä maksoi siten ”noin” 10.000 euroa. Voisi olettaa, että noin-sanaa on tässä käytetty alaspäin pyöristävässä merkityksessä, eli järjestelmä maksoi jonkin verran enemmän kuin 10.000 euroa, joka sekin on melkoinen summa sijoitettavaksi katolle sään armoille asennettavaan laitteistoon.

Todettakoon heti, että investointi oli erittäin huono eikä se koskaan tule maksamaan itseään takaisin.

1) Laitteistolla on rajallinen käyttöikä.

2) Puolijohdekennojen tehontuotto alenee iän myötä.

3) Energiantuotto on minimissään talvella, kun tarve olisi maksimissaan, ja kääntäen kesällä.

4) Sääolosuhteet, eli lumipeite, sade ja pilvisyys, pienentävät tehontuoton pahimmillaan jopa nollaan.

Ensin voidaan laskea, minkä verran sähköä voitaisiin ostaa investointiin käytetyllä rahasummalla eli 10.000 eurolla. Tähän vaikuttaa merkittävästi ostettavan sähkön hinta. Jos yhden kWh:n kokonaishinnaksi oletetaan 10 senttiä, voidaan helposti laskea, että 10.000 eurolla voitaisiin ostaa 100.000 kWh sähköenergiaa.

Seuraavaksi voidaan laskea, miten pitkä aika menee aurinkosähköjärjestelmällä tuottaa sama määrä ”ilmaista” sähköenergiaa. 100.000/4.000 = 25 vuotta. Jos sähkön hinta pysyy samana, kuluu 25 vuotta, ennen kuin nimellistehollaan toimiva järjestelmä ”on maksanut itsensä takaisin”.

Kuoletusaika pitenee, jos laitteisto ei tuotakaan niin paljon kuin valmistaja ja myyjä ovat (myynninedistämiseksi) luvanneet. Siihen vaikuttavat myös epäedulliset sääolosuhteet. Jos laitteisto vikaantuu, kuoletusaika ei lopu koskaan.

Kuoletusaika lyhenee, jos sähkön hinta kallistuu merkittävästi. Tästä tuskin on kuitenkaan huolta, koska Olkiluoto 3 valmistuu parin vuoden kuluttua ja Pyhäjoen laitos ensi vuosikymmenellä. Kuoletusaika lyhenee myös, jos laitteisto tuottaa nimellistehoaan enemmän, mutta se ei liene mahdollista. Laitteistotoimittaja on varmastikin tehnyt vuosituottoarvion yläkanttiin, joten sen voi ehkä saavuttaa vain edullisissa olosuhteissa.

KSS Energialle myytävä ylijäämäsähkö lyhentää takaisinmaksuaikaa, mutta sen vaikutus on melko pieni, ja kokonaisuudessaan ei ole mitään mieltä tuottaa erittäin kalliilla järjestelmällä sähköä, joka myydään sitten ”alle tuotantokustannusten”. Toisaalta myytävä sähkö on pois omasta kulutuksesta, mikä puolestaan pidentää takaisinmaksuaikaa.

Joskus on kerrottu, että aurinkopaneelien valmistaminen olisi niin energiaintensiivistä, että niiden valmistamiseen kuluisi enemmän energiaa kuin ne koskaan tulevat tuottamaan. Tämä selittäisi hyvin niiden kalliin hinnan.

Kokonaisuutena: hukkainvestointi, joka sopinee varakkaalle viherpiipertäjälle.

Järjestelmän ympäristöystävällisyys on hieman kyseenalainen. Tiettävästi suurin osa paneeleista valmistetaan käyttämällä fossiilisia polttoaineita (jotka eivät tunnetusti ole uusiutuvia), joten mieleen nousee kysymys: onko mitään mieltä ostaa aurinkosähköjärjestelmä, jonka valmistamiseen kuluu enemmän CO2-päästöjä tuottavaa uusiutumatonta energiaa kuin se elinaikanaan pystyy tuottamaan uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa?