Suuressa eli Khufun pyramidissa on
neljä ”ilmakanavaa” (eng. ”air shaft”), joiden tarkoitus ei
ole selvinnyt egyptologeille. Niiden tarkoituksesta on esitetty monia
teorioita kuten, että niiden kautta olisi voitu tähyillä tiettyjä
tähtiä taivaalla, ne toimisivat ilmanvaihtokanavina, niitä olisi
käytetty viestintään pyramidin rakennusaikana tai ne olisivat
tarjonneet kulkutien faraon ”sielulle” matkalla tuonpuoleiseen.
Kaikki kanavat tekevät vähintään
yhden mutkan, joten ensiksi mainittu teoria ei ole mahdollinen.
Niiden käyttö ilmanvaihtoon ei vaikuta kovinkaan järkevältä,
koska niiden pituus/poikkileikkaussuhde on niin suuri, että ilman
virtaus jäisi pakostakin pieneksi. Lisäksi vain kaksi kanavaa ulottui
alunperin pyramidin ulkopintaan. Pyramidin on alkujaan peittänyt
tasainen valkoinen kalkkikivikerros, jota näkyy vielä hieman
viereisen Khafren pyramidin huipussa, joten se on lopulta tukkinut kanavien
yhteyden ulkoilmaan.
Jean-Pierre Houdin, joka esitti oman
teoriansa pyramidin rakentamistavasta, arvelee, että kanavia olisi
käytetty (todennäköisesti foneettiseen) viestintään, mutta
tämäkään teoria ei oikein vakuuta. Egyptiläinen egyptologi Zahi
Hawass kannattaa viimeksimainittua ”uskonnollista” teoriaa.
Kuninkaan kammiossa sijaitsevat kanavat
ovat yhteydessä ulos. Kammion eteläisestä seinästä lähtevä
kanava kulkee aluksi vaakasuoraan noin 1,8 metrin matkan, kunnes se
alkaa nousta noin 45 asteen kulmassa kohti pyramidin ulkopintaa.
Pohjoinen kanava kulkee vastaavasti noin 1,8 metrin matkan
vaakasuoraan, kunnes se tekee neljä mutkaa, joiden jälkeen se alkaa
nousta noin 31 asteen kulmassa kohti pyramidin ulkopintaa. Houdinin
mukaan mutkat kiertävät salaiset kaksi kammiota, jotka sijaitsevat
Suuren Gallerian yläosan länsipuolella.
Kuningattaren kammion kanavien alkupäät
olivat alkujaan näkymättömissä, kunnes englantilainen Waynman
Dixon vuonna 1872 löysi kammion eteläseinästä halkeaman, jota
suurentamalla hän löysi kanavan alkupään. Kun kerran Kuninkaan
kammion kanava-aukot olivat symmetrisesti vastakkaisilla seinillä,
Dixon ”osasi” etsiä vastaavaa Kuningattaren kammion
pohjoisseinästä, josta hän sen sitten löysikin hakkaamalla reiän
seinään. 1,8 metrin vaakasuoran matkan jälkeen eteläinen kanava
nousee noin 37 asteen kulmassa ja loppuu noin kuusi metriä ennen
ulkopintaa. Pohjoinen kanava kulkee aluksi myös 1,8 metriä
vaakasuoraan mutta tekee sen jälkeen kolme mutkaa ennen kuin nousee
noin 38 asteen kulmassa ja loppuu myös noin kuusi metriä ennen
ulkopintaa.
Saksalainen insinööri Rudolf
Gantenbrink alkoi vuonna 1992 tutkia kanavia käyttäen apunaan
robottiryömijää, joka pystyi kulkemaan kanavassa. Hän aloitti
Kuningattaren kammiosta mutta sai pian huomata, että kanavissa
olevien ahtautumien ja mutkien vuoksi robotti ei päässyt kulkemaan
kovinkaan pitkälle.
Kuvassa näkyy eteläisen kanavan
suuaukko, jonka Dixon oli saanut esille rikottuaan sen edessä olevaa
seinäkiveä.
Dixonin pohjoiseen kanavaan jättämä
metallitanko, jota hän lieneekin käyttänyt kanavan tutkimiseen.
Kuninkaan kammion pohjoista kanavaa ei
voitu tutkia, koska pyramidi oli avoinna vieralijoille ja pelättiin
ulostuloaukon luota mahdollisesti putoavien kivien aiheuttamaa
vaaraa.
Kuvassa näkyy Kuninkaan kammion
eteläisen kanavan ulostuloaukko, jota on ”korjattu” 1800-luvulla
Kuvassa arkeologi ”kenttätyössä”
Avarrettu tunneli, jolle Gantenbrink
antoi nimen ”Mankiller”, ja sen jatkona näkyvä alaspäin vievä
kanava
Pohjoisen kanavan puhdistamista.
Kuvassa näkyy hyvin pyramidin jyrkkyys ja pintakivien rapautuminen.
Hiekkamyrskyt ovat tuoneet hiekkaa pyramidin päälle.
Kanavan puhdistuksen yhteydessä
kanavasta löytyi noin 30 kg painava pyörillä varustettu, pahasti
ruostunut teräskappale, jota Flinders Petrien arvellaan käyttäneen
oman puhdistusyrityksensä yhteydessä vuonna 1882.
Petrien käyttämä kanavan avaaja,
joka ei onnistunut tehtävässään vaan juutttui kanavaan
Gantenbrink käytti omaa ”avaajaa”
ja sai viimeinkin avattua pohjoisen kanavan, josta valui satoja
kiloja kivimurskaa pyramidin sisään ns. Caviglian tunneliin, jonka
Giovanni Battista Caviglia teki vuonna 1817 räjäyttämällä, kun
hän etsi seinän sisässä kulkevaa kanavaa toisen mutkan jälkeen.
Koska mitään ei ollut enää tehtävissä, Gantenbrink palasi
Saksaan valmistelemaan seuraavana vuonna tehtävää matkaa.
Gantenbrink palasi seuraava vuoden
keväänä jatkamaan tutkimuksiaan uuden ketterämmän robotin
kanssa.
Kuvassa näkyy uusi robotti menossa
Kuningattaren kammion eteläiseen kanavaan
Robotin edetessä kanavassa vastaan
tuli monenlaisia ongelmia kanavan mittojen muuttuessa.
Kanavassa on vaakasuora siirtymä.
Kanavan vasemmassa yläreunassa näkyy 4500 vuotta sitten piirretty
punainen viiva.
Seuraava ongelma oli vastaan tullut
noin 6 cm korkea ”kynnys”, josta oli tulla ylipääsemätön
este robottikulkijalle
Robotti lähti liikkeelle liikkeelle 9.
maaliskuuta ja saavutti kanavan lopun vasta 22. maaliskuuta. Vastaan
tuli eräänlainen kiviovi, jossa oli kaksi alas taitettua
metallilankaa ja jotka näyttivät kulkevan oven lävitse. Löytää
tuolla tavalla tukittu kanava, oli varmasti kaikille yllätys.
Kanavan seinämät olivat selvästikin viimeistellymmät kuin missään
muualla kanavassa.
Lähempi kuva osoitti, että litteiksi
taotuissa kuparilangoissa olisi ikään kuin jonkinlaiset ”sinetit”.
Erinäisten syiden vuoksi Gantenbrink
tutkimukset päättyivät tähän vaiheeseen. Monia jäivät
askarruttamaan kysymykset: mitä on oven takana, ja mikä on
kuparilankojen tarkoitus? Miksi rakentaa työläs kanava, jos se ei
sitten johda mihinkään?
Kanavan muodostaa laatan päällä
oleva U:n muotoinen kivi. Kappaleiden pituudet ovat sellaiset, että
niiden saumat eivät ole samassa kohdassa, jolloin ne kantavat
paremmin päällä olevan kuorman.
Lisäksi kanavan kivet on tuettu sillä
tavalla, että ne eivät painavoiman vaikutuksesta pääse liukumaan
alaspäin.
Kanavien tutkimisessa oli sitten pitkä
tauko, kunnes Zahi Hawass valitsi National Geographicin jatkamaan
työtä vuonna 2002. Työssä käytettiin uudentyyppistä robottia,
joka pääsi menemään myös Kuningattaren kammion pohjoiseen
kanavaan. Robotti mittasi ensin oven paksuuden, joksi todettiin 5–9
cm, minkä jälkeen robotti porasi 20 mm:n reiän oveen. Tuon jälkeen
reiästä työnnettiin kamera, ja se, mikä oli ollut arviolta 4500
vuotta piilossa, paljastui viimeinkin.
Oven takaa paljastui toinen ovi tai
tulppa, joka ensimmäisen oven kanssa muodosti 18 cm:n pituisen
kammion. Kamera ei kuitenkaan paljastanut, mitä ensimmäisen oven
taustapuolella oli eli miten kuparilangat tulivat oven lävitse.
National Geographic tutki myös
pohjoisen kanavan, jonka päästä löytyi samanlainen ovi, mutta
sitä ei tuolloin tutkittu sen tarkemmin.
Vuonna 2009 uusi ryhmä alkoi tutkia
eteläisen kanavan oven takana olevia salaisuuksia parempien
välineiden avulla. Kamerassa oli kääntyvä pää, mikä
mahdollisti 360 asteen liikeradan. Työtä jatkettiin vuonna 2011.
Oven lävitse menevät kuparilangat
tekevät silmukat oven takana
Kammiossa taemman oven edessä kanavan
lattiassa on merkintöjä, joiden arvellaan muodostavan luvut 100, 20
ja 1 eli yhtenä lukuna 121. Erään teorian mukaan se olisi kanavan
pituusmitta kyynärissä (52,5 cm) Kuningattaren kammiosta tähän
pisteeseen. Metreissä se on 63,5, mikä ei kuitenkaan pidä
paikkaansa.
Tammikuun 2011 vallankumous Egyptissä
keskeytti tutkimustyöt, ja ne ovat siitä lähtien olleet
pysähdyksissä. Egyptologeja, jotka tietenkin odottavat, että työ
pääsisi jatkumaan, kiinnostavat seuraavat kysymykset:
- Mitä on taemman kivitulpan takana?
- Onko pohjoisen kanavan ensimmäisen
oven takana samanlainen kammio ja kivitulppa?
- Mikä on oven lävitse kulkevien
kuparilankojen tarkoitus?
- Mitä varten kanavat on yleensäkin
rakennettu?
- Miksi kanavien alkupäät oli kammion
rakennusvaiheessa jätetty seinäkivien taakse piiloon?
Voihan olla, että kaikkiin kysymyksiin
ei saada koskaan vastausta. Ehkäpä muinaiset rakentajat aavistivat,
että pyramidiin murtaudutaan joskus ja kanavat löydetään, ja sen
vuoksi halusivat pilailumielessä jättää jälkeensä arvoituksen,
jonka ratkaiseminen olisi vaikeaa ellei mahdotonta. Heidän on
kuitenkin täytynyt tuolloin tietää, että tuleva tekninen kehitys
mahdollistaisi pääsyn näkemään ensimmäinen ovi. Eihän pilassa olisi muuten mitään mieltä..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti