Yksi ääni ei tälläkään kertaa
ratkaissut vaaleja tai edes vaikuttanut yhtään mihinkään, joten
yhden äänioikeutetun kannalta asiaa tarkasteltuna äänestäminen
oli aivan turhaa.
Perussuomalaiset hyötyi suhteellisesta
vaalitavasta ja sai yhden paikan ruiskukkapuoluetta enemmän 0,6
prosenttia pienemmällä ääniosuudella. Pienet puolueet, jotka
olisivat voineet tarjota muutoksen ja vaihtoehdon, eivät saaneet
yhtään edustajaa.
Vaikka valtasuhteet eduskunnassa
muuttuivatkin jonkin verran, sama entinen meno tulee jatkumaan.
Mikään ei juurikaan tule muuttumaan – ja miksi muuttuisikaan?
Samat vanhat puolueet pitävät edelleenkin valtaa. Poliittisessa
päätöksenteossa ensimmäisenä on puolueen etu, seuraavana on
kansanedustajien oma etu ja vasta kolmantena on kansan etu.
Valtionvelka oli tällä vuosisadalla
alimmillaan vuonna 2008 juuri ennen maailmanlaajuisen
talousromahduksen alkamista, ja se oli noin 53 miljardia euroa. Sen
jälkeen valtio on harjoittanut erilaista ”elvytystä”, jonka
ainoa vaikutus taitaa olla vain velan kasvaminen. Raha on käytetty
rakentamaan hyödytöntä infrastruktuuria, jonka ylläpito ja
huoltaminen tulee tulevaisuudessa kalliiksi.
Velan määrä on tällä hetkellä
vajaat 97 miljardia euroa, ja koska mitkään tekijät eivät indikoi
kasvun lakkaamista, ”maaginen” 100 miljardia euroa raja
rikottaneen viimeistään ensi vuonna. 100 miljardia on niin suuri
luku, että tavallinen kaduntallaaja ei edes pysty hahmottamaan sitä.
Velkaa jopa lyhennettiin hieman viime
vuosikymmenellä, mutta jokaisen pitäisi ymmärtää, että
valtionvelka on ja pysyy ikuisesti. Vaikka velan määrä lyhenisikin
mahdollisen talouskasvun aikana parin miljardin euron verran muutaman
vuoden ajan, tämä ”hyöty” syötäisiin kuitenkin seuraavassa
laskusuhdanteessa otettaessa lisää velkaa.
Lainakorkojen hallinta tulee jatkossa
olemaan talouspolitiikan avainkysymys. Pienelläkin lainakoron
muutoksella on suuri euromääräinen vaikutus 100 miljardin euron
velassa, vaikkakin yksittäisten lainojen suuruus on vain joitakin
miljardeja euroja.
100 miljardia euron kysymys kuuluu:
alitetaanko tämä raja koskaan?
Se on totta, ettei nykyisissä puolueissa ole paljonkaan uutta verrattuna vuoteen 1983. Perussuomalaisetkin ovat vain 2010-luvulle päivitetty, muodikkaalla maahanmuuttovastaisuudella varustettu Vennamon SMP. Sen lisäksi SKDL:stä, SKP:stä ja Devasta tuli kommunismin hajoamisen myötä Vasemmistoliitto ja Kristillisestä liitosta tuli KD.
VastaaPoistaKas, juuri samat puolueet ovat eduskunnassa näiden vaalien jälkeen. Vain Perustuslaillinen Oikeistopuolue on menettänyt yhden edustajansa.
Maailma eduskunnan ympärillä on sitten muuttunut sitäkin enemmän. Neuvostoliitto meni, YYA meni, EU ja euro tuli, Nokia nousi ja laski ja taas nousee.
Mitä taas tulee valtionvelkaan, Kokoomus ja elinkeinoelämä on onnistunut valtiovelkapelottelussaan enemmän kuin hyvin. Suomen velkamäärä ei edelleenkään ole muihin EU-maihin verrattuna korkea.
Suomen ongelma ei ole valtionvelka eikä toinen oikeiston käyttävä mantra, heikko kilpailukyky, vaan suureksi osaksi rakennemuutos. Paperiteollisuus ja elektroniikkateollisuus ovat muuttuneet - ja muuttaneet ulkomaille, jolleivat jopa kaukomaille. Sitten teollisuuden edustajat huutavat kansalle: "Meidän pitää alentaa teidän palkkojanne, vähentää lomianne ja heikentää hyvinvointianne, koska te ette osaa mitään ja olette laiskoja ja tyhmiäkin, kun ette pääse töihin. Ottakaa työttömät itseänne niskasta kiinni, se on ihan vain asenteesta kiinni!"
No, vaalien mukaan suomalaisten enemmistö halusi oikeistolaista leikkausta ja arvokonservatiivista impivaaralaisuutta. Tällä mennään. Neljän vuoden päästä taas ihan toisin!
Hieno kommentti juuri tänä päivänä kun Ääneskosken miljardi-investointi päätettiin toteuttaa! Samoin myös Kuopioon ja Kemijärvelle suunnitellaan samanlaisia projekteja, tosin ei yhtä mittavia.
PoistaSuomen ongelma on nimenomaan valtionvelka, ja lisävelalla siiretään ongelmat vain tuleville sukupolville. Velkaantuminen johtuu siitä, että meillä on liian suuri julkinen sektori suhteessa BKT:hen. Huonokin yritysjohtaja ymmärtää, ettei edes Suomi oy voi pysyä pystyssä elleivät tulot ja menot ole balanssissa. Tuleva keskustan ja perussuomalaiset sisältävä hallitus on paras mahdollinen suorittamaan näitä julkisen sektorin leikkauksia, kerrankin meillä on pääministeri joka ymmärtää talouden päälle. Myös Timo Soini väläytteli julkisen puolen karsimista vaalikeskusteluissa mainitsemalla esimerkkinä täysin järjettömät 5 vuoden irtisanomissuojan kuntaliitosten yhteydessä.
Onneksi vihervasemmisto pysyy oppositiossa tällä kertaa, meillä ei ole enää varaa vaikeuttaa teollisuuttamme rikkidirektiivien kaltaisilla hulluuksilla jotka syövät teollisuuden kilpailukykyämme.