Viisi olympiarengasta symbolisoi viittä
maanosaa, jotka osallistuvat kisoihin.
Kisoja on järjestetty kaikissa muissa
maanosissa paitsi Afrikassa, mikä herättää mielessä kysymyksen:
minkä vuoksi ei ole? Afrikkalaiset ja näiden jo sukupolvia muissa
maissa asuvat jälkeläiset ovat aina olleet hyvin edustettuina
mitalikorokkeella, joten varmasti olisi jo jonkin Afrikan valtion
vuoro toimia kisaisäntänä.
Pitäisikö olympialogoa sitten muuttaa
kuvaamaan paremmin kisoja järjestäviä maanosia ja vähentää
renkaiden lukumäärä neljään? Se näyttäisi silloin tältä:
Koska se olisi kuin saksalaisen
autovalmistajan Audin logo, Audi voisi sponsoroida tulevia kisoja, sillä saisihan se siinä samalla mainontaa ja maineenpuhdistusta päästömanipulointikohun jälkeen...
Pakkoruotsin eräs ikävä seuraus
näkyi keihäänheiton jälkeisessä haastattelussa. Ylen toimittaja
haastatteli saksalaista olympiavoittajaa englanniksi. Olisi ollut
paljon luontevampaa, jos toimittaja olisi osannut saksaa ja käyttänyt
sitä. Jos voittaja olisi ollut ruotsalainen, olisiko toimittaja
uskaltanut puhua tankeroruotsiaan?
Anteeksi, mutta en ymmärrä. Lienen tyhmä, mutta en osaa yhdistää pakkoruotsin poistamista ja saksan osaamista toisiinsa.
VastaaPoistaOlen tietenkin lukenut keskikoulun alusta koulussa sitä "pakkoruotsia", mutta lisäksi luin "pakkosuomea" eli äidinkieltä, "pakkoenglantia" eli ensimäistä vierasta kieltä.
Lukiossa oli sitten ohjelmassa "pakkosaksa" eli toinen vieras kieli. Matemaattisen linjan opiskelijoille tämä riitti, kielilinjalla luettiin myös latinaa - ei kyllä täysin ymmärtänyt, miksi.
Joka tapauksessa nyt vuosikymmenten päästä arvioituna nuo kielet olivat tärkein asia, jota koulussa opiskeltiin. Matematiikka oli tärkeää jatko-opintoihin pyrittäessä ja toki myös niissä jatko-opinnoissa tarvittiin matematattisia perustaitoja, mutta nyt kyllä integraalit sun muut matematiikan hienoudet ovat unohtuneet, koska niitä ei ole vuosikausiin tarvittu.
Eihän lukion lyhyt saksa antanut täyttä kielitaitoa, mutta se antoi hyvän pohjan, jolta saattoi helposti jatkaa lisätaitojen hankkimista. Siihen riitti pelkkä kielen käyttäminen käytännössä koko ajan paranevin taidoin.
Lyhyesti: Saksa on paljon ruotsia tärkeämpi kieli, jota puhutaan virallisesti tai vähemmän viralisesti monissa maissa. Ruotsia puhutaan peräti niinkin monessa maassa kuin kahdessa, ja puhujien määrä taitaa hipoa kymmentä miljoonaa...
VastaaPoistaJos ruotsin "opiskeluun" tuhrattu aika olisi käytetty saksan opiskeluun, suomalaisilla olisi paljon paremmat valmiudet tulla toimeen Keski-Euroopassa.