maanantai 22. elokuuta 2016

Neljä olympiarengasta..?

Viisi olympiarengasta symbolisoi viittä maanosaa, jotka osallistuvat kisoihin. 


Kisoja on järjestetty kaikissa muissa maanosissa paitsi Afrikassa, mikä herättää mielessä kysymyksen: minkä vuoksi ei ole? Afrikkalaiset ja näiden jo sukupolvia muissa maissa asuvat jälkeläiset ovat aina olleet hyvin edustettuina mitalikorokkeella, joten varmasti olisi jo jonkin Afrikan valtion vuoro toimia kisaisäntänä.

Pitäisikö olympialogoa sitten muuttaa kuvaamaan paremmin kisoja järjestäviä maanosia ja vähentää renkaiden lukumäärä neljään? Se näyttäisi silloin tältä:


Koska se olisi kuin saksalaisen autovalmistajan Audin logo, Audi voisi sponsoroida tulevia kisoja, sillä saisihan se siinä samalla mainontaa ja maineenpuhdistusta päästömanipulointikohun jälkeen...

Pakkoruotsin eräs ikävä seuraus näkyi keihäänheiton jälkeisessä haastattelussa. Ylen toimittaja haastatteli saksalaista olympiavoittajaa englanniksi. Olisi ollut paljon luontevampaa, jos toimittaja olisi osannut saksaa ja käyttänyt sitä. Jos voittaja olisi ollut ruotsalainen, olisiko toimittaja uskaltanut puhua tankeroruotsiaan?

2 kommenttia:

  1. Anteeksi, mutta en ymmärrä. Lienen tyhmä, mutta en osaa yhdistää pakkoruotsin poistamista ja saksan osaamista toisiinsa.

    Olen tietenkin lukenut keskikoulun alusta koulussa sitä "pakkoruotsia", mutta lisäksi luin "pakkosuomea" eli äidinkieltä, "pakkoenglantia" eli ensimäistä vierasta kieltä.

    Lukiossa oli sitten ohjelmassa "pakkosaksa" eli toinen vieras kieli. Matemaattisen linjan opiskelijoille tämä riitti, kielilinjalla luettiin myös latinaa - ei kyllä täysin ymmärtänyt, miksi.

    Joka tapauksessa nyt vuosikymmenten päästä arvioituna nuo kielet olivat tärkein asia, jota koulussa opiskeltiin. Matematiikka oli tärkeää jatko-opintoihin pyrittäessä ja toki myös niissä jatko-opinnoissa tarvittiin matematattisia perustaitoja, mutta nyt kyllä integraalit sun muut matematiikan hienoudet ovat unohtuneet, koska niitä ei ole vuosikausiin tarvittu.

    Eihän lukion lyhyt saksa antanut täyttä kielitaitoa, mutta se antoi hyvän pohjan, jolta saattoi helposti jatkaa lisätaitojen hankkimista. Siihen riitti pelkkä kielen käyttäminen käytännössä koko ajan paranevin taidoin.

    VastaaPoista
  2. Lyhyesti: Saksa on paljon ruotsia tärkeämpi kieli, jota puhutaan virallisesti tai vähemmän viralisesti monissa maissa. Ruotsia puhutaan peräti niinkin monessa maassa kuin kahdessa, ja puhujien määrä taitaa hipoa kymmentä miljoonaa...

    Jos ruotsin "opiskeluun" tuhrattu aika olisi käytetty saksan opiskeluun, suomalaisilla olisi paljon paremmat valmiudet tulla toimeen Keski-Euroopassa.

    VastaaPoista