Viimeistä viedään...

Technics RS-AZ7 -kasettidekki on myynnissä eBayssa hintaan 580 euroa. Hinta voi tuntua korkealta, mutta vertailun vuoksi samalla summalla saa kalliimman luokan puhelimen, joka kestää vain muutaman vuoden. Sitten kun puhelin menee SER-kierrätykseen, Technics toimii edelleenkin moitteettomasti.

Viimeinen kappale on myynnissä brittimyyjällä, joka on myynyt samoja dekkejä jo viisitoista kappaletta. Myynnissä on entinen esittelymalli, jonka pitäisi vähäisen käytön vuoksi olla teknisesti uuden veroinen, mutta esilläolon vuoksi siinä saattaa olla ”kosmeettisia vikoja”, niin kuin myyjäkin myöntää.

Jos joku maksaa dekistä lähes kuusisataa euroa, sen täytyy olla maksetun hinnan arvoinen. Näitä ei tehdä enää, ja sen vuoksi mitä pidemmälle aika kuluu, sitä harvinaisemmiksi ne käyvät – ja varsinkin uuden veroiset kappaleet.

Ilmoitusta oli seuraamassa 71 henkilöä, minkä täytyy kertoa siitä, että dekki kiinnostaa monia. Hinta taitaa vain pelottaa useimpia, jotka ovat tottuneet ostamaan halpaan hintaan huonoa laatua. Halvalla ei vain saa hyvää...

Oulu ennen – 5

Kartta vuodelta 1978 kertoo, millainen Tuira oli ennen suuria muutoksia. Vuoden 1961 karttaan verrattuna (Oulu ennen – 2) Valtatien pohjoispuolen puutalot oli jo ehditty jyrätä maan tasalle odottamaan 9-kerroksisten talojen rakentamista. Tuiran kenttä oli myös jo kadonnut.

Kartassa näkyy Tulliväylän luonnostelma. Vielä 1978 Valtatie jatkui Laanilaan päin lähes rautatiehen asti. Tultaessa etelästä päin Rautasillan ylittämisen jälkeen saattoi kaartaa vasemmalle Koskitielle, jonka alussa oli puutaloja, jotka oli myös jo jyrätty maan tasalle.

Alalaanilantie oli siitä mielenkiintoinen tie, että siinä oli kaksi toisistaan erillään olevaa erisuuntaista kaistaa, joiden alapäässä sijaitsi leikkipuisto. Kuusamoon päin mentäessä Valtatie ylitti rautatien. Nykyisin ajetaan rautatien alitse.

Moni kartan teistä on myös kadonnut. Tuiran Tapuli, josta on joskus ollut jotakin juttua, sijaitsi osoitteessa Valtatie 30 Tuiran toria vastapäätä

Juha Sipilä – pääministeri herran armosta

Lestadiolainen pääministeri Juha Sipilä kokee olevansa kaiken arvostelun yläpuolella. Saadessaan ohjausta ”ylhäältä” hän ei tietenkään voi tehdä mitään väärin tai yleensäkään olla väärässä missään asiassa.

Sipilän menneisyydestä löytyy kaikenlaista epäilyttävää:

http://www.vapaajuankoski.ehdolla.fi/keskustelu.html/29787

Vastuu tietojen oikeellisuudesta siirtyy savolaiseen tapaan lukijalle...

Ei ole aikaa referoida linkin tietoja, mutta kerrotaan lyhyesti, että Sipilä oli jollakin hämärällä tavalla ollut tekemisissä ainakin seuraavissa yrityksissä:

TJ Group

JOT Automation

Arctos Capital

Fortel Invest Oy

Elektrobit Oyj

Green Rock

Chempolis Oy

Uskottavuutta rahalla...

Suomi lisää asevarustelua, kertoi eilinen Kaleva. Tuleva kymmenvuotissuunnitelma maksaa noin 10 miljardia euroa, jolla ilmavoimien pojille ostetaan uudet lentokoneet ja merivoimien pojille uusia meriuskottavuutta lisääviä aluksia. Ja laskun maksat sinä veronmaksaja.

Nykyisistä F/A-18 Hornet -koneista useampi on tuhoutunut erilaisissa onnettomuuksissa, ja jäljellä olevien koneiden todellinen ”hyöty” on melko kyseenalainen, mikä pätee tietenkin myös tuleviin hävittäjiin. Hornetit ovat vain olleet ilmavoimien poikien erittäin kalliita leikkikaluja, jotka ovat aiheuttaneet häiriötä melullaan.

Hävittäjäkone on hyökkäysase, ja sen vuoksi se ei oikein sovellu puolustukseen, eikä varsinkaan jos ”kuviteltu” hyökkääjä tulee vanhasta suunnasta eli idästä. Koneiden hankinta ja ylläpito on erittäin kallista varautumista tulevaan uhkaan, jota ei kuitenkaan voida voittaa. Hornetin lentotunnin hinta on noin 6000 euroa.

Jos jokin kriisi Suomen alueella osana laajempaa geopoliittista kokonaisuutta syntyisikin, Suomi tulisi jälleen kerran jäämään yksinäiseksi pelinappulaksi. Jos kyse olisi vakauden saavuttamisesta, yksi Suomi voitaisiin aina uhrata sen vuoksi, eikä siinä 10 miljardin sijoituksella olisi mitään todellista hyötyä – se pikemminkin vain pitkittäisi vääjäämätöntä kohtaloa.

Talvisodan ihme ei voi toistua. Kyllä siitä on hyökkääjäkin jo ehtinyt ottaa opikseen. Pääesikunnan kenraalien ajattelutapa taitaa vain edelleenkin olla 40-luvulla...

Oulun rautatieasema 1974

Reiska skannasi isänsä ottaman kuvan Oulun rautatieasemalta vuonna 1974. Kuvan vasemmassa ja oikeassa reunassa näkyy interreilaajia, jotka lienevätkin muun paikkakuntalaisia tai jopa ulkomaalaisia.

Varhaisen kuvausajankohdan vuoksi kuvassa ei näy gambina-miehiä, joita kuuleman mukaan oli toki ”päivystämässä” myös asemalla – eikä vähiten sen vuoksi, että Alkon myymälä sijaitsi sadan metrin päässä Pakkahuoneenkadulla.

Oulu 1890

Vanha ja harvinainen kuva tarjoaa näkymän Oulun Koskikeskukseen noin vuoden 1890 paikkeilla. Etualalla näkyy 1884 valmistunut Linnansaaren sauna. Rakennus purettiin 1951.

Savupiipun oikealla puolella näkyy nahkatehtailija Hemming Åströmin vuonna 1888 rakennuttama Ainolan huvila, jota kutsuttiin myös ”piparkakkutaloksi”. Vuodesta 1910 lähtien rakennuksessa toimi kirjasto ja museo. Rakennus paloi 1929, ja syttymissyynä pidettiin viallista sähköjohtoa. Uusi rakennus rakennettiin samalle paikalle.

Kuvan vasemmassa yläreunassa erottuu selvästi tervaveneiden vetoon vastavirtaan käytetty kivilaituri (o.s. möljä).

Kuvassa näkyy sauna 1940-luvulla toisesta suunnasta kuvattuna.

Laturien mittaustulokset

Koska joillakin blogin seuraajilla ei ole paperi-Kalevaa saatavilla, laturien väärin mitatut tulokset julkaistaan tässä.

Journalismin perussääntöihin kuuluu tiedonvälityksen oikeellisuus. Kaleva julkaisi täyttä roskaa ja kuvittelee sitten muutaman rivin oikaisun yhdellä palstalla korjaavan sen. Moniko osaa edes kiinnittää huomiota tuohon?

Tämä todistaa jälleen kerran, millainen sanomalehden irvikuva Kaleva on.

Kalevan laturitesti

Tämänpäiväisessä Kalevassa oli juttu lehden OAMK:n tulevilla ammattikouluinsinööreillä teettämästä laturitestistä. Koska näyttää vahvasti siltä, että testi oli väärin tehty ja tekijöillä ei näytä olevan edes sähkötekniikan perusasiat hallinnassa, testiä ei kannata kovinkaan paljon kommentoida.

Kaikkien latureiden mitatut erittäin huonot hyötysuhteet kertovat selkeästi, että opiskelijat mittasivat väärää suuretta. Tuota oletusta tukee sivuilla 2–3 oleva kuva, jossa yleismittarilla mitataan laturin ottamaa ensiövirtaa sähköverkosta. Nuo ”maamme toivot” eivät nähtävästi ymmärrä eroa pätö- ja näennäisvirran välillä. Tuota eroa selitettiin aikaisemmassa artikkelissa alaotsikon ”Teoreettista sähkötekniikkaa” alla.

Mittaustulosten mukaan oululaislaturi ottaa sähköverkosta 28 watin tehon, josta vain 8 wattia muuttuu puhelimen akkua varaavaksi DC-tehoksi. Tuolloin laturin hukkateho olisi huikeat 20 wattia. Jos näin olisi, olisi pienoinen ihme, ellei laturista alkaisi nousta savua...

Microsoftin laturin (joka lieneekin aikaisemmin mainittu AC-60) tyhjäkäyntitehoksi mitattiin 55 mW, joka on yli kaksinkertainen valmistajan ilmoittamaan (< 25 mW).

Testissä mukana olleen vanhemman Nokia-laturin, jonka tyhjäkäyntiteho on huikeat 713 mW, ”ottoteho” onkin testin latureista pienin eli vain 9,9 wattia. Kun siitä vähennetään DC-teho 2,85 W, sen hukkatehoksi jää vain 7 wattia. Sen pitäisi lämmetä eniten, mutta tämän ”testin” mukaan se lämpeneekin vähiten...

Kalevan olisi kannattanut tarkistuttaa mittaustulokset jollakin ammattilaisella ennen niiden julkaisemista. Mikä on OAMK:n vastuu vääristä tuloksista? Tarkistiko poikien opettaja ne, vai onko opettajankin osaaminen samaa tasoa?

On lystikästä nähdä, millä tavalla Kaleva tulee oikaisemaan nämä virheelliset tulokset...

Tekesin tuki blogin yrityksille 2016

Tekesin vuosibudjetti on noin 500 miljoonaa euroa, jolla katetaan Tekesin toimintamenot ja sen antama tuki yrityksille. Kun kerran työllisten määrä on noin 2,4 miljoonaa, jokainen työssä käyvä rahoittaa tuon rahasammon toimintaa keskimäärin 208 eurolla vuodessa.

Valtion velka tällä hetkellä on noin 106 miljardia euroa, joka on niin suuri summa rahaa, että abstraktiin ajatteluun kykenemättömän henkilön voi olla vaikea käsittää sitä. Jos tuo summa 100 euron seteleinä ladottaisiin tiiviisti päällekkäin, siitä muodostuisi 120 kilometriä korkea pino. Pino on kasvanut korkeutta noin seitsemän kilometriä vuoden aikana.

Jos 100 euron setelit ladottaisiin vierekkäin maahan, ne peittäisivät 12,8 neliökilometrin eli 1280 hehtaarin pinta-alan. Jos ne ladottaisiin peräkkäin pituussuuntaan, niiden muodostama 157 000 kilometrin pituinen nauha kiertäisi maapallon neljä kertaa ympäri.

Maan hallitus on budjettialijäämän vuoksi tehnyt leikkauksia tälle vuodelle. Koulutusmäärärahoja vähennetään, lääkekulut ja lääkärikäynnit kallistuvat ja niin edelleen. Tekes sen kuin vain porskuttaa entiseen malliin niin kuin se olisi koskematon ja rahaa riittäisi edelleenkin jaettavaksi turhuuteen.

Asmo Solutions 18 000 euroa. Trendi näyttää olevan laskeva...

Aunio Group 33 300 euroa.

oulun1.blogspot.com/2015/12/valon-valketta-oulight-taajuusmittari.html

Haltian Oy 130 270 euroa. Ei ole varsinaisesti ”blogiyritys” mutta oli tekemisissä toisen blogiyrityksen kanssa.

Oulun kaupunki 505 705 euroa. Myönnetty tuki oli vain 194 000 euroa mutta sitä maksettiinkin lähes kolminkertainen määrä. Tämä on todella outoa...

Suomen Hoivatilat 67 900 euroa. Koska Oulun kaupunki omistaa suuren osan Partnerasta, joka puolestaan omistaa kolmanneksen Hoivatiloista, osa tästä avustuksesta suuntautuu välillisesti Oulun kaupungille.

Valkee Oy 94 564 euroa. TÄMÄ ON TODELLA MERKILLISTÄ!

Kaikki tuki kuului luokkaan ”avustus” eli sitä ei tarvitse lainan tapaan maksaa takaisin. Joillekin avustusta myönnettiin aluksi enemmän kuin mitä sitä lopulta maksettiin vuoden aikana. Mutta voi olla niinkin, että osa myönnetystä tuesta on siirtynyt tälle vuodelle maksettavaksi. Oulun kaupunki oli ainoa poikkeus: se kunnostautui niin hyvin, että Tekes lähes kolminkertaisti myönnetyn avustuksen määrän.

Terroristimummo

Eilisessä Forum24-lehdessä oli huvittava tekstiviestimielipide. Mummo antoi laatan lentää. Sepä oli reipasta...