perjantai 20. maaliskuuta 2015

Angry Birds -elokuva

Helsingin Sanomat uutisoi eilen valmisteilla olevasta Angry Birds -amimaatioelokuvasta, jonka budjetti on noin 75 miljoonaa euroa. Tuon summan lisäksi Rovio ja Sony Entertainment käyttävät markkinointiin sekä jakeluun noin sata miljoonaa euroa.

Koska kyseessä on animaatio, siinä käytetään ääninäyttelijöitä, jotka näyttävät olevan amerikkalaisia. Punaista lintu esittämään on valittu Jason Sudeikis, joka lieneekin useimmille melko tuntematon ”suuruus”.

Rovion kannattavuus on heikentynyt selvästi viime kolmen vuoden aikana. Myynti on pysynyt likimain vakiona, minkä ei pitäisi olla kasvuyrityksen ominaisuus, mutta liikevoitto on laskenut roimasti. Jos trendi jatkuu samanlaisena tänäkin vuonna, tappiota on odotettavissa.


Miten tuollaisella yhtiöllä on varaa sijoittaa rahaa elokuvaan? Koko 75 miljoonan euron summa ei tietenkään tule Rovion kassasta, mutta yhtiö joutuu vastaamaan taloudellisesti siitä, miten elokuva saa katsojia teattereissa.

Kuten uutisen otsikossa kerrottiin, Rovio odottaa pelastusta taloudelliseen tilanteeseensa elokuvan menestymisestä. Rovio näyttää panevan kaiken yhden kortin varaan. Jos elokuva floppaa, niin kuin moni on jo ennustanut, se on Rovion loppu. Monien mielestä aika on ajanut lintujen ohitse, ja ehkäpä elokuvakin tulee liian myöhään.

75 miljoonan euron kysymys kuuluu: viitsiikö kukaan katsella näitä typeriä hahmoja valkokankaalla puolentoista tunnin ajan?

lauantai 14. maaliskuuta 2015

5 kovaa ykkösnyrkin yritystä

Tuollainen otsikko on sivulla, jonka takana on ”City of Oulu”, kuten sivun alalaidassa lukee.

Lukija odottaisi, että nyt esitellään raskaan sarjan yrityksiä, mutta mitä sitä v***ua! Listan kolme ensimmäistä ovat tosin yrityksiä, jotka valmistavat jotakin hyödyllistä ja vielä enimmäkseen kannattavasti. Yritykset nimillä ei kuitenkaan ole väliä, joten niitä ei esitellä tässä. Ne löytyvät linkin takaa.

Neljäs yritys on todellinen yllätys, ja sen oleminen listalla herättää suurta hämmästystä. Sehän ei olekaan mikään muu kuin blogin ja monen muunkin inhokki Valkee. Onko Valkee todellakin kova ykkösnyrkin yritys?

Tällaista valhetta kerrotaan Valkeesta:

”Kirkasvalokuulokkeet ovat tieteelliseen ja tutkimukselliseen pohjaan perustuva ratkaisu kaamosmasennuksen hoitoon. Kliinisissä tutkimuksissa kirkasvalokuuloke on poistanut kaamosmasennuksen oireita ja parantanut huippu-urheilijoiden motorista reaktioaikaa. Nyt Valkee tutkii kuulokkeiden vaikutusta aikaerorasituksen helpottamisessa. Kesäkuussa 2013 rahoittajat uskoivat Valkeen menestykseen 7,4 miljoonan euron investoinnin voimalla.”

Tämän jälkeen ei liene epäselvää, mikä taho oli puolustusministeri Haglundin Valkeen vierailun takana.

tiistai 10. maaliskuuta 2015

Puolustusministeri tutustui Valkeen tuotantoon

Kaleva kertoi tänään, että puolustusministeri Carl Haglund vieraili eilen Oulussa vauhdittaakseen RKP:n ehdokkaiden vaalityötä (vaikka turhaahan se tietenkin oli, koska RKP ei tule saamaan ainoatakaan paikkaa Oulun vaalipiiristä).

Jutussa kerrottiin myös, että Haglund tutustui Valkeen korvavalojen tuotantoon. Toimittaja kysyi ministeriltä, uskaltaako korvavaloja viedä Ukrainaan ja Venäjälle. Haglund vastasi: ”Porošenkolle ja Putinille voi toivottaa valoisampaa tulevaisuutta eikä korvavalo varmasti olisi pahasta.”

Kuka vei Haglundin Valkeen kokoonpanopajaan? Artikkelissa kerrottiin, että kaupunginjohtaja tarjosi lounaan Haglundille, joten lieneekin luultavaa, että kaupunginjohtaja toimi myös vierailuisäntänä Valkeelle. Jos näin oli, Valkeella taitaa olla kytköksiä kaupungin johtoon, sillä tuskinpa Haglund itse keksi vierailla Valkeen tuotantotiloissa.

Mikä on Valkeessa niin tärkeää, että ministeri piti viedä sinne? Totuus Valkeesta on jo tullut julki, mutta eivätkö kaupungin johto ja Kaleva vielä tiedä sitä?

Mikään puolueettomasti tulkittu tutkimus ei tue Valkeen väitteitä korvavalon tehosta mihinkään vaivaan tai sairauteen.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Valkee teki tutkintapyynnön Earlight Swindle -sivustosta

Valkee oli kaksi vuotta sitten vaatinut sivuston ylläpitäjää poistamaan kyseisen sivuston, kuten alla olevasta tekstistä on luettavissa. Mitähän ”välittömästi ja viimeistään” mahtaa oikein tarkoittaa? Valkee oli antanut tiukan aikataulun: vain yhden viikon.

Koska sivustoa ei poistettu, Valkee toteutti viimeisen kappaleen mukaisen uhkauksensa ja teki tutkintapyynnön poliisille, joka teki vuoden työtä, kunnes syyttäjä keskeytti tutkinnan, koska alkoi näyttää siltä, että syytteellä ei olisi menestymisen mahdollisuuksia oikeuskäsittelyssä – eli kansanomaisemmin sanoen mitään selvää rikosta ei ollut tapahtunut.


Valkeen tekemässä tutkintapyynnössä on yli 50 sivua. Yli 50 sivua! Osa siitä tullee jossakin vaiheessa julkisuuteen, ja se tulee varmastikin olemaan lystikästä luettavaa.


Valkeen mielestä totuutta sen korvavalosta ei olisi saanut kertoa. Tässä blogissa on jo useasti kerrottu, että moni lääkäri on esittänyt ammattimaisen käsityksensä siitä, että aivoissa ei ole sellaista valovasteellista aluetta, johon korvaan johdettu kirkas valo voisi vaikuttaa. Jos jokin vaikutus syntyy, se on pelkästään henkilön omaa kuvittelua, eikä valolla ole siihen mitään vaikutusta.

Lisätty myöhemmin:

Tämä juttu saa hieman omituisia piirteitä. Earlight Swindlen Twitter-sivulla Valkeen toimitusjohtaja vastasi toiseen kommenttiin, jossa on yllä oleva linkki Earlight Swindlen sivulle. Toimitusjohtaja kirjoitti: ”Missä lähdekritiikki? Kyseinen blogipostaus on silkkaa kirjoittajansa sepitettä eli ankka.”


Ketä tässä pitäisi uskoa? Kaikki Earlight Swindle -sivustossa tähän asti kirjoitetut asiat ovat pitäneet paikkansa, joten ei ole mitään syytä uskoa, etteikö tämänkin artikkelin lähteenä oleva juttu pitäisi paikkansa.

Entä Valkee sitten? Valkeen valehtelu alkoi jo ensimmäisessä Kalevan artikkelissa 12.1.2010.


Blogiartikkelissa kirjoitettiin:
”Uutisessa kerrotaan, että laite olisi patentoitu ”jo vuonna 2006”, mutta pikaisen patenttihaun mukaan keksijäkaksikko Auniolla ja Nissilällä (Nissila) on vain yksi 23.10.2008 julkaistu patenttihakemus, joka ei siis ole myönnetty vaan vasta hakemusvaiheessa oleva patentti (US2008/0262575 A1). Siinä haetaan patenttia laitteelle, jolla tuodaan valoa lähinnä silmiin. Vain kuvauksen lopussa mainitaan korvakäytävän valaiseminen (viitteet 550, 556A ja 556B).”

Alla on tekstinpätkä 12.1.2010 Kalevassa julkaistusta artikkelista:


Selvä valhehan tuo oli! Lisäksi Valkee esitti kaksi vuotta sitten uhkauksen tutkintapyynnön tekemisestä, jos sivustoa ei poisteta, ja koska niin ei tehty ja jos Valkee seisoi sanojensa (tai uhkauksensa) takana, se teki tutkintapyynnön poliisille. Ei ole siten vaikea päättää, kumpaa tahoa uskoa. Toimitusjohtajan väite vain ihmetyttää hieman, koska valheella on tunnetusti pitkät jäljet. Jos tieto poliisitutkinnasta pitää paikkansa, niin kuin voisi olettaa, se tulee varmasti todistetusti julki ja tulee tekemään Valkeen entistä naurettavammaksi.

Lisäys 2 (27.2.):

Valkeen toimitusjohtaja totesi yllä (ja alkujaan Twitterissä): ”Missä lähdekritiikki? Kyseinen blogipostaus on silkkaa kirjoittajansa sepitettä eli ankka.”

”Blogipostauksella” viitataan tähän blogitekstiin:


jossa kerrottiin, että Valkeen edustaja oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Pyyntö sivuston poistamiseksi oli tehty Valkeen nimissä, koska se esiintyy pyynnössä toiminimen kirjoittamiseen oikeutettujen henkilöiden nimien alapuolella. Kyseiset kaksi henkilöä olivat siis Valkeen johtohenkilöinä esittäneet pyynnön ja uhanneet jatkotoimilla Valkeen nimissä, eli Valkee oli siinä osapuolena.

Valkee kertoo nyt Twitterissä, että se ei ollut osapuolena (eli rikosilmoituksen tekijänä) poliisitutkinnassa. Osapuolen täytyy silloin olla toinen em. henkilöistä, mikä käykin ilmi hänen Twitter-sivultaan.

Ei ehkä siten pidä paikkansa, että tutkintapyynnön teki Valkee, mutta myöskään toimitusjohtajan väite, että blogiteksti on sepitettä, ELI MITÄÄN TUTKINTAPYYNTÖÄ EI OLE KOSKAAN TEHTY, ei pidä paikkansa.

Näyttää siltä, että tässä on päässyt menemään puurot ja vellit sekaisin. Earlight Swindle -sivuston kritiikki on kohdistunut Valkeeseen yrityksenä, mutta kyseinen johtohenkilö on arvattavasti tulkinnut niiden kohdistuneen häneen itseensä, ja sen vuoksi hän oli tehnyt tutkintapyynnön. Jos sivustossa oli arvosteltu yritystä, mutta sen perusteella tutkintapyyntö oli tehty kunnianloukkauksesta, lieneekin selvää, että tuollaisella jutulla ei voisi olla menestymisen mahdollisuuksia, niin kuin syyttäjäkin oli varmasti todennut.

Asian tarkempi tila selvinnee kuitenkin vasta silloin, kun tutkinta-aineisto tulee julkisuuteen.

torstai 22. tammikuuta 2015

Arctic Heat Control

Keskiviikon (21.1.) Oulu-lehdessä Arctic Heat Controlin toimitusjohtaja kertoi satuja, joiden tarkoitus ei ole tietenkään mikään muu kuin tukea blogissa jo aikaisemmin melko tarpeettomaksi ja lähinnä rahanhukaksi todetun akkulämmittimen myyntiä.

Hän toteaa: ”Kylmän akun virranvastaanottokyky on vain muutama ampeeri, joten akku on saatava lämpimäksi. On pötypuhetta neuvoa, että pakkasella pitää ajaa riittävän pitkä matka, jotta akku latautuisi. Vaikka ajaisit Oulusta Helsinkiin, akku ei lataudu!”

Tuossa on selvä ristiriitaisuus. Ensin hän toteaa, että ”kylmän akun virranvastaanottokyky on vain muutama ampeeri” ja sitten hän sanoo, että ”vaikka ajaisit Oulusta Helsinkiin, akku ei lataudu!”

Jos akku ottaa vastaan ”muutaman ampeerin”, montako ampeerituntia akku ottaa vastaan ajettaessa Oulusta Helsinkiin, jonka ajomatkan voidaan arvioida kestävän seitsemän tuntia? Ampeerituntimäärä voidaan laskea kertomalla ampeerit ja tunnit, eli muutama ampeeri * 7 tuntia. Jos muutama ampeeri on esim. kolme, saadaan 3 A * 7 h = 21 Ah, joka on noin kolmannes 60 Ah:n akun kapasiteetista.

Näyttää selvästikin siltä, että toimitusjohtaja ei oikein ymmärrä, mitä puhuu, tai sähkötekniikan ymmärrys ei ole riittävää. Jos akku ottaa vastaan muutaman ampeerin, se on aivan riittävä määrä, koska sitten kun akku on täynnä, sen ei tarvitse ottaa enää mitään vastaan. (Artikkelin mukaan hänellä on aikaisempaa työhistoriaa automyynti- ja korjausalalta.)

Jos oletetaan, että starttimoottorin teho on 2 kW, sen ottama virta nimellisteholla on 167 A. Koska starttimoottori on ns. sarjamoottori, sen ottama virta i(t), eli virta ajan funktiona, ja momentti riippuvat pyörimisnopeudesta. Mitä nopeammin se pääsee pyörimään (lämmin moottori), sitä pienemmän virran se ottaa. Jos käytetään lohkolämmitintä ja käynnistyksen kestoaika on 2,0 sekuntia, starttimoottorin akusta ottama energia on 2*167 As = 334 As, joka ampeeritunneiksi muutettuna on 334/3600 = 0,092 Ah. Tämä on 0,15 prosenttia 60 Ah:n akun kapasiteeetista.

Voidaan laskea, miten pitkä aika tarvitaan tuon energian palauttamiseen takaisin akkuun. Se on helpointa tehdä lähtemällä energiasta 334 As. Jos akun varautumisen oletetaan olevan lineaarista (mitä se ei todellisuudessa ole), em. energiamäärä voidaan palauttaa takaisin akkuun 334 sekunnin (eli 6,5 minuutin) aikana käyttämällä yhden ampeerin latausvirtaa. Mutta jos latausvirta onkin toimitusjohtajan mainitsema ”muutama ampeeri”, varaamiseen kuluva aika vain lyhenee edellisestä.

Jos autossa käytetään polttoainetoimista lämmitintä, siinä ei Arctic Heat Controlin tekele paljon auta. Lähdettäessä liikkeelle akku on kylmä, ja jos ajomatka on lyhyt, akku ei juurikaan ehdi lämmetä eikä lämpimän akun mahdollisesta nopeammasta varautumisesta ole mitään hyötyä. Suurin osa ajasta ladataan kylmää ja hitaasti lämpenevää akkua, jolloin Arctic Heat Controlin tekeleestä ei ole mitään hyötyä.

Jos autopaikalla on sähkö käytettävissä, ei tietenkään ole mitään mieltä käyttää polttoainetoimista lämmitintä eikä Arctic Heat Controlin tekele tuo mitään hyötyä.

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Pruitt-Igoe

Yhdysvaltojen Missourin osavaltion St. Louisin kaupungissa käynnistyivät 40-luvun lopussa toimenpiteet keskustan ympäristössä sijaitsevien slummialueiden siistimiseksi. Slummihökkeleitä oli paljon, ja olivat vaatimattomia ja ränsistyneitä. Näiden purkaminen synnytti tarpeen uusille asunnoille, mihin kaupunki vastasi käynnistämällä hankkeen uuden, suuren vuokra-asuntoalueen rakentamiseksi. Aluksi tarkoituksena oli rakentaa kaksi erillistä asuntoaluetta: Pruitt mustille ja Igoe valkoisille, ja ne tulisivat sijaitsemaan vierekkäin vain tien erottamina. Tällainen rotuerottelu oli kuitenkin liittovaltion korkeimman oikeuden mukaan lainvastainen, ja sen vuoksi alueet yhdistettiin jo suunnitteluvaiheessa yhdeksi kokonaisuudeksi, joka sai nimen Pruitt-Igoe. Pruitt oli 2. maailmansodan afroamerikkalainen lentäjä ja Igoe entinen kongressimies.

Kokonaisuuden suunnitteli arkkitehti Minoru Yamasaki, joka suunnitteli myös New Yorkissa sijainneet WTC-tornit. Rakentaminen käynnistyi vuonna 1954, ja sen valmistuttua vuonna 1955 Pruitt-Igoeen kuului 33 kappaletta 11-kerroksista rakennusta käsittäen kaikkiaan 2870 asuntoa noin 15 000 asukasta varten. Rakennusalueen pinta-ala oli 24 ha. Joidenkin lähteiden mukaan alue olisi valmistunut jo 1954 ja rakentaminen olisi vastaavasti alkanut aikaisemmin.


Alue näytti varsin idylliseltä ja modernilta mutta myös hieman kolholta seudun muiden matalien rakennusten joukossa. Etualalla olevat kerrostalot eivät kuuluneet Pruitt-Igoeen. Kuva on otettu valmistumisen aikoihin.


Rakennusten julkisivut oli sijoitettu etelä-lounaaseen päin

Toisesta suunnasta otettu kuva


Ilmakuva alueesta (1968)


Pruitt-Igoen tyypillinen nuori asukas


Pihanäkymä


Alueella oli harrastusmahdollisuuksia nuorille. Kuvassa näkyy vielä valkoisia nuoria, mutta melko pian alueen valmistumisen jälkeen valkoiset perheet muuttivat pois.


Leikkikenttä


Kuva leikkikentältä, mutta taustalla näyttää olevan aikuisikäisiä. Onkohan vapaapäivä, koska he eivät ole työssä..?


Pruitt-Igoen perhe katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Kuva kertoo jotakin mutta ei kaikkea alueen keskivertoperheeestä: lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku vuonna 1965 oli 4,3, ja 40 prosentissa lapsiperheitä lapsia oli viisi tai enemmän. 

Pruitt-Igoen väestörakenne ei ehkä ollut aivan tavanomainen. Nainen perheenpäänä oli 62 prosentissa perheitä. 38 prosentissa perheitä ei ollut työssäkäyviä. Vain 45 prosentissa perheitä palkkatulo oli ainoa tulonlähde. Ainoastaan 30 prosenttia Pruitt-Igoen perheistä oli tavallisia, eli niissä olivat molemmat vanhemmat. 57 prosenttia oli yksinhuoltajaperheitä. Naisten ja miesten jakauma oli 5 : 2. Tarkasteluhetkellä alueella oli 9 952 asukasta, joista 3 067 oli aikuisia ja 6 895 lapsia. Keskimääräinen koulutus oli yhdeksänvuotinen peruskoulu.


Pruitt-Igoen nuorisoa. Kyselyn mukaan pojat saattavat tytön raskaaksi keskimäärin 15,5 vuoden iässä (keskipoikkeama 14–17 vuotta). Vastaavasti tytöt tulevat raskaaksi keskimäärin 14 vuoden iässä (keskipoikkeama 12,5–15,5 vuotta).


Pihalla oli "kiipeilymahdollisuuksia"


Rentoutumista kotona työpäivän jälkeen


Tyypillinen asunto on täysin vertailukelpoinen nykyisten suomalaisten asuntojen kanssa. Ikkunoita on jopa koko ulkoseinän leveydeltä. Voisipa jopa väittää, että 60-luvun suomalainen Arava-asunto jäisi vertailussa toiseksi...

Koska Pruitt-Igoe-hankkeen tarkoituksena oli tarjota edullista asumista kaupungin vähävaraiselle kansanosalle rakentamalla edullisia vuokra-asuntoja, rakennuskustannuksissa tuli säästää. Hissit oli toteutettu nerokkaasti: ne pysähtyivät vain 1., 4., 7. ja 10. kerroksessa. Muu varustelu oli karsittu minimiin. Asuntoja on väitetty pieniksi, mutta olivat selvästikin suurempia kuin nykyisin Suomessa rakennettavat "tilaihmeet", joiden ahtaus vaikeuttaa jopa kalustamista. Asuntojen keskimääräinen koko oli 2,8 makuuhuonetta eli suomalaisittain keskiarvo vastasi lähes neljän huoneen asuntoa.

Asuntojen käyttöaste oli suurimmillaan vuonna 1957, eli melko pian valmistumisen jälkeen, ja se oli 91 prosenttia. 2870 asunnosta oli tuolloin 258 tyhjillään. 60-luvulla tyhjien asuntojen osuus nousi 40 prosenttiin, minkä täytyi kertoa siitä, että asuinalue ei ollut haluttu. Vuosikymmenen loppuun mennessä alue oli käytännössä lähes kokonaan hylätty. Rakennuksissa oli lähes kaikki mahdollinen rikottu. Mutta tämähän on tuttua muualtakin: Oulun Kaukovainion Jalohaukantiellä sijaitsevissa kaupungin vuokrataloissa oli jo 70-luvulla jouduttu poistamaan porraskäytävien valopainikkeet, koska ne potkittiin jatkuvasti rikki. Niiden paikalle oli asennettu metallilevyt, ja valot paloivat jatkuvasti.


Slummiutuminen on alkanut: 4. ja 7. kerroksen käytävätilan ikkunoita on rikottu. Hissit pysähtyivät noissa kerroksissa.


Hylätty Pruitt-Igoe (1974)

Vuonna 1971 ainoastaan 17 rakennusta oli enää asuttuja, ja niissä oli noin 600 asukasta (enimmillään asukkaita oli noin kymmenentuhatta). Loput 16 rakennusta oli suljettu. Jo vuonna 1968 viranomaiset kehottivat asukkaita muuttamaan pois. Vuoden 1971 joulukuussa viranomaiset päättivät purkaa kaksi huonokuntoisinta rakennusta. Tuolloin vielä toivottiin, että ongelmat saataisiin korjattua ja jäljelle jäävät rakennukset saataisiin kunnostettua. Ensimmäinen rakennus purettiin räjäyttämällä maaliskuussa 1972 ja seuraava saman vuoden huhtikuussa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt: purkaminen jatkui kesäkuussa, ja seuraavien neljän vuoden aikana kaikki 33 rakennusta oli räjäytetty maan tasalle.


Ensimmäinen menossa (maaliskuu 1972)

On sanomattakin selvää, että Pruitt-Igoe-hanke ei toteutunut toivotulla tavalla, vaan jokin meni pahasti vikaan. Kyllähän vanhoja rakennuksia on purettu ja tavallisesti uuden rakentamisen tieltä ennenkin mutta tuskin missään muualla tämän ikäisiä (eli näin nuoria) ja näin suurta määrää lähes kerralla. Pruitt-Igoen tuhon syy oli monen erillisen tekijän kerranaisvaikutus, joka jatkuessaan vain voimisti itseään. Arkkitehtuuria, joka käsitti suuren rakennustiheyden ja suuret yleiset tilat, joista kukaan ei huolehtinut, on usein pidetty pääsyynä, mutta se oli vain yksi ja varsin mitätön tekijä monen muun tekijän joukossa. Tämä on Pruitt-Igoe-myytti.


Rakennukset purettuina ja alue siistittynä

Pruitt-Igoen ongelmaksi muodostui rikollisuus sen eri muodoissa. Alueella oli oma poliisi, joka ajan mittaan korruptoitui ja katsoi monia rikoksia sormien lävitse. Jossakin vaiheessa tilanne kehittyi niin pahaksi, että kaupungin poliisi ei uskaltanut mennä alueelle yöllä. Pruitt-Igoesta muodostui suojapaikka rikollisille. Poliisilla ei ollut mitään mahdollisuutta löytää siellä piilottelevaa rikollista lähes kolmesta tuhannesta asunnosta. Rikolliset tai lakiin nuivasti suhtautuvat asukkaat eivät tietenkään puhuneet mitään poliisille, ja rehelliset asukkaat eivät uskaltaneet puhua pelon ja vasikoinnista seuraavan koston vuoksi.

Vuonna 1969 alueella tehtiin 10 murhaa, 14 poliisille ilmoitettua raiskausta ja 129 väkivallantekoa. Laukausten ääni oli säännöllistä. Rikottuja ikkunoita oli enemmän kuin ehjiä.

Talvi 1969–70 oli yksi kaikkien aikojen kylmimmistä St. Louisissa. Pakkasen ja rikottujen ikkunoiden vuoksi monet putket jäätyivät ja halkesivat, minkä seurauksena moniin rakennuksiin tulvi vettä. Lämmitykseen tuli häiriöitä, ja ilmeni sähkökatkoja.

Vuonna 1969 kaupungin vuokra-asukkaat menivät seitsemän kuukauden pituiseen vuokranmaksulakkoon, mikä vähensi entisestään kaupungin taloudellisia resursseja ylläpitää vuokratalojaan.

Hissejä ja käytävätiloja käytettiin wc-tiloina. 

Jo kolme vuotta valmistumisen jälkeen eräs kongressiedustaja totesi: ”[Pruitt-Igoe is] as a paradise for thieves, thugs and rapists and nightmare for police.”

Monet asukkaat kuvasivat kulkua hissistä omaan asuntoon ”kujanjuoksuksi”, josta oli tärkeää selvitä mahdollisimman nopeasti ja vahingoittumattomana.

Miltä Pruitt-Igoe näyttää nyt 40 vuotta purkamisen jälkeen? Alue on metsittynyt. Jostakin syystä se on ennimmäkseen jätetty rakentamatta.

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Tabloidi-Kaleva, osa 2

Kaleva muuttuu (ystävänpäivänä?) 14.2.2015 tabloidikokoon. Kustantajalla on muutokseen tietenkin omat syynsä, jotka lienevätkin toiset kuin julkisuudessa kerrotut. Lehden toimitus tuskin on sitä toivonut. Sivuntaitto saattaa vaikeutua pienemmän sivukoon vuoksi.

Nykyisen Kalevan aukeaman marginaalit ovat noin 12–18 mm. Aukeaman koko on 798 x 552 mm. Reunamarginaalit vähennettynä aukeaman koko on 774 x 519 mm. Koska aukeama on tavallisesti taitettu kahdeksi erilliseksi sivuksi, tehollisen sivukoon laskemiseksi on keskimarginaali vielä vähennettävä, jolloin todelliseksi aukeamakooksi saadaan 744 x 519 mm ja sivukooksi 372 x 519 mm eli 0,1931 m2.

Tabloidin marginaalit ovat noin 14–17 mm. Aukeaman koko on 551 x 395 mm. Muut mitat ovat 517x 364 mm ja 487 x 364 mm. Todellinen sivukoko on 244 x 364 mm ja pinta-ala 0,0888 m2.

Tabloidin sivun pinta-ala on vain 46 prosenttia nykyisen Kalevan sivusta. Huomioiden mahdolliset pienet mittausvirheet, jotka vaikuttavat suhteellisesti enemmän tabloidikoossa, voidaan sanoa, että tabloidin sivukoko on puolet nyky-Kalevasta.

Mitä tämä tarkoittaa? Jos kirjaisinkoko pysyy samana eikä kuvien määrää muuteta eikä niiden kokoa muuteta ja tabloidilehti on sisällöltään täsmälleen samanlainen kuin nykyinen lehti, sen sivumäärän tulisi olla kaksinkertainen. Tämänpäiväisessä lehdessä oli 30 sivua. Vastaavassa tabloidilehdessä pitäisi olla siten 60 sivua.

Internetin käytön lisääntyessä jatkuvasti kaikenlainen digitaalinen mediakin lisääntyy. Siksi näyttäisikin siltä, että ainoa syy lehden muuttamiseksi tabloidikokoon on tehdä siitä helpommin luettava digitaalisilla lukuvälineillä. Jos sivukoko on puolet nykyisestä, digilehteä on paljon helpompi käsitellä, oli kyseessä sitten tietokone, tabletti, puhelin tms.

tiistai 25. marraskuuta 2014

CaddieOn:in golfsovellus

Kaleva kertoi tänään oululaisesta teknologiayhtiö CaddieON:ista. Lehti on aikaisemminkin uutisoinut yrityksestä, joka on ns. yhden tuotteen yritys. CaddieON:in ainoa tuote on älypuhelimeen liitettävä sovellus hw-osineen, joka kerää erinäisiä tietoja golfinpelaajan toimista golfkentällä.

Näitä smartphone-sovelluksia on olemassa erittäin suuri määrä, ja uuden, myyvän sovelluksen kehittäminen onkin varmasti hyvin vaikeaa. ”Älypuhelin” on huono suomennos smartphonesta, koska älypuhelimessa ei ole mitään ”älyä”. Se on vain kamerapuhelimen ja tietokoneen yhdistelmä – ei mitään muuta. Tietokoneessakaan ei ole mitään ”älyä”.

CaddieON:in tuotteeseen kuuluu golfmailaan liitettävä rfid-tunniste, golfranneke, joka toimii antureiden päätelaitteena, ja sovellusohjelma smartphoneen.


Tuotteesta saa äkkiseltään älykkäämmän kuvan kuin se todellisuudessa on. Rfid-tunnisteet ovatkin vain passiivisia tunnisteita, joita voisi verrata viivakoodiin. Niiden avulla vain tunnistetaan käytössä oleva maila. Hienompaahan olisi, jos mailaan liitettäisiin rfid-anturi, jossa olisi kiihtyvyysanturi, joka seuraisi mailan nopeutta ja liikerataa.

Puhelimeen tuleva sovellusohjelma (valmistajan mukaan):

- Näe väylän tiedot, etäisyydet ja esteet yhdellä silmäyksellä etäisyysmittarista.
- Tarkastele kenttää satelliittikarttojen avulla ja suunnittele lyöntisi mittaamalla etäisyydet mihin tahansa pisteisiin kartalla.
- Saat joka lyönniltä tiedon käytetystä mailasta, lyöntipaikasta ja lyönnin pituudesta.
- Mobiilisovellus kerää lyöntisi automaattisesti ja laskee out-, in- ja kokonaistulokset.

Tuotteen hinta on 299 euroa. Se voi vaikuttaa paljolta aikana, jolloin kaikki pitäisi saada ilmaiseksi.

Golfaamista pidetään elitistisenä harrastuksena. Syynä lieneekin lajin harrastamisen kalleus ja harvat pelaamispaikat. Mailat ja seurajäsenyys tai yksittäiset pelivuorot ovat kalliita. Suomen ilmasto ja sää rajoittaa pelikauden lyhyeksi. 299 euroa on vain pieni osa lajin kustannuksista, joten tuotteen hinta tuskin on este lajin aktiiviselle harrastajalle. Eri asia on, keitä kiinnostaa noin yksityiskohtainen tieto pelin tapahtumista. Tietokoneita ja tekniikkaa kammoavien mieleen se tuskin on.

CaddieON pyrkii tietenkin kansainvälisille markkinoille, ja vaikka sielläkin golfin pelaaminen on melko marginaalista, pelaajia on lukumääräisesti kuitenkin melko paljon.

Yritys tuotti viime vuonna 156.000 euroa tappiota. Rahat ovat arvatenkin menneet tuotekehitykseen, eikä tuotteen keskeneräisyyden vuoksi myyntiä vielä ollut. Yrityksen tulevaisuus on, ei yhden kortin, vaan yhden tuotteen varassa.

CaddieON:in golfsovellus on aivan eri luokkaa kuin Valkeen korvavalo (joka on blogin monessa artikkelissa todettu roskaksi). Koska tuote on yrityksen ainoa, yrityksen kannattavuus on tietenkin riippuvainen sen (maailmanlaajuisesta) myynnistä. Lieneekin selvää, että Suomen kokoisesta maasta ei löydy riittävästi potentiaalista ostajakuntaa. Ongelma taitaa vain olla siinä, miten tavoittaa maailmalta harrastelijapelaajat, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita CaddieON:in tuotteesta. Mainostaminen alan lehdissä voisi olla eräs mahdollisuus. Yhdysvaltalaisen Golf Digest -lehden kotimaan levikki on noin 1,65 miljoonaa, ja sen muun kielisten versioiden levikki on noin 1,75 miljoonaa. Lehti ilmestyy Golflehti-nimisenä mutta hieman varioituna Suomessa. Mainostaminen yhdysvaltalaislehdessä taitaisi vain olla niin kallista, että sen hyöty saattaisi olla kyseenalaista.


lauantai 8. marraskuuta 2014

Google: Valkee

Google antaa hakusanalla ”valkee” seuraavat ensimmäiset kymmenen hakutulosta.

1. Valkee.com

On tietenkin ymmärrettävää, että ensimmäinen osoittaa Valkeen kotisivuille, jossa ei liene ainoatakaan totuudenmukaista väittämää. Koko sivusto on valjastettu valheellisen tiedon levittämiseen korvavalon myynnin tukemiseksi.

2. Helsingin Sanomat

Valkee loi optisen harhan korvavalollaan -artikkelissa biologi-toimittaja kirjoittaa: ”Voin käsi neurofysiologiaan perehtyneen biologin sydämellä vannoa, että ei ole olemassa mitään tieteellisesti puolipätevääkään näyttöä siitä, että korvavalo vaikuttaa mihinkään plaseboa enemmän. Kuka hyvänsä puolueeton alan ihminen voi kertoa saman.”

Voiko tuota enää selvemmin sanoa?

3. Ylioppilaslehti

Kolmantena on syyskuussa julkaistu Ylioppilaslehden artikkeli, joka ei valitettavasti saanut riittävää julkisuutta.

4. Roskatiede-blogi

Hakutulos antaa listauksen blogin kriittisistä Valkee-kirjoituksista.

5.–6. Earlight Swindle

Seuraavat sijat johdattavat Earlight Swindle sivustolle, joka on parin viime vuoden aikana kertonut totuuden Valkeen kieroilusta vääristeltyjen tutkimustulosten julkaisemisessa ja epäluotettavien tutkimusten tekemisessä. Valkeen tutkimukset on, kuten monet varmastikin tietävät, räätälöity sillä tavalla, että ne kertovat sen, mitä Valkee haluaa, eli että korvavalon käyttämisestä on hyötyä.

7. Kansan Uutiset

Vasemmiston (lieneekö viimeinen?) äänenkannattaja kertoi heinäkuussa Valkeen edellisen tilikauden syvästä tappiosta ja heikosta taloudellisesta tilanteesta. Artikkelissa viitataan em. Helsingin Sanomien artikkeliin. Lopussa todetaan: ”Valkeen toimitusjohtaja ei vastannut Kansan Uutisten soittopyyntöön.” Toimittaja olisi varmastikin halunnut Valkeen kommentoivan Helsingin Sanomien uutista, mutta ehkäpä se oli mahdoton tehtävä ja sai siksi jäädä.

8. Valkeen Facebook-sivu

Facebook on varmastikin tehokas väline Valkee-propagandan levittämiseen, ja sen kaksisuuntaisuuden ansiosta korvavalon aivopestyt käyttäjät voivat Valkeen iloksi ylistää korvavaloa ja sen ”toimivuutta”, jolle ei siis ole osoitettu ainoatakaan tieteellistä perustetta.

9. Taloussanomat

Taloussanomien yrityshaku kertoo mm. Valkeen taloustiedot. Milloin Valkee ajautuu konkurssiin?


10. Gigantti

Googlen hakutulossivulla esiintyy seuraava teksti: ”Valkee kirkasvalokuulokkeet NPT1100B - Testit osoittavat, että kirkasvalo vähentää pimeän ajan oireita ja nostaa yleistä energiatasoasi.”

Ensinnäkin kuulokkeista näyttää oleva esillä vanhempi malli, ja toiseksi väittämä ”testit osoittavat, että kirkasvalo vähentää pimeän ajan oireita ja nostaa yleistä energiatasoasi” on silkkaa valhetta. Mikään luotettava testi ei ole osoittanut sitä. Miksiköhän Gigantti valehtelee tuolla tavalla?

Linkki johdattaa elektroniikkajätin Hyvinvointi-sivulle, jonka alaosassa esitellään Valkeen tuote. Vaikka Gigantti on olevinaan ”edullinen” liike, korvavalon hinta on korkein mahdollinen eli 199 euroa. Korvavalo-sivulla on (vain) kaksi käyttäjäarvostelua:

”Olen käyttänyt korvavaloja päivittäin. Tuote on täyttä humpuukia, ei minkäänlaista vaikutusta jaksamiseen tai masennukseen. Ei, En suosittele tätä tuotetta.”

”Syksyisin väsyttää ja nukuttaa. En uskonut että tama auttaisi välttämättä. Kuitenkin olo tuntuu selvästi virkeämmältä, eli vaikuttaa auttavan, vaikken ymmärräkään, millä mekanismilla.”

Olisikohan kyseessä plasebo-efekti..?


Kymmenestä hakutuloksesta kaksi oli Valkeen omia. Yksi oli kaupallinen. Jos Taloussanomien sivu, joka sekin oli negatiivinen, jätetään laskuista, kaikki loput hakutulokset olivat jyrkästi negatiivisia. Siellä ei ollut ainoakaan riippumatonta myönteistä hakutulosta.

Erään tutkimuksen mukaan Googlen hakutuloksia voidaan käyttää tulevaisuuden ennustamiseen. Jos tämä pitää paikkansa, Valkeen tulevaisuus on synkkä, minkä ei tietenkään pitäisi olla kenellekään yllätys, koska yrityksen taloudellinen tilanne on heikko ja Valkeen markkinointi on pääasiassa perustunut vääristeltyihin eli valheellisesti positiivisiin testi- ja tutkimustuloksiin.

Ihmetystä herättävä asia on se, miten Valkee-kupla on voinut jatkua näinkin kauan. Milloin se puhkeaa?

torstai 6. marraskuuta 2014

Valkee-artikkeli BarentsObserver-lehdessä

Pohjois-Norjassa toimitettava BarentsObserver-lehti on julkaissut kattavan artikkelin Valkeesta otsikolla

Ear light gadget called "scam against sick people"


Jutussa kerrotaan, että Valkee oli julkaissut tutkimukseensa perustuvan artikkelin ”Transcranial bright light treatment via the ear canals in seasonal affective disorder: a randomized, double-blind dose-response study” BMC Phychiatry -lehdessä, mutta Valkeen tapaan tuloksia oli manipuloitu osoittamaan, että korvavalolaite vaikuttaa myönteisesti kaamosmasennusoireiden lieventämisessä.

THL:n Partonen kertoo, mistä oli kysymys: “So, they [Valkee] should have reported that the high dose bright light and the intermediate dose are equal to placebo.” Suomeksi: suurella ja keskimääräisellä korvavaloannoksella on sama vaikutus kuin placebolla. Toisin sanoen: (jos kaikki eivät vielä tienneet tätä) korvavalolla ei ole minkäänlaista vaikutusta kaamosmasennuksen oireiden hoidossa.

60 000 henkilöä on Valkeen kertoman mukaan ostanut korvavalolaitteen. Heillä – useimmilla ainakin – laite helpottaa kaamosmasennusoireita, vaikka sille ei pitäisi olla mitään lääketieteellistä perustetta. Mistä siinä on oikein kysymys? Valohoito tehoaa, koska he (Valkeen aivopestyinä) uskovat vahvasti siihen.

Miten kukaan voi olla niin tyhmä, että uskoo Valkeen valehtelua ja ostaa korvavalolaitteen, joka todellisuudessa vaikuttaa vain psykosomaattisesti eli kun sen uskoo vaikuttavan?