MOT: Taru korvavalosta -ohjelman käsikirjoitus

Uutispätkiä:
”Kiistelty korvavalo jakaa mielipiteitä.”
”Kokeilen itse nyt näitä eli laitetaan korvaan..”
”Kuinka tehokas on korvaan laitettava lamppu?”
”Näkyykö valoa sieltä?”
”12 minuutin jälkeen mun olo oli keventynyt.”
MOT-tunnus

Valkee on viisi vuotta sitten Oulussa perustettu yritys, joka myy korvavalolaitetta. Laitetta markkinoidaan tieteen avulla. Valkee väittää että on tieteellisesti todistettu että korvavalo poistaa kaamosmasennuksen.

Juuso Nissilä:
”Toi PR mikä saatiin, ni me saatiin enemmän oikeestaan ku uskallettiin toivoa tai hakea. Ainakin puolenkymmentä tv-ohjelmaa ja 30-50 radio-ohjelmaa ja … noi 600-700 lehtijuttua, kun otetaan kaikki paikallislehdet huomioon. Ja siihen kaikkeen me käytettiin puolet siitä rahasta mikä meni kolmeen IS:n mainokseen.”

Valkee on saanut suunnattomasti julkisuutta, presidentin palkinnon ja veronmaksajilta rahoitusta.

Juuso Nissilä:
”Noh, miten tämmösellä tuotteella pitäs mennä markkinoille, ensimmäiset konsulttikomentit meille aikoinaan oli että lähtekää hankkimaan KELA-korvattavuutta ja koittakaa lääkärien kautta myös, semmosia että ah, pitäskö sitä viis vuotta hankkii semmosia lääkäreitä jotka määrää tätä potilaille ja siis kauheen kaavamainen ja vanhanaikanen oli se näkemys mitä ensimmäisenä kysymällä sai selvälle. Meillä oli se ajatus että me eksposoidaan itsemme äärimmäisen rehellisesti ja otetaan tahallaan vastaan kritiikkiä ja se voi olla suorastaan paras keino saada huomiota, ja niinhän siinä sitten kävi.”

Toisen Inno Suomi kunniamaininnan vieneen laitteen teho onkin sitten korvissa tai ehkä korvien välissä.

Timo Partonen:
”Se on pistänyt kyllä silmään että asiasta on paljon puhuttu tiedotusvälineissä, usein kritiikittömästikin. Se näkyy ehkä näissä otsikoissa että niist on tehty hyvin vetäviä ja mukaansatempaavia, monistakin näistä sähköisten viestimien tai lehtikirjotusten otsakoista. Nyt se on hyvin tarkkaan tullut sieltä yrityksen säätelemänä se tieto ja se on usein kritiikittömästi mennyt lähes sellaisenaan lehtikirjoituksiin asti.”

Valkee väittää, että on tieteellisesti todistettu että korvavalo poistaa masennuksen. Käymme tutkimukset läpi, ja näytämme miten tutkimukset on tehty.

TARU KORVAVALOSTA

Grafiikka

Ensimmäinen tutkimus on 13 ihmisen tutkimus. Toinen, 60 ihmisen tutkimus on keskeytetty. Kolmas on 89 ihmisen tutkimus. Ja neljäs, tuorein julkistettu tutkimus on tehty Kärppien SM-liigajoukkueelle.

Valkee osti viime syksynä 10.000 Eurolla tutkimuksen, jossa testattiin ensimmäistä kertaa korvavaloa terveillä urheilijoilla.

11 pelaajaa, puolet joukkueesta, sai korvavalot. Yksitoista pelaajaa sai korvavalot ilman valoa. Ryhmä ilman valoa oli lumeryhmä. Kaikki saivat tehtäväksi pitää laitetta korvissaan - kotona aamuisin - 12 minuuttia.

Mikko Tulppo:
”Se oli kolme viikkoa, se oli marraskuussa ja se oli 21 päivää se hoito ja sillon oli erittäin kova ottelutahti, siinähän oli 10 ottelua 20 päivän aikana, eli käytännössä joka toinen päivä ottelu, et se oli fyysisesti erittäin raskas hetki siinä tutkimuksen aikana. Ihan tarkotuksella valittiin tämmönen aika millon kaverit on todella kuormittuneita. Puolet joukkueesta istui siis kotona aamiaispöydässä valot korvissaan. Lumeryhmän pelaajat pitivät korvissaan korvavaloja - joissa ei ollut valoa.”

Toimittaja:
”Millä tavalla pystyy valvomaan että nämä henkilöt pitävät näitä laitteita korvissaan?”

Mikko Tulppo:
”Joo, heillähän oli päiväkirja, johon ne kirjas tavallaan tuntemuksia ja sitte myös nukutun yön ajan, elikkä tavallaan joka päivä päiväkirjaan, moneltako se valo oli otettu tai placebo otettu ja minkälainen oli yöuni ja jos jotain muita huomioita ni kirjottivat siihen, et kaikilla oli päiväkirja.”

Toimittaja:
”Miten tämmönen placebo voidaan järjestää? Oliko se laite ilman valoja?”

Mikko Tulppo:
”Se on laite ilman valoja, kyllä.”

Toimittaja:
”Eikö sitä pysty jotenki huomaamaan et millon sulla on, eikö ne lamput kuumene joenki korvassa tai jotain muuta?”

Mikko Tulppo:
”Periaatteessa tämä on mahdollista, se on erittäin vaikea järjestää placebo ja tää on yks ihan tyypillinen myös esim. näissä normaali kirkasvalotutkimuksissa, et hyvin vaikea tehdä koeasetelma että katsot kirkasta valoa tai katsot mustaa, et se on hankala, se on selvä asia.”

Kärppien tutkimuksessa yksi pelaajista joutui lopettamaan jo kolmen päivän jälkeen, unihäiriöiden takia. Hän kuului lumeryhmään. Hänellä ei siis ollut valoa korvissa.

Tästä tutkimuksesta Valkee kertoi julkisuuteen että korvavalon ansiosta huippu-urheilijoiden reaktioajat paranivat merkittävästi.

Mikko Tulppo:
”Konkreettisesti se tutkittava istuu tietokoneen ääressä ja käsi on napilla ja sitten tulee erilaisia ärsykkeitä, valoa ja ääntä ja siihen pitää pystyä reagoimaan, tai reagoidaan mahdollisimman nopeasti siirtämällä kättä paikasta A paikkaan B. Se on reaktioaikatesti.”

Grafiikka

Tulos oli, että kolme viikkoa korvavaloa saaneiden kädet siirtyivät paikasta A paikkaan B 25% nopeammin.

Lumehoitoa saaneiden reaktioaika parani 10%. Mutta kukaan ei tiedä miten 10 ottelua 20 päivässä vaikutti.

Verven tutkimusjohtajan mielestä tämä on paras Valkeen teettämistä tutkimuksista.
Vuosi sitten Valkee sai tasavallan presidentin INNO-Suomi-kunniamaininnan.

Tasavallan presidentin INNOSUOMI 2010:
”Laitetta on tutkittu vuodesta 2008 lähtien yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun Diakonissa-laitoksen kanssa. Ensimmäisessä hoitotutkimuksessa yhdeksän kymmenestä vakavasti kaamosmasentuneesta koki oireidensa poistuvan kokonaan neljässä viikossa.”

Tämä on Valkeen pilottitutkimus, ensimmäinen hoitotutkimus.

Tekijöinä Valkeen perustajat Nissilä ja Aunio sekä kaksi Oulun Yliopiston professoria, ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön johtava ylilääkäri.

Philipp-Robert Schulz on itse kärsinyt masennuksesta. Hän on hyvin perehtynyt masennuksen hoitomuotoihin. Schulz on järkyttynyt siitä, miten Valkeen tutkimusväitteet ovat menneet läpi julkisuudessa. Ja tavasta, jolla Valkee on käyttänyt Oulun Yliopiston professoreiden arvovaltaa hyväksi.

Philipp-Robert Schulz:
“Those professors were in the center of the scam. Nobody had been even thinking of putting something into the ear, which should work against depression, or this winter depression. The role of those professors was to convince the audience, that this is something scientific. Without them, there wouldn't have been any media appearance.” (Nämä professorit olivat huijauksen keskiössä. Kenellekään ei ollut tullut edes mieleen, että jollakin korvalaitteella voisi yrittää estää kaamosmasennusta.)

Professorien tehtävä oli vakuuttaa yleisö siitä, että menetelmä on tieteellinen. Ilman professoreita hanke ei olisi saanut medianäkyvyyttä.

Näin Valkeen ensimmäinen tutkimus tehtiin.

Grafiikka

Kolmetoista toistuvasta syvästä masennuksesta kärsivää lähti mukaan.

Neljän viikon ajan he kävivät joka arkipäivä vastaanotolla saamassa 12 minuuttia korvavaloa.

Kerran viikossa kävivät psykiatrin vastaanotolla.

Neljän viikon jälkeen masennusta ei enää ollut.

Toimittaja:
”Jos olisin ollu mukana tässä tutkimuksessa ja ollu vakavasti masentunut, niin millainen vaikutus sillä olis ollut jos sillä että käyn säännöllisesti lääkärillä, saan huomiota, olen mukana tällasessa, niin mikä sen vaikutus on jo minuun?”

Timo Partonen:
”Kyllä, se auttaa varmasti sen lumevaikutuksen, ja sen supportion, sen tuen ja sen että otetaan huomioon ja seurataan vointia, sillä on selkeitä vaikutuksia, että se lievittää myös oloa ilman muuta. Ja nyt ongelma näissä avoimissa tutkimuksissa on että me ei tiedetä että perustuuko se hoidon vaikutus pelkästään tähän huomioon, seurantaan ja tähän lumevaikutukseen.”

Valkee väittää markkinoinnissaan että tämä tutkimus on todiste siitä, että korvavalo poistaa masennuksen.

Oulun Yliopiston professori Markku Timonen on yksi päävastuullisista korvavalotutkimuksessa. Valkee on maksanut hänelle antamalla firman osakkeita.

Markku Timonen:
”Mun mielestä on ollut hirmu tärkeä niin kuin akateemisesta mielenkiinnosta niin kuin lähteä tutkimaan. Ja siinä mielessä sitten jos mietitään taas sitten sitä että minkälaiset nämä käytännössä on nämä taloudelliset asiat tämmöisessä alkuvaiheen firmassa niin ne on kuitenkin sellaisia joilla ei ole minun toimeentulon kannalta merkitystä. Minkä takia mä en sitten oo kokenut että ne vaikuttais mitenkään siihen tulokseen, mikä mun akateemisen mielenkiinnon kannalta ois sitten tulossa siitä tutkimuksesta.”

Toimittaja:
”Jos omistan firmaa ja teen tutkimusta mä koen että se vaikuttais siihen millä tavalla mä valitsen kriteerit, miten mä järjestän sen tutkimuksen, niin että saavuttaisin sellaisii tuloksii, että se edistäisi sen firman bisnestä.”

Markku Timonen:
”Tietäen sen että kuinka lujassa tieteelliset paradigmat on tieteellisessä tämmöisessä yhteisössä niin kyllähän mä tiedän sitten sen että jos ajatellaan että siitä tulisi niin kuin oikeasti semmoisia tuloksia mitä nyt pilottivaiheessa sitten tuli niin enhän mä uskaltaisi tehdä sitä sillä lailla että se ei olisi niin kuin oikeasti totta mulle. Koska en mä pysty elämään sellaisen kanssa. Kun tietää sitten tavallaan minkä vastarinnan se on saamassa kun sitten tuota tavallaan alkaa näyttämään tällaista. Niin kyllähän sen täytyy olla itelle totta että sitä voi tehdä että pystyy sen kanssa oleen.”

Grafiikka

Oulun Diakonissalaitoksen säätiön johtava ylilääkäri Timo Takala, on myös Valkeen osakkeenomistaja. Hän istui Valkeen hallituksessa vielä vuosi sitten.

Toimittaja:
”Miten käsität itse tän tilanteen, että olet omistajana firmassa joka kaupallistaa korvavaloo ja sitten tutkijana todistamassa että se vaikuttaa?”

Timo Takala:
”No tää on tärkeä kysymys, on sinänsä suhteellisen yleistä, että mm. yhtiöt itse tekevät tutkimusta omien tuotteittensa tehosta ja vaikutuksesta ja usein siinä on myös omistajuutta mukana.”

Toimittaja:
”Miten se vaikuttaa tutkimusten tuloksiin, että omistat firmaa?”

Timo Takala:
”Ei se varmaan tuloksiin vaikuta mutta totta kai siinä tulee sidonnaisuus ja mm. sidonnaisuus ilmoitetaan sitten näissä artikkeleissa niin kuin tässäkin tapauksessa tämä omistajuus. Ja totta kai tutkijan pitää tarkasti katsoa sitä niin kuin tutkimuksen kannalta. Tämä kokeen suorittaminenhan tapahtui taas ihan muiden ihmisten toimesta ja siihen sillä ei ole mitään vaikutusta. Samoin tulosten analysointi ja laskenta, en osallistunut siihen itse. Sitten tähän lopullisen käsikirjoituksen tekoon jonkin verran enemmän osallistuin. Ja tulkintaan kyllä myöskin. Totta kai sillä voi olla omat vaikutuksensa, se pitää huomioida niin tutkijan kuin lukijankin.”

Yksi Valkeen tarinan heikoista lenkeistä on, että mikään korvavalotutkimus ei ole hyväksytty mihinkään arvostettuun kansainväliseen vertaisarvioituun tiedejulkaisuun.

Nyt Valkee ylpeilee sillä, että tämän kaksikon vastuulla oleva tutkimus on päässyt kansainväliseen julkaisuun. Julkaisulla on erittäin kyseenalainen maine.

Philipp-Robert Schulz:
“One and a half years ago they started peer review because the things that were written, published in this journal were really wild, it was always nice to read this, but there was, for example that AIDS is not existing, or scientology did put things there so they could say "here, we have things published in a medical journal. They also say on their webpage that we are not doing peer review like all the other journals, with us you can publish things that would be rejected by any other journal. So… go with us and you have at least, You can show "I have an article here".”
(Puolitoista vuotta sitten asia pääsi "vertaisarvioituun" julkaisuun, mutta julkaisun artikkelit olivat yhtä villiä länttä. Sitä oli huvittava lukea, mutta siinä väitetään esimerkiksi, että aidsia ei ole olemassa. Skientologitkin ovat kirjoittaneet siihen voidakseen kehuskella "tieteellisellä julkaisulla". Lehti ei myöskään tee muiden tapaan tieteellistä vertaisarviointia vaan lupaa, että siinä voi julkaista muiden lehtien hylkäämiä juttuja. Kun siihen kirjoittaa, voi ainakin kehuskella artikkelijulkaisulla.)

Toimittaja:
”Nyt näitä tutkimuksia ei ole vielä julkaistu missään merkittävissä julkaisuissa, mistä se kertoo?”

Markku Timonen:
”Se kertoo ainakin kahdesta asiasta. Ja itse asiassa mä nyt kritisoisin… sanoit, Magnus, että ei missään merkittävässä julkaisussa niin mun mielestä Medical Hypothesis-lehti on hyvä lehti, mutta jos sen tarkoitus oli minua ärsyttää niin en minä ainakaan siitä ärsyyntynyt.”

Yksi esimerkki lehden laadusta on Iranilainen artikkeli.
”Siemensyöksy nenän tukkoisuuden hoitomuotona”

Toimittaja:
”Miksi se on hyvä lehti?”

Markku Timonen:
”Se on ensinnäkin puolueeton lehti joka tavallaan niin kuin on altis uusille ideoille ja siellä ei ole varmaankaan minkäänlaista tiedepolitiikkaa vastassa.”

Philipp-Robert Schulz:
“They are already selling the device and they have only hypothesis. And this hypothesis did not come from something… it has no scientific background, it has just a commercial background, so it basically came out of nothing, because there was commercial interest behind this.”(Laitetta myydään jo pelkän hypoteesin pohjalta. Eikä hypoteesi edes syntynyt tieteellisesti. Laitteen tausta ei ole tieteellinen vaan yksinomaan kaupallinen.)

Olemme nyt tutustuneet kahteen tutkimukseen, Kärppien ja 13 ihmisen pilottitutkimukseen. Kolmas, 60 hengen tutkimus on keskeytetty.

Ennen kuin kerromme neljännestä, viimeisestä tutkimuksesta, meillä on tapaaminen Valkeen perustajan, Juuso Nissilän kanssa.

Olemme sopineet että tulemme kuvaamaan tuotantotiloja. YLE:n Akuutin joulukuussa kuvaamassa materiaalissa Valkeen tuotanto näyttää tältä. (Tuotantotilat täynnä ihmisiä.)

Meille annetaan kuitenkin toinen osoite.

Nissilällä on työhuone käytävän päässä. Tämäkö on Valkeen pääkonttori? Ei, Nissilän mukaan tämä on Valkeen tutkimuskeskus.

Tiedämme että vuosi sitten Valkeen pääomat oli syöty. Firma pysyi pystyssä julkisen Tekes-rahoituksen turvin. Tekes on myöntänyt 700.000 Euroa Valkeelle. Valkee kertoo keränneensä viime vuoden aikana 400.000 Euroa pääomasijoittajilta.

Nokian entinen johtoryhmän jäsen Anssi Vanjoki on kertonut sijoittaneensa yhtiöön. Hän istuu Valkeen hallituksessa.

Kun pyydämme pääsyä Valkeen pääkonttorille ja tuotantotiloihin kuvaamaan, meille kerrotaan että tuotantolinja on purettu, ollaan muuttamassa uusiin tiloihin, ja nyt sinne ei pääse.

Muutaman puhelun jälkeen joku antaa Nissilälle luvan päästää meidät omaan firmaansa.

Juuso Nissilä:
”Laite kootaan loppuun. Tässä on nyt linja jota ollaan purkamassa, kun vaihdetaan uuteen osotteeseen. Tässä käytännössä, käytännössä työ lähtee tuolta nurkasta ja kiertää tämän pöytäviidakon ja tässä noin jopa parikymmentä ihmistä parhaimmillaan istuu linjalla sillon kun tämä pyörii. Elikkä tuo nuo kaikki nuo osat tulee alihankkijoilta valmiina et täällä ne kootaan yhteen.”

Toimittaja:
”Tää teidän tarina, niin se ei olis oikeestaan mitään ilman tätä tutkimusulottuvuutta?"

Juuso Nissilä:
”Kyllä mä näkisin että meitä ei olis olemassa. Aika harva maailmassa on joka osaa tyhjää myydä, on niitäkin jonkun verran mutta ilman tutkimustuloksia mä en olisi koskaan yrittäjäksi alkanutkaan. Todennäköisesti me vaan tarpeeksi hullulla vaihtoehdolla iskettiin tarpeeksi suureen kysyntään ja tuota ja tuo on niin hauskasti ristiriitainenkin viesti mikä meillä on.. siis se käy vastaan pitkään vallalla ollutta tieteellistä paradigmaa ja se käy vielä vastaan sitä mitä kadunihminen niin kuin kokemuspohjaisesti ajattelee, että valon pitäisi mennä silmien kautta, mitä tekemistä sillä on tuolla kuuloaistin luona. Voi olla että siitä ristiriidasta syntyy suurin osa tästä kiinnostuksesta.”

Juuso Nissilä:
”Mun niinkun tämmosen tukkimiehen kirjanpidon mukaan ollaan varmaan noin 25 000 laitetta kaiken kaikkiaan laitettu maailmalle menemään, ja tuota tai vähän vajaa ja kaikesta mitä ollaan myyty, ollaan yli puolet on tullu menny Suomeen et tuota.”

Toimittaja:
”Mihin ne muut on mennyt?”

Juuso Nissilä:
”Ne on mennyt ympäri Eurooppaa. Niitä on menny Saksa, Ranska, UK, Norja, Ruotsi, Alankomaat, Belgia, ja sitte pieninä erinä niin, että meillä on varmaan kaiken kaikkiaan 24 maata mihin on toimitettu.”

Toimittaja:
”Mikä on sun arviosi, miks tää kolahti?”

Juuso Nissilä:
”Tässä varmasti on tämä suomalainen yhteiskunta, joka tarvitsee uusia innovaatioita ja uutta liiketoimintaa että saadaan työpaikkoja. Meillä on massiivinen ongelma nuo mielialahäiriöt etenkin talvisin ja myöskin tää työssä jaksaminen, ihmiset etsii aktiivisesti apua siihen ja sitten kun on selvästi uusi, hätkähdyttävä vaihtoehto, joka toisaalta panee miettiin että voiko noi kaverit olla oikeessa, kuulostaa niin älyttömältä, toisaalta vahvaa tutkimusnäyttöä että tää on totta.”

Valkeen kolmas tutkimustodiste siitä, että korvavalo toimii, on 89 ihmisen tutkimus.

Grafiikka

Tässä jaettiin potilaat kolmeen ryhmään. Ryhmät saivat kaikki korvavaloa, eri tehoilla. Heikkotehoisimman ryhmän piti olla lumeryhmä. Annettiin vähän valoa, ettei potilas huomaisi että hän saa lumehoitoa.

Lopputulos. Kaikki ryhmät, myös lumeryhmä saavutti yhtä hyvät tulokset.

Psykiatrian professori Pirkko Räsänen oli päävastuussa tästä tutkimuksesta. Hän antoi lausunnon meille:
”Tutkimuksen perusteella ei voida missään tapauksessa vielä väittää, että korvavalon teho kaamosmasennuksen hoidossa olisi tieteellisesti todistettu tehokkaaksi. Tutkimustulokset ovat alustavia ja osittain ristiriitaisia. Mitään lääkettä, laitetta tai hoitomuotoa ei saa koskaan mainostaa tieteellisesti tehokkaaksi todistetuksi, jos näin ei vielä ole tapahtunut toistettujen ja riittävän hyvin toteutettujen lääketieteellisten tutkimusten kautta.”

Professori Timonen on ollut mukana tässäkin tutkimuksessa.

Toimittaja:
”Tiedemiehenä toimit takuumiehenä tälle korvavalolaitteelle. Sitä ruvettiin myymään, sitten sitä todistellaan sun tutkimuksella, että tää on hyvä juttu.”

Markku Timonen:
”No.. minullahan se… tietysti jos ajatellaan sitä.. sitä mä en ole tuolta kannalta ikinä ajatellut että onks se minulle problemaattista siinä mielessä että minähän en pysty myymään yhtään laitetta kun enhän minä osaa sitä laittaakaan enkä tehdäkään että ei mulla siihen oo tuota tavallaan edes sananvaltaa. Mutta että tavallaan että mä tutkin sitä, niin sehän on yliopiston perustehtävä. Ja toinen perustehtävä on olla mukana elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä.”

Philipp-Robert Schulz:
“I think the risk they are taking is just that at some point, somebody will find out and then they are in trouble. They did not make up the whole thing. There was something, quite unimportant, but something. If we present this to the audience and the presenter is just a professor of the Oulu university, then of course it looks like there was some big discovery.” (Se syntyi tyhjästä, koska kaiken takana oli kaupallisia intressejä. Minusta he ottavat riskin. Joku vielä pääsee tästä jyvälle, ja silloin he joutuvat vaikeuksiin. Koko juttu ei ole täysin keksitty. Sen takana on jotain asiaa, oskin ehkä merkityksetöntä. Jos sen esittelee yleisölle Oulun yliopiston professori, totta kai näyttää siltä, että kyseessä on merkittävä keksintö.)

Uutispätkiä:
“Siinä se nyt on –korvavalo.”
“Laitetaan korvaan”
“Aloitan säännöllisen korvavalokuurin.”
“Tällä hetkellä saan tätä valohoitoa.” ”Kyllä”
”Tulokset on aika erikoisia.”
”Nyt on tullu pidettyä näitä melkein 8 minuuttia.”
”12 minuutin jälkeen olo oli keventynyt.”

Meihin otti yhteyttä henkilö, joka väittää menettäneensä työkykynsä käytettyään Valkeen laitetta. Hän kertoi:
”Minulle ensisijaiset oireet olivat unihäiriö, kummallinen aivan uusi päivittäinen kihelmöinnin tunne päälaella (joka häiritsee ajattelun selkeyttä), jyrkkä mielialan lasku ja herkistyminen auringonpaisteelle.”

Timo Partonen:
”Minä oon kaivannu sitä että sais selvyyttä ja tietoa siitä, mihin se vaikutus perustuu, onko sillä oikeasti tehoa, nyt kun sitä on nimenomaan haluttu potilaiden hoidossa käyttää, et onko sillä oikeaa hoitotehoa, joka perustuu siihen valoon, vai perustuuko se johonkin muuhun. Tai jos tehoa ei ole, niin sitten kerrotaan että sillä ei ole tehoa, ja se on lumevaikutusta. Mutta vielä tärkeempi kysymys saattaa olla se, että onko sillä haittoja. Koska jos se on tehokasta, tehokkaaseen hoitoon saattaa liittyä yllättäviäkin haittavaikutuksia, pitäs saada käsitys kuinka yleisiä ne on ja ovatko ne vaarallisia. Mutta myös lumevaikutukseen ,ihmiset kertovat että myös lumevaikutuksella saadaan aikaan haittavaikutuksia. Niin myös sekin pitäis kertoa, että minkälaisia mahdollsiia haittoja tähän liittyy, et ihmiset osaisisvat varautua myös siihen.”

Timo Takala:
”Itsekin kun nukahdin kerran laite päässä… se oli sellainen laite, jossa ei ollut tätä annostelija-automaattia vaan se pysy päällä niin kauan periaatteessa kuin patterit kesti - ei toki näin kauan, niin tuli jonkinlaista päänsärkyä ja huonovointisuutta, joka meni ohitse. Erilaisia sivuvaikutuksia joillakin tai useilla ihmisillä alkaa ilmetä jos hoito pitenee.”

Markku Timonen:
”Mulle tulee samanlaiset oireet henkilökohtaisesti kuin olisin ollut liian kauan auringossa, jos alan ottaa toista annosta, kun minulla se on säädetty ilmeisesti 12 minuuttiin se laite. Jos mä napsautan sen toisen kerran päälle, niin mä joudun muutaman minuutin päästä lopettamaan sen takia, koska mulle samanlainen tunne kuin olisin ollut liian kauan auringossa.”

Nyt Valkee panostaa vientiin. Tätä suomalaista terveysteknologiaa markkinoidaan apuna aikaeroon ja migreeniin, vaikkei tällaista ole koskaan edes yritetty tutkia.

Toimittaja:
”Kun myyt tätä ulkomaille, niin silloin myyt tätä migreeniin. Mihin se perustuu?”

Juuso Nissilä:
”Ei me tehdä migreeniväitettä vielä missään. Ei meillä ole sellaista markkinointiviestintää.”

Toimittaja:
”On teidän nettisivuilla.”

Juuso Nissilä:
”Täytyy tarkistaa.”

Toimittaja:
”Ett siellä sitä myydään migreeniin ja jet-lagiin.”

Juuso Nissilä:
”Onkohan varmasti meidän oma nettisivu?”

Toimittaja:
”On.”

Juuso Nissilä:
”No meidän täytyy sitten poistaa jos siellä on..”

Toimittaja:
”Mutta siis mihin se perustuu..?”

Juuso Nissilä:
”Tarkistetaan. Tota meillä on tällaisia havaintoja ja meidän käyttäjät kehuvat toisilleen että heillä on auttanut migreeniin ja jet lagiin. Ja tuota meillä ei ole vielä virallista kommunikaatiota mielestäni tästä asiasta.”

Philipp-Robert Schulz:
”Minusta se on ihan hävettävää, eli minä tunnen itse häpeää siitä, että Suomi, joka oli aina tunnettu innovaatioista, eli Nokia, suuri nimi, ja siitä tuli nyt tällainen huijaus.”