Verkossa

Olen verkon silmässä kala. En pääse pois:

ovat viiltävät säikeet jo syvällä lihassa mulla.

Vesi päilyvä, selvä ja syvä minun silmäini edessä ois

Vesiaavikot vapaat, en voi minä luoksenne tulla!

Näin runoili Uuno Kailas vuonna 1925.

Samaa mahtaa tuumia kuvan lahna, joka takertui verkon liinaan ja kohtasi loppunsa. Verkko on katala ansa kalalle, sillä se ei huomaa sitä vaan ui siihen ja silmäkoon mukaan saattaa tarttua kiinni. Ja mitä enemmän kala verkossa rimpuilee, sitä paremmin se siihen kietoutuu.

Oululaislähtöinen muusikko Kauko Röyhkä teki runosta laulun vuonna 1990.