Luulisi, että sijoittajille olisi
hyvin tärkeää saada tietää, mihin heidän yhtiöön
sijoittamansa rahat tullaan käyttämään, mutta siitä kerrotaan
sijoitusmuistiossa vain yhdellä vajaalla sivulla (sivu 19). Siellä
on vain yksi kappale ja reikäleipäkaavio. Kaikkeen muuhun
lässytykseen, liioitteluun ja muuhun epäolennaiseen oli sitä
vastoin käytetty useita sivuja.
”Osakeannilla vahvistetaan yhtiön
pääomarakennetta. Osakeantivaroja käytetään erityisesti
kansainvälisen myynnin kasvattamiseen, globaaliin brändin
rakentamiseen sekä markkina-aseman vahvistamiseen. Lisäksi varoja
käytetään tuotekehitykseen sekä
patenttioikeuksiin. Edelleen varoja käytetään tuoteportfolion
laajentamiseen mm. kannettavien tietokoneiden laturiin
sekä USB-C laturiin.”
Ensimmäinen virke on nyt itsestään
selvää: jos yhtiöön tulee lisää pääoma, sen pääomarakenne
vahvistuu.
Entä sitten toinen virke? Eivätkö
”kansainvälisen myynnin kasvattaminen” ja ”markkina-aseman
vahvistaminen” tarkoita suunnilleen samaa asiaa, kun ajatellaan,
että suurimman osan myynnistä ajateltiin (toivottiin) tulevan
Suomen rajojen ulkopuolelta?
Kolmas virke on selvä, vaikkakin Mr.
Chargeriin ja patenttihakemuksiin käytetyt varat näyttävät olevan
rahan haaskaamista.
Neljäs virke on enimmäkseen kolmannen
virkkeen ”tuotekehityksen” toistamista, koska kun Asmo-laturi oli
jo saatu valmiiksi, siinä ei olisi pitänyt olla enää mitään
”kehitettävää” – minkä historia onkin jo ehtinyt todistaa.
Tämä on juridisesti hyvin määräävää:
jos sijoituspääoma kerrotaan käytettävän tiettyyn tarkoitukseen,
se on myös käytettävä siihen. Muussa tapauksessa sijoittajille
oli valehdeltu.
Reikäleipäkaaviossa on virhe: tekstit
TUOTEKEHITYS ja TUOTANNON YLÖSAJO eivät vastaa englanninkielisiä
vastineitaan. Erittäin tökerö virhe!
Kun kerran muistio on suomenkielinen,
tuolloin suomen pitäisi olla määräävämpi (vaikka toisin oli
tietenkin tarkoitettu). Jos asiakirjoissa on ristiriitoja tekstin ja
kuvan välillä, teksti on tavallisesti aina määräävämpi.
1 080 000 euron summasta Privanet otti
oman osuutensa, mutta jotta lukujen pyörittely olisi helpompaa,
oletetaan, että Asmo Solutions sai käyttöönsä tasan miljoona
euroa.
Tuotannon ylösajo 100 000 euroa
Se tuntuu melko suurelta summalta, kun
ajattelee, miten yksinkertaisesta tuotteesta on kysymys. Muropaketti
kertoi 29.10.2016, että ensimmäinen Asmo-laturi toimitettiin
”henkilökohtaisesti oululaiselle Esalle”. Osakeanti päättyi
kuitenkin vasta 4. marraskuuta. Tuotanto oli siten jo ehditty ”ajaa
ylös” ja valmistaa tietty määrä noita surullisenkuuluisia
Asmo-latureita, ennen kuin yritys oli ehtinyt saada sijoittajien
rahat käyttöönsä.
Tuotekehitys 300 000 euroa
Asmo-laturi oli jo ehtinyt saavuttaa
evoluutiollisen huippunsa, joten sen ”kehittämiseen” ei
tarvittaisi enää euroakaan. Ehkäpä tämä summa on varattu
neljännen virkkeen ”tuoteportfolion laajentamiseen”..?
Myynti ja markkinointi 300 000 euroa
Jos tuohon summaan lasketaan kuuluvan
myyntihenkilöstön (jota lieneekin suurin osa henkilöstöstä)
palkkakulut, se hupenee nopeasti. Tässä voisi olettaa, että
sijoittajille luvattiin kattavaa mainontaa, mikä lisäisi
Asmo-laturin myyntiä, mutta ainoat markkinointikulut lienevätkin
muutamalle Kalevan toimittajalle ja ruotsalaisblondille lahjoitetut
laturit.
Brändin vahvistaminen 300 000 euroa
Tämä on hieman epämääräinen
termi, mutta mitään toimia, jotka olisivat ”vahvistaneet
brändiä”, ei ole havaittavissa. Yrityksen brändi näyttäisi
sitä vastoin olevan laskussa sen lippulaivan, Asmo-laturin,
taustalla olevan ”palotarinan” paljastuessa keksityksi.
Se on sijoittajien oma asia valvoa
etuaan. Kukaan muu ei tee sitä heidän puolestaan.
Moraalinen puoli
Keksitty palotarina, pelottelu
merkkilatureiden palovaaralla ja sen avulla myydä ylihintaista (jopa
50 euroa) laturia, jonka todellinen paloturvallisuus ei poikkea
merkkilatureista millään tavalla, sekä liioitella merkkilatureiden
energiankulutusta on moraalisesti erittäin kyseenalaista. Tuon
vuoksi Asmo-laturin ostaneilla on nyt vähintäänkin kaksi laturia,
joista toisessa on ”rele”.
Media rooli
Medialla on tässä oma vastuunsa.
Miksi se ei kyseenalaistanut mitään? Kaikki meni täydestä läpi,
ja se tarjosi ilmaista mainontaa. Eikö tullut mieleen selvittää
puhelinlatureiden todellista paloriskiä? Yhden keksityn palotarinan
vuoksi laturit muuttuivatkin yhtäkkiä vaarallisiksi.
Minua ihmetyttää tässä sijoittajien hiljaiselo. Odottavatko he vielä jonkin ihmeen tapahtuvaksi vai ovatko he vain niin tyhmiä, että eivät ymmärrä, että he ovat jo menettäneet sijoituksensa?
VastaaPoistaMikähän se ihme voisi sitten olla? Voisiko jostakin tulla laturin yhtäkkinen kysyntäpiikki? Ja miksi sellainen tulisi? Ei, sitä ei tapahdu, vaan laturin myynti vähenee jatkuvasti kaikkialla.
Entä sitten ”portfolion mukaiset” uudet tuotteet? Mr. Chargerin vastaanotto kertoi yritykselle, että vastaaville ei ole kysyntää.
USB-C-Asmo sitten? Miksi joku ostaisi USB-C-Asmon? Miten se eroaisi muista latureista muuten kuin kalliimman hintansa vuoksi? Ai niin... se ei syty palamaan.
Loppu häämöttää ja se on aivan oikein tuollaiselle vilunkifirmalle.
USB-C mallin laturei taisi olla vaihtoehtona jo vuosia sitten. Alla oleva teksti on Indiegogon kommenteista.
PoistaHey. I order 5 USB and 5 USB-C chargers and they got delivered 1 1/2 week ago. I opened the package and saw that I got 10 USB chargers and 5 USB-C converters, not what I ordered and payed for.
And just now I got a email from you telling me that you are releasing a campaign with a new USB-C charger? How about finishing your first campaign before you start a new one, because I’ve been waiting almost 2(!) years??
Jos sijoittaja tekee tutkintapyynnön niin se ottaa n.vuoden aikaa, ennenkuin juttu otetaan tutkintaan. On niin pitkät jonot tutkijoilla No sitten on kyllä jo myöhäistä. Sijoitetut rahat on tuhlattu.
PoistaYrityksen vastuuhenkilöt voidaan tuomita vahingonkorvauksiin, vaikka yrityksen kassa olisikin jo tyhjä. Kyseessä ei siis olisi konkurssipesän selvittely, jossa jaettaisiin vain yrityksen (oy) varoja.
PoistaTässä linkin tapauksessa mallia miten erään henkilön kävi, vaikka yrittäjän ja hänen asianajajien mielestä sijoittajat ottivat vaan korkean riskin sijoittaessaan yhritöön.
VastaaPoistahttps://fi.wikipedia.org/wiki/Rainer_Partanen
Tässä laturitapauksessa pitäisi viranomaisten/syyttäjän panna rattaat pyörimään ja tutkittava tapaus perinpohjaisesti. Tähän on kuitenkin laitettu valtion rahaakin aikamoinen summa.
Mobiili.fi kertoi uutisotsikossaan toukokuussa:
VastaaPoistaUusi Asmo-laturi aloittaa tuotesarjan – legendaarinen suomalaismuotoilija designin takana
Onkohan tuo vielä validia tietoa? Otsikosta saa sellaisen vaikutelman, että ensimmäisen muotoillun laturin jälkeen tulisi lisää muotoiltuja latureita.
Mitähän Aarnio mahtaisi ajatella, jos hän tietäisi totuuden Asmo-laturista? Haluaisiko hän vielä nimensä liitettävän Asmo Solutionsiin, joka sepitti vuosikymmenen sadun?
”Rupeamme tasaisin väliajoin julkaisemaan tunnettujen suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemia mobiilituotteita. Nyt viedään skandinaavinen design maailmalle sen iänikuisen insinööriosaamisen lisäksi”, toteaa Asmo Saloranta.
Kuka toinen muotoilija haluaisi nimensä liitettävän Asmo Solutionsiin?
Nämä vanhat otsikot ovat huvittavia:
VastaaPoistaPuhelinjätit kärkkyvät oululaista laturikeksintöä (Kauppalehti)
”Medianäkyvyys on poikinut myös sijoittajien ja jälleenmyyjien yhteydenottoja.”
”Samana iltana kello kymmenen hän oli sopinut tapaamiset Nokian (nykyinen Microsoft), Samsungin ja venäläisen YotaPhonen kanssa.”
”Tavoitteena on saada laturi-innovaatio standardivarusteeksi kaikkiin uusiin matkapuhelimiin.”
Tavoite oli hurja mutta toteutumaton. Sehän olisi tarkoittanut satojen miljoonien latureiden myyntiä vuodessa. Ei ole ihmekään, että keksittiin tuollainen tarina, jolla kuviteltiin tienattavan satoja miljoonia euroja.
”Tämä on vasta alkua”, Saloranta lupaa.
Loppu taitaa alkaa häämöttää...
Joku saattoi nähdä tässä helpon keinon ansaita rahaa ja sijoitti yritykseen esim. 10 000 euroa. Miltä hänestä mahtaa nyt tuntua, kun hänelle alkaa selvitä, että mitään tuottoa ei tulekaan ja koko sijoitus on menetetty?
VastaaPoista