Sähköauto vs. dieselauto

Asiakaspolar-lehdessä (3/2010) oli lyhyt artikkeli Fiat Fiorono Micro-Vett -sähköautosta. Siinä sähköautoa lähinnä verrattiin samanlaiseen Fiorino-dieselautoon.

Kuten yllä olevasta kuvasta havaitaan, sähköauton hankintahinta on lähes kolme kertaa dieselautoa suurempi. Toisin sanoen sähköauto on 35 911 euroa kalliimpi.

Kuvan vertailussa autoilla ajetaan 160 kilometriä vuoden jokaisena päivänä eli 58400 kilometriä vuodessa. Tuollainen ajomäärä ei oikein sovi edes normaaliin yrityskäyttöön viikonloppuajojen vuoksi vaan paremminkin taksikäyttöön, vaikkakin Fiorino on liian pieni taksiksi. Jos ajomäärä ajettaisiinkin viitenä päivänä viikossa, se tekisi 224 kilometriä päivässä, mikä olisi kuitenkin normaali ajomäärä yrityskäytössä.

Kuvan tiedoilla vuosikuluiksi voidaan laskea 4818 euroa sähköautolle ja 4394 dieselautolle. Vaikka sähköauton polttoainekustannukset ovat vain noin viidenneksen dieselauton vastaavista, sillä ajaminen tulee 424 euroa kalliimmaksi vuodessa. (Sähkön hintana on käytetty 10 snt/kWh.)

Sähköauton suurin kustannuserä tulee akkujen kulumisesta. Artikkelissa akkujen kestoiäksi on mainittu 1500–2000 latauskerta. Täysillä akuilla autolla ajaa 160 kilometriä, joten jos akut ladataan joka päivä (tai yö), 20 000 euron hintaisen akuston vuosikulu on 3650 euroa, jota lukua on vertailussa hieman optimistisesti käytettykin.

Jos akusto kestääkin vain 1500 latauskertaa, vuosikuluiksi tulee 4866 euroa.

On luultavaa, että muiden akkujen tapaan myös Fiorinon akkujen kapasiteetti alkaa pienetä ennen kuin niiden käyttöikä tulee täyteen, eli täydellä akustolla voidaankin ehkä ajaa enää vain 100 kilometriä, minkä vuoksi akustoa voidaan joutua latamaan joinakin päivinä kaksi kertaa, mikä kasvattaa edelleenkin sähköauton akuston kulumisesta syntyviä vuosikustannuksia.

Koska sähköauto on koriltaan ja alustaltaan aivan samanlainen kuin dieselrinnakkaismalli, se kuluu ja vanhenee samalla tavalla. Jos autoilla ajettaisiin kymmenen vuotta, kokonaisajomääräksi tulisi 584 000 kilometriä, joka on erittäin suuri määrä mille tahansa autolle. Viimeistään tuon ajomäärän jälkeen molemmat autot olisi ajettu loppuun.

Jos hankinta jaetaan käyttövuosille ilman korkokuluja, sähköautolle saadaan 5 490 euroa ja dieselautolle 1890 euroa vuodessa. Kokonaiskulut vuodessa ovat siten:

Sähköauto: 9 140 euroa (10 356 euroa/1500 latauskertaa)
Dieselauto: 6 284 euroa

Jos vuotuinen ajomäärä olisi pienempi ja lähempänä tavallista keskimääräistä ajomäärää, sähkäauton epäedullinen asema korjaantuisi hieman. Mutta niin kauan kuin sähköauton hankintahinta on mieletön ja siinä on kallis ja kuluva akusto, sähköauton hankinnassa ei näytä olevan mitään järkeä.

Jos sähköauton hankintahinnasta vähennetään akuston hinta (20 000 euroa), jäljelle jää vielä 34 900 euroa. Mikä selittää hintaeron dieselautoon (18900 euroa)? Voisiko sähkömoottori ohjauslaitteineen olla niin paljon dieselmoottoria kalliimpi..? Vai onko hinnassa ”ylimääräistä” pienen valmistusmäärän vuoksi?

Suomen sääolosuhteet tuovat monia haasteita sähköautolle. Sisätilaa täytyy lämmittää jollakin tavalla. Jos siihen ei tuhlata kallista akkuenergiaa – lämmitykseen käytetty akkuenergia lyhentää ajomatkaa – autoon tarvitaan erillinen polttoainelämmitin. Alhainen lämpötila pienentää (kaikkien) akkujen kapasiteettia, joten akustoa täytyy lämmittää ennen ajoon lähtemistä ja sen lämpimänä pysymisestä täytyy huolehtia ajon aikana.

Tuskinpa valtiokaan katselisi hyvällä, jos sähköautojen lukumäärä kasvaisi ja polttoaineverokertymä pienenisi. Olisi luultavaa, että tuolloin myös sähköauton käyttöä alettaisiin verottaa esimerkiksi kilometriperusteisesti. Se on selvää, että valtio ei tule luopumaan veroistaan, vaan tuleva suuntaus on jatkuvasti kasvava kokonaisverotus.

Näyttää siltä, että sähköautosta ei ole perinteisen auton haastajaksi pitkään aikaan. Asiaan voidaan palata sen jälkeen, kun öljy alkaa loppua ja viimeisistä jäljellä olevista öljyvarannoista käydään veristä sotaa.