lauantai 22. helmikuuta 2014

Vandalismia suuressa pyramidissa

Kaksi saksalaista ”harrastelija-arkeologia”, Dominique Görlitz ja Stefan Erdmann, olivat viime vuoden huhtikuussa varanneet kahden tunnin yksityisen vierailuajan Khufun pyramidiin. Mukana oli ollut myös kolmas saksalainen videokuvaajana. Kyseinen parivaljakko ei usko arkeologien käsitystä, että pyramidi olisi farao Khufun rakennuttama noin vuonna 2650 eaa, vaan heidän mielestään pyramidi on paljon vanhempaa perua. Tämän teorian kannattajat pitävät sitä muinaisten atlantislaisten rakentamana jopa 20 000 vuotta sitten.


 Görlitz osoittaa kartussin paikkaa.


Voidakseen todistaa teoriansa Görlitz ja Erdmann ottivat näytteen ns. Khufun kartussista, joka onkin arkeologien mukaan ainoa todiste siitä, että pyramidi oli todellakin Khufun rakennuttama. Miesten mukaan katrussi, joita on itse asiassa useampi Kuninkaan kammion ylimmän kevennysonkalon katossa, ei ole aito vaan tehty myöhemmin.


Näytteet otettiin ympyröidyistä kohdista.


Miehet videoivat puuhastelunsa pyramidissa ja julkistivat videonsa, jossa he selittävät teoriaansa. He ottivat näytteen sen vuoksi, jotta siitä voitaisiin radiohiiliajoituksen avulla määrittää kirjoituksen ikä. Kirjoitukseen käytetty punertava väriaine on kuitenkin rautaoksidia, jossa ei ole hiiltä, eikä C14-ajoitus siten onnistu. Ehkäpä miehet eivät tienneet sitä..?

Görlitz ja Erdmann ovat nyt joutumassa syytteeseen Saksassa, vaikkakaan rikosnimikkeitä ei ole vielä kerrottu julkisuudessa. Egyptin viranomaisten mukaan miehet ovat rikkoneet Egyptin lakia ottamalla näytteitä ilman lupaa ja salakuljettamalla näytteet pois maasta. Heistä on annettu pidätysmääräys Egyptissä, joten lieneekin selvää, että he eivät enää palaa sinne.

Stefan Erdmann on Jan van Helsinginin kanssa valmistanut dokumenttielokuvan Die Cheops Lüge (Kheops-valhe) teoriastaan, joka lienee kuitenkin vanhempaa perua. Mm. Paul Brunton esitti jo 30-luvulla omia käsityksiään Sfinksin ja pyramidien iästä ja tekijöistä. Monet geologit kannattavat myös tätä teoriaa, koska heidän mielestään Sfinksissä on selviä merkkejä voimakkaan ja pitkäkestoisen vesisateen aiheuttamasta eroosiosta, vaikka alueella ei nykykäsityksen mukaan ole juurikaan satanut Sfinksin oletetun valmistumisajankohdan jälkeen.


Gizan pyramidien pitäminen muinaisten egyptiläisten rakentamina on kansallinen kysymys Egyptissä, vaikkakaan nykyegyptiläisillä ei ehkä kopteja lukuunottamatta ole niin kulttuurillisesti kuin rodullisestikaan mitään tekemistä faraoiden ajan egyptiläisten kanssa. Vierailu Egyptissä kertoo matkailijalle selvästi, missä islamilaisessa valtiossa nykyään mennään...
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

tiistai 18. helmikuuta 2014

Suuren pyramidin ilmakanavat

Suuressa eli Khufun pyramidissa on neljä ”ilmakanavaa” (eng. ”air shaft”), joiden tarkoitus ei ole selvinnyt egyptologeille. Niiden tarkoituksesta on esitetty monia teorioita kuten, että niiden kautta olisi voitu tähyillä tiettyjä tähtiä taivaalla, ne toimisivat ilmanvaihtokanavina, niitä olisi käytetty viestintään pyramidin rakennusaikana tai ne olisivat tarjonneet kulkutien faraon ”sielulle” matkalla tuonpuoleiseen.

Kaikki kanavat tekevät vähintään yhden mutkan, joten ensiksi mainittu teoria ei ole mahdollinen. Niiden käyttö ilmanvaihtoon ei vaikuta kovinkaan järkevältä, koska niiden pituus/poikkileikkaussuhde on niin suuri, että ilman virtaus jäisi pakostakin pieneksi. Lisäksi vain kaksi kanavaa ulottui alunperin pyramidin ulkopintaan. Pyramidin on alkujaan peittänyt tasainen valkoinen kalkkikivikerros, jota näkyy vielä hieman viereisen Khafren pyramidin huipussa, joten se on lopulta tukkinut kanavien yhteyden ulkoilmaan.

Jean-Pierre Houdin, joka esitti oman teoriansa pyramidin rakentamistavasta, arvelee, että kanavia olisi käytetty (todennäköisesti foneettiseen) viestintään, mutta tämäkään teoria ei oikein vakuuta. Egyptiläinen egyptologi Zahi Hawass kannattaa viimeksimainittua ”uskonnollista” teoriaa.

Kuninkaan kammiossa sijaitsevat kanavat ovat yhteydessä ulos. Kammion eteläisestä seinästä lähtevä kanava kulkee aluksi vaakasuoraan noin 1,8 metrin matkan, kunnes se alkaa nousta noin 45 asteen kulmassa kohti pyramidin ulkopintaa. Pohjoinen kanava kulkee vastaavasti noin 1,8 metrin matkan vaakasuoraan, kunnes se tekee neljä mutkaa, joiden jälkeen se alkaa nousta noin 31 asteen kulmassa kohti pyramidin ulkopintaa. Houdinin mukaan mutkat kiertävät salaiset kaksi kammiota, jotka sijaitsevat Suuren Gallerian yläosan länsipuolella.

Kuningattaren kammion kanavien alkupäät olivat alkujaan näkymättömissä, kunnes englantilainen Waynman Dixon vuonna 1872 löysi kammion eteläseinästä halkeaman, jota suurentamalla hän löysi kanavan alkupään. Kun kerran Kuninkaan kammion kanava-aukot olivat symmetrisesti vastakkaisilla seinillä, Dixon ”osasi” etsiä vastaavaa Kuningattaren kammion pohjoisseinästä, josta hän sen sitten löysikin hakkaamalla reiän seinään. 1,8 metrin vaakasuoran matkan jälkeen eteläinen kanava nousee noin 37 asteen kulmassa ja loppuu noin kuusi metriä ennen ulkopintaa. Pohjoinen kanava kulkee aluksi myös 1,8 metriä vaakasuoraan mutta tekee sen jälkeen kolme mutkaa ennen kuin nousee noin 38 asteen kulmassa ja loppuu myös noin kuusi metriä ennen ulkopintaa.


Saksalainen insinööri Rudolf Gantenbrink alkoi vuonna 1992 tutkia kanavia käyttäen apunaan robottiryömijää, joka pystyi kulkemaan kanavassa. Hän aloitti Kuningattaren kammiosta mutta sai pian huomata, että kanavissa olevien ahtautumien ja mutkien vuoksi robotti ei päässyt kulkemaan kovinkaan pitkälle.


Kuvassa näkyy eteläisen kanavan suuaukko, jonka Dixon oli saanut esille rikottuaan sen edessä olevaa seinäkiveä.


Dixonin pohjoiseen kanavaan jättämä metallitanko, jota hän lieneekin käyttänyt kanavan tutkimiseen.

Kuninkaan kammion pohjoista kanavaa ei voitu tutkia, koska pyramidi oli avoinna vieralijoille ja pelättiin ulostuloaukon luota mahdollisesti putoavien kivien aiheuttamaa vaaraa.


Kuvassa näkyy Kuninkaan kammion eteläisen kanavan ulostuloaukko, jota on ”korjattu” 1800-luvulla

Pyramidi suljettiin viikoksi, ja Gantenbrink pääsi vapaasti tutkimaan Kuninkaan kammion kanavia. Joku haudanryöstäjä oli joskus suurentanut pohjoisen kanavan ulostuloaukkoa ja kaivanut sen jatkoksi noin 11 metriä pitkän ja poikkileikkaukseltaan noin 80 x 80 cm kokoisen tunnelin.


Kuvassa arkeologi ”kenttätyössä”


Avarrettu tunneli, jolle Gantenbrink antoi nimen ”Mankiller”, ja sen jatkona näkyvä alaspäin vievä kanava



Pohjoisen kanavan puhdistamista. Kuvassa näkyy hyvin pyramidin jyrkkyys ja pintakivien rapautuminen. Hiekkamyrskyt ovat tuoneet hiekkaa pyramidin päälle.

Kanavan puhdistuksen yhteydessä kanavasta löytyi noin 30 kg painava pyörillä varustettu, pahasti ruostunut teräskappale, jota Flinders Petrien arvellaan käyttäneen oman puhdistusyrityksensä yhteydessä vuonna 1882.


Petrien käyttämä kanavan avaaja, joka ei onnistunut tehtävässään vaan juutttui kanavaan

Gantenbrink käytti omaa ”avaajaa” ja sai viimeinkin avattua pohjoisen kanavan, josta valui satoja kiloja kivimurskaa pyramidin sisään ns. Caviglian tunneliin, jonka Giovanni Battista Caviglia teki vuonna 1817 räjäyttämällä, kun hän etsi seinän sisässä kulkevaa kanavaa toisen mutkan jälkeen. 

Koska mitään ei ollut enää tehtävissä, Gantenbrink palasi Saksaan valmistelemaan seuraavana vuonna tehtävää matkaa.

Gantenbrink palasi seuraava vuoden keväänä jatkamaan tutkimuksiaan uuden ketterämmän robotin kanssa.


Kuvassa näkyy uusi robotti menossa Kuningattaren kammion eteläiseen kanavaan

Robotin edetessä kanavassa vastaan tuli monenlaisia ongelmia kanavan mittojen muuttuessa.



Kanavassa on vaakasuora siirtymä. Kanavan vasemmassa yläreunassa näkyy 4500 vuotta sitten piirretty punainen viiva.


Seuraava ongelma oli vastaan tullut noin 6 cm korkea ”kynnys”, josta oli tulla ylipääsemätön este robottikulkijalle

Robotti lähti liikkeelle liikkeelle 9. maaliskuuta ja saavutti kanavan lopun vasta 22. maaliskuuta. Vastaan tuli eräänlainen kiviovi, jossa oli kaksi alas taitettua metallilankaa ja jotka näyttivät kulkevan oven lävitse. Löytää tuolla tavalla tukittu kanava, oli varmasti kaikille yllätys. Kanavan seinämät olivat selvästikin viimeistellymmät kuin missään muualla kanavassa.


Lähempi kuva osoitti, että litteiksi taotuissa kuparilangoissa olisi ikään kuin jonkinlaiset ”sinetit”.


Erinäisten syiden vuoksi Gantenbrink tutkimukset päättyivät tähän vaiheeseen. Monia jäivät askarruttamaan kysymykset: mitä on oven takana, ja mikä on kuparilankojen tarkoitus? Miksi rakentaa työläs kanava, jos se ei sitten johda mihinkään?


Kanavan muodostaa laatan päällä oleva U:n muotoinen kivi. Kappaleiden pituudet ovat sellaiset, että niiden saumat eivät ole samassa kohdassa, jolloin ne kantavat paremmin päällä olevan kuorman.


Lisäksi kanavan kivet on tuettu sillä tavalla, että ne eivät painavoiman vaikutuksesta pääse liukumaan alaspäin.

Kanavien tutkimisessa oli sitten pitkä tauko, kunnes Zahi Hawass valitsi National Geographicin jatkamaan työtä vuonna 2002. Työssä käytettiin uudentyyppistä robottia, joka pääsi menemään myös Kuningattaren kammion pohjoiseen kanavaan. Robotti mittasi ensin oven paksuuden, joksi todettiin 5–9 cm, minkä jälkeen robotti porasi 20 mm:n reiän oveen. Tuon jälkeen reiästä työnnettiin kamera, ja se, mikä oli ollut arviolta 4500 vuotta piilossa, paljastui viimeinkin.


Oven takaa paljastui toinen ovi tai tulppa, joka ensimmäisen oven kanssa muodosti 18 cm:n pituisen kammion. Kamera ei kuitenkaan paljastanut, mitä ensimmäisen oven taustapuolella oli eli miten kuparilangat tulivat oven lävitse.

National Geographic tutki myös pohjoisen kanavan, jonka päästä löytyi samanlainen ovi, mutta sitä ei tuolloin tutkittu sen tarkemmin.

Vuonna 2009 uusi ryhmä alkoi tutkia eteläisen kanavan oven takana olevia salaisuuksia parempien välineiden avulla. Kamerassa oli kääntyvä pää, mikä mahdollisti 360 asteen liikeradan. Työtä jatkettiin vuonna 2011.


Oven lävitse menevät kuparilangat tekevät silmukat oven takana


Kammiossa taemman oven edessä kanavan lattiassa on merkintöjä, joiden arvellaan muodostavan luvut 100, 20 ja 1 eli yhtenä lukuna 121. Erään teorian mukaan se olisi kanavan pituusmitta kyynärissä (52,5 cm) Kuningattaren kammiosta tähän pisteeseen. Metreissä se on 63,5, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Tammikuun 2011 vallankumous Egyptissä keskeytti tutkimustyöt, ja ne ovat siitä lähtien olleet pysähdyksissä. Egyptologeja, jotka tietenkin odottavat, että työ pääsisi jatkumaan, kiinnostavat seuraavat kysymykset:

- Mitä on taemman kivitulpan takana?
- Onko pohjoisen kanavan ensimmäisen oven takana samanlainen kammio ja kivitulppa?
- Mikä on oven lävitse kulkevien kuparilankojen tarkoitus?
- Mitä varten kanavat on yleensäkin rakennettu?
- Miksi kanavien alkupäät oli kammion rakennusvaiheessa jätetty seinäkivien taakse piiloon?

Voihan olla, että kaikkiin kysymyksiin ei saada koskaan vastausta. Ehkäpä muinaiset rakentajat aavistivat, että pyramidiin murtaudutaan joskus ja kanavat löydetään, ja sen vuoksi halusivat pilailumielessä jättää jälkeensä arvoituksen, jonka ratkaiseminen olisi vaikeaa ellei mahdotonta. Heidän on kuitenkin täytynyt tuolloin tietää, että tuleva tekninen kehitys mahdollistaisi pääsyn näkemään ensimmäinen ovi. Eihän pilassa olisi muuten mitään mieltä..?
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

perjantai 7. helmikuuta 2014

Valkee-artikkelit

Blogissa on jo niin monta Valkeeta ja sen humpuuki-korvavaloa käsittelevää kirjoitusta, että on jälleen syytä tehdä yhteenveto kaikista artikkeleista. Yksi yhteenveto on tehty 9.11.2011, mutta tuon jälkeen Valkeen ”vauhti” on vain kiihtynyt, ja siksi myös artikkelien määrä on lisääntynyt. Kirjoituksia on nyt peräti 20 kappaletta!

Valkee on tehnyt useita tutkimuksia ja testejä, mutta yksikään niistä ei kestä kriittistä tarkastelua. Tutkimukset on tehty Valkeen kaupallisia tarkoitusperiä palvellen, ja tulokset on suodatettu sopivan suodattimen läpi, jotta ne tyydyttäisivät Valkeeta.

1) Ensimmäinen kirjoitus 12. tammikuuta 2010 kertoi uudesta ”oululaiskeksinnöstä”, joka ”hoitaa masennuksen”. Näytti selvästikin siltä, että Valkee vedätti Kalevan toimittajaa mm. valehtelemalla laitteen patentista.


2) 24. lokakuuta 2010 kerrottiin alustavista tutkimustuloksista ja siitä, että potilaille ei ollut ainakaan toistaiseksi ilmaantunut vaarallisia haittavaikutuksia.


3) Kaleva palasi tuttuun ja turvalliseen aiheeseen jo kuukauden kuluttua kertomalla, että Valkee Oy:n korvavalolaite on saanut Pohjois-Pohjanmaan Innosuomi-kilpailun ensimmäisen palkinnon. Sama valehtelu jatkui jälleen: Valkeen laite on patentoitu, mikä ei pitänyt paikkaansa.


4) Oulun 1 -blogi kirjoitti saman vuoden joulukuun lopussa siitä, että Valkee Oy haki lehti-ilmoituksessa koehenkilöitä tutkimukseen, jolla se halusi osoittaa, että sen kehittämä laite on kalliin hintansa arvoinen.


5) Lyhyessä atikkelissa otettiin kantaa Valkeen ”valheelliseen” nettimainontaan.


6) Kaleva julkaisi STT:n artikkelin, jossa kerrottiin Valkeen tekemästä ”tutkimuksesta”, joka palveli hyvin Valkeen kaupallisia tarkoitusperiä. Tutkimus ei täyttänyt tieteellisiä kriteereitä. Blogitekstin lomassa on listaus vanhemmista Valkee-artikkeleista.


7) Tekstissä ehdotettiin leikillisesti ”Nokian tappajasovellusta”, joka oli matkapuhelimeen liitettävät valokuulokkeet.


8) Oulu-lehden ilmoituksessa Valkee haki (taas kerran) vapaaehtoisia koehenkilöitä ”tutkimukseensa”.


9) Artikkelissa kerrottiin tulevasta MOT-ohjelmasta ja esitettiin skannatut kuvat Kalevan ensimmäisestä Valkee-artikkelista 12.1.2010.


10) Ylen MOT-blogista kopioitu teksti, jossa Valkeen uhri kertoo tarinansa. Kirkasvalolla voi olla haittavaikutuksia.


11) Ylen Valkeeta käsittelevän MOT-ohjelman käsikirjoitus.


12) Artikkelissa kerrottiin eräästä Valkeen tekemästä tutkimuksesta ja ehdotetiin luotettavampaa testaustapaa, koska Valkeen testit eivät tunnetusti ole sieltä luotettavimmasta (lue: puolueettomasta) päästä.


13) Valkee haki lukuisten lehti-ilmoitusten avulla koehenkilöitä kahteen uuteen ”tutkimukseen”.


14) Sveitsin Baselin yliopiston psykiatrisen sairaalan neljä tutkijaa julkaisivat 13.11.2013 tutkimuksen koskien korvakäytävän kautta annettavan valon vaikutusta vuorokausirytmin fysiologiaan, valppauteen ja psykomotoriseen suorituskykyyn. Tulos oli murskaava Valkeelle. Puolueeton tutkimus osoitti korvavalolaitteen oikean paikan: roskakori.


15) Valkee esitteli edellisenä päivänä uuden kirkasvalotutkimuksensa tuloksia kansainvälisessä IFMAD-konferenssissa (International Forum on Mood and Anxiety) Monacossa. Tutkimus oli samaa hömppää kuin aikaisemmatkin eli ei kovin vakavasti otettava.


16) Oulun kaupunki järjesti Valoa Oulu! -festivaalin, jonne Valkee oli päässyt ujuttautumaan mukaan. Kirjastossa oli mahdollista kokeilla korvavaloa.


17) Valkeen korvavalolaite oli päätynyt nettihuutokauppaan mutta ei näyttänyt kiinnostavan ketään.


18) Artikkelissa kerrotaan Valkeen edellisenä vuotena (2013) saamasta huimasta Tekes-tuesta ja neljän vuoden tukisaldosta, joka on yli kaksi miljoonaa euroa.


19) Talouselämä-lehdestä lainatut artikkelit ”kallovalosta” ja Valkeen toimitusjohtajan puolustelevasta vastauksesta.


20) Artikkelissa referoitiin Forum24-lehdessä (6.2.2014) julkaistua mielipidekirjoitusta, jossa kirjoittaja arvosteli Valkeen saamaa Tekes-tukea ja epäili, toimiiko Tekes sen toimintaa ohjaavan lain vastaisesti myöntämällä Valkeelle rahaa testien tekemiseen ja markkinointiin.

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Mielipidekirjoitus Valkeesta Forum24-lehdessä

Eilisessä Forum24-lehdessä oli mielipidekirjoitus Valkeesta ja sen saamasta Tekes-tuesta. Aluksi tekstissä kerrotaan Valkeen saamasta Tekes-tuesta kuluneelta neljältä vuodelta ja kuvataan laitteen yksinkertainen rakenne, joka ei ole mikään ”korkean teknologian tuote” ja jollaisen jokainen elektroniikkaharrastaja pystyisi rakentamaan itselleen.

Seuraavaksi lainataan Tekes-lakia, joka näyttää määräävän Tekesin toimintalinjat. Pykälistä 2 ja 3 käy selvästi ilmi, että Tekesin toiminnan täytyy liittyä teknologian ja innovaatioiden kehittämiseen ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten hyödyntämiseen.

Toisen pykälän jälkimmäinen virke on mielenkiintoinen: ”Toiminnan tulee uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua, lisätä vientiä sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia.” Sana ”toiminta” viitannee Tekesiin itseensä. Tekesin toiminnan tulee siis ”luoda työllisyyttä”. Mutta niinhän Tekes tekeekin työllistämällä monisatapäisen ”asiantuntijajoukkonsa”.

Kirjoittajan mielestä Tekes on tukenut Valkeeta lain vastaisesti, koska tukea ei ole maksettu korvavalolaitteen kehittämiseksi. Laitehan on rakenteeltaan niin yksinkertainen, että sen ”kehittäminen” ei ole voinut olla kovinkaan suuri ponnistus.

Kirjoittaja epäilee, että Tekes on tukenut Valkeen epätieteellisiä testejä ja markkinointia.

Mielenkiintoinen kannanotto. Kuuluuko Tekesin tehtäviin tukea tuollaisen tuotteen, jonka toiminnasta ei ole mitään tieteellisiä takeita ja jonka markkinoinnissa esitetyt väitteet ovat harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia, myynninedistämistä?
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Toimiiko Valkeen kallovalo todella?

Tekniikka ja talous -lehti (os. Insinööriuutiset) julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin Valkeen korvalosta. Artikkeli sai lainattuna laajempaa näkyvyyttä Talouselämä-lehdessä, jossa olevaan artikkeliin Valkeen toimitusjohtaja vastasi. Koska Valkeella on erityisasema blogissa, artikkelit on syytä kopioida myös tänne.

Näyttää siltä, että Valkeella on taito saada mustakin näyttämään valkoiselta.


Toimiiko Valkeen kallovalo todella?

Korvavaloyhtiö Valkeen markkinointi saattaa olla lainvastaista, arvelee Aalto-yliopiston aivotutkija Risto Ilmoniemi.

Kuluttajasuojalain mukaan yhtiö ei saa esittää markkinoinnissaan väitteitä, jotka ovat harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia. Valkeen tapauksessa näin on syytä epäillä.

Useiden asiantuntijoiden mukaan yhtiön tulisikin pidättäytyä markkinoinnista, kunnes riittävät todisteet laitteen vaikutuksista on saatu.

Ennakkotapaus lainvastaisesta markkinoinnista löytyy ainakin 1980-luvulta. Muun muassa Tekniikan Maailma -lehden sivuilla mainostettiin Biogeneraattori-nimistä laitetta, jonka myyjä väitti parantavan monenlaisia särkyjä ja sairauksia magnetismin avulla. Kun näyttöä hoidon tehosta ei ollut, laitteen myynti päättyi kuluttajalautakunnan kieltoon.

Valkeen tapauksessa saattaa olla kyse samanlaisesta tilanteesta.
Ei näyttöä suuntaan eikä toiseen

Valkee on myynyt oman ilmoituksensa mukaan 50 000 korvavalolaitetta, jonka hinta tällä hetkellä on noin 200 euroa. Yhtiö väittää, että korviin sijoitettavat ledit vähentävät kaamosmasennusta ja ahdistusta, auttavat sopeutumaan aikaerorasitukseen ja toipumaan vuorotyön rasituksista sekä nopeuttavat reaktioaikaa.

Väitteet perustuvat Valkeen omiin tutkimuksiin, joilla ei ole kuitenkaan tiedemaailman laajaa hyväksyntää.

Ei kuitenkaan ole myöskään näyttöä siitä, että yhtiön väitteet olisivat totuudenvastaisia tai että yhtiö tahallaan huijaisi.

– Toivoisi, että menetelmä toimisi. Mahdollisuus siihen on pieni, mutta periaatteessa olemassa. Näyttöä ei kuitenkaan ole, Ilmoniemi toteaa.

Valkeella on patentti ja jopa viranomaisten hyväksyntä laitteistolle lääketieteelliseen käyttöön.

Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa viranomaishyväksyntä ei kuitenkaan takaa, että itse menetelmä toimii. Se pyrkii vain varmistamaan, että laite ei aiheuta vaaraa käyttäjälleen ja on muutenkin säännösten mukainen: siinä on riittävät vikavirtasuojaukset, korvanapit ovat lääketieteelliseen käyttöön hyväksyttyä muovia ja niin edelleen.
Kiihkeitä tunteita puolesta ja vastaan

Valkeeseen kohdistuu harvinaisen kiihkeitä tunteita. Yhtiö on voittanut Innosuomi-palkinnon ja Tasavallan presidentin vientipalkinnon, mutta toisaalta myös Skepsis ry:n huuhaa-palkinnon. Sitä vastaan on pystytetty nimetön internet-sivu, joka keskittyy todistamaan, että korvavalohoito on huijausta.

Sekä puolustajat että vastustajat ovat käyttäneet osittain huonoja perusteluita.

Valkeen perusidea on, että näkyvä valo tunkeutuu kallon sisälle aivoihin ja aiheuttaa siellä kemiallisia reaktioita, jotka vaikuttavat hermosoluihin. Yritys väittää, että näin annosteltu valo vähentää masennusta, säätää sisäistä kelloa ja vaikuttaa ihmisen reaktioaikaan.

On todistettu hyvin, että silmien kautta valolla on nämä vaikutukset.

Punaisuus ei johdu verestä

Kiistanalaisempaa on, kuinka hyvin valo pääsee suoraan aivoihin. Aalto-yliopiston professori Tapio Ala-Nissilän mukaan valo vaimenee kudoksessa hyvin nopeasti, 63 prosenttia jo kymmenesosamillimetrin matkalla. Se kuitenkin etenee kudoksessa sironneena ja punasiirtyneenä. Ilmiön näkee, kun asettaa sormensa valolähteen, esimerkiksi ledin päälle.

Aivoihin pääsee vain vähän, vain punaista ja mahdollisesti infrapunaista valoa. Määrän voisi mitata esimerkiksi eläinkokeilla ja ruumiiden avulla, mutta tällaisia mittauksia Valkee ei ole tehnyt.

Korvien kautta ei missään tapauksessa etene paljon valoa otsalohkoon, joka on tärkein tunteita säätelevä alue.

Opsiinit ovat totta, mutta...

Aivoista on myös löydetty valoherkkiä proteiineja, opsiineja. Löytö tapahtui vuonna 2010, mutta Valkee esitti idean korvavalohoidosta jo 2005.

Opsiinien määrää ja tehtäviä aivoissa ei tunneta. On pelkkää arvailua, että ne reagoisivat aivoissa valoon samalla tavoin kuin silmänpohjan proteiinit. Mahdollista se tietysti on, Ilmoniemi myöntää.

Puolueeton tutkimus Sveitsistä

Helpointa olisi todistaa korvavalohoidon teho kunnollisella kaksoissokkokokeella. Valkeen väitteistä huolimatta sellaista ei kuitenkaan ole tehty tai ei ainakaan julkaistu.

Ainoan puolueettoman tutkimuksen on julkaissut sveitsiläinen Vivien Bromundt, joka testasi korvavalohoitoa pienellä koeryhmällä. Osa ryhmästä sai perinteistä kirkasvalohoitoa lampulla ja osa korvavalohoitoa. Kolmas oli kontrolliryhmä, jonka korvakuulokkeisiin ei johdettu valoa. Bromundt mittasi koehenkilöiden syljen melatoniinipitoisuutta ja totesi, että vain kirkasvalolamppu tehoaa, korvavalolla ei ole vaikutusta.

Valkeen vasta-argumentti on, että melatoniini ei ole ainoa vuorokausirytmiin vaikuttava proteiini – myös opsiinit vaikuttavat – mutta on siis todistamatta, miten.

Valkeen kokeet puutteellisia

Valkeen omat kokeet eivät vakuuta.

Ensimmäisessä kokeessa oli mukana 13 kaamosmasentunutta henkilöä. He kävivät neljän viikon ajan päivittäin klinikalla saamassa korvavalohoitoa ja keskustelivat viikoittain lääkärin kanssa. Kokeen päätyttyä12 osallistujaa – 92 prosenttia kokeen osanottajista – ilmoitti masennusoireiden kadonneen kokonaan. Tutkimus on julkaistu Medical Hypothesis -lehdessä.

Alan tutkijain mukaan tulos on ”liian hyvä”. Näin korkeisiin parenemislukuihin ei päästä lääkkeillä eikä millään muullakaan menetelmällä.

Esimerkiksi aivojen navigoitu magneettistimulaatio vähentää oireita noin 50 prosentilla. Se on merkittävästi enemmän kuin lumehoito, joka satunnaisessa ryhmässä helpottaa joka kolmannen oireita. Aivostimulaatiohoidon on hyväksynyt myös Yhdysvaltain FDA, joka on tunnettu tiukasta linjastaan.

Vaihtoehtoisia selityksiä

Valkeen tuloksille voi olla toinen selitys. Masennuspotilaille on suuri merkitys sillä, että he yleensä saavat osakseen hoitoa ja huomiota. Oireiden helpottuminen voi johtua pelkästään päivittäisestä hoitorutiinista ja lääkäritapaamisista – kontrolliryhmää ei tässä kokeessa ollut.

Valkeen toinen, 60 potilaan koe oli kontrolloitu, mutta se jouduttiin keskeyttämään, koska riittävää määrää koehenkilöitä ei saatu käymään hoidossa.

Kolmannessa kokeessa oli 90 henkilöä, jotka tekivät kokeen kotonaan. Heidät oli jaettu kolmeen 30 hengen ryhmään, joista yksi sai korvavaloa 9 lumenin valovoimalla, toinen neljän lumenin valovoimalla ja kolmas tehottomaksi arvellulla yhden lumenin valovoimalla. Tämän kokeen tuloksia ei kuitenkaan ole julkaistu.

Humpuukia julkaiseva tiedelehti

Neljäs koe, missä mitattiin korvavalon aiheuttamia aivovasteita funktionaalisella aivokuvantamisella, on julkaistu World Journal of Neurosciences -lehdessä. Valkeen mukaan lehti on vertaisarvioitu ja kunnollinen, mutta se on julkaissut myös muun muassa useita kuuluisan humpuukitutkija Michael Persingerin ”tutkimuksia”. Lehti ei myöskään näy tutkijoiden käyttämässä ISI World of Knowledge -tietokannassa.

Artikkelin pahimmat puutteet ovat siinä, että kontrollikokeita ei tehty samoissa olosuhteissa kuin valohoitokokeita. Kontrollikoe tehtiin kokonaan eri vuodenaikaan kuin varsinainen koe, eikä kuulokkeiden lämmitysvaikutusta ilmeisesti ollut otettu huomioon.

Reaktionopeuksia mittaavassa kokeessa koehenkilöinä oli Oulun Kärppien jääkiekkojoukkueen jäseniä. Tulokset ovat Valkeen mukaan julkaisuprosessissa. Valkee väittää, että koehenkilöiden reaktionopeudet paranivat 25 prosenttia. Kärppäjoukkue on käyttänyt korvavaloa valmennuksessaan, mutta ei enää tämänvuotisen joukkueenjohtajan Ari Hillin aikana.

Lisäksi Valkee on tehnyt opiskelijoilla vastaavanlaisen, julkaisematta jääneen testin, sekä useita käyttäjäkyselyitä, joilla ei ole tieteellistä arvoa.
Yksi koe ei riitä

Vivien Bromundt totesi joulukuussa ruotsalaiselle Ny Teknik -lehdelle, että tarvitaan lisää tutkimusta. Toistaiseksi ainut koe ei vahvista Valkeen väitteitä vuorokausirytmin säätelyn tai reaktioaikojen lyhenemisen suhteen, mutta ajatus ei kuitenkaan ole Bromundtin mielestä mahdoton. Melatoniinin määrään korvavalo ei vaikuta.

Melatoniinilla ei ole vaikutusta masennukseen. Se on unen syvyyden ja unirytmin indikaattori.

Silmän kautta saadun valon vaikutus mielialaan on selvä ja tutkittu asia.

Masennus on yksi suurimmista elämän pituutta ja laatua alentavista sairauksista. Olisi loistavaa löytää siihen helppo ja harmiton parannuskeino, vaikka vähävaikutuksinenkin. Noin 600 000 suomalaista käyttää mielialalääkkeitä. Määrä on kymmenessä vuodessa kymmenkertaistunut. Masennuslääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia. Terapia on kallista, eikä sitä riitä kaikille. Muuten lievään masennukseen on tarjolla vain kotikonsteja kuten vertaistukea, ruokavaliohoitoa ja liikuntasuosituksia.

Moni ehkä ajattelee, että tämäkin kortti kannattaa kääntää.

Äskettäin Valkee on saanut lääketieteelliseksi neuvonantajakseen Jari Karhun, joka on entinen Kuopion yliopiston kliinisen neurofysiologian professori ja muun muassa Nexstim-yhtiön perustajia. Karhu sanoo suhtautuneensa Valkeeseen toiveikkaasti, mutta edelleen epäillen. Toivoa sopii, että hän saa aikaan tutkimuksia, jotka lopullisesti selvittävät korvavalon vaikutuksen.
Valkee vastaa Talouselämälle: Korvavalohoidon teho on osoitettu

Valkee Oy:n toimitusjohtaja Pekka Somerto kommentoi Talouselämän verkkopalvelussa 20. tammikuuta julkaistua artikkelia ”Korvavaloyhtiö Valkeen markkinointi saattaa olla lainvastaista". Juttu on alunperin julkaistu Tekniikka&Talouden verkkosivulla.

Somerton kommentit:

• Valkee kirkasvalokuulokkeen vaikutuksesta kaamosmasennukseen on saatu ja asianmukaisesti esitetty EU:n lääkelaitedirektiivin (Medical Device Directive) ja Suomen terveydenhuollon lääkinnällisistä laitteista annetun lain edellyttämät riittävät näytöt. Valkeen markkinointilupaukset ovat täysin linjassa tuotteen hyväksytyn käyttötarkoituksen kanssa. Pidämme täysin asiattomana siksi rinnastaa Valkeeta Biogeneraattori-nimiseen laitteeseen, jonka vaikutuksesta ei ollut esitetty vastaavia näyttöjä.

• Valkeen vaikutusta aikaerorasitukseen tutkitaan parhaillaan, kuten olemme niin julkisesti kuin myös toimittaja Leinolle henkilökohtaisesti kertoneet. Emme markkinoi Valkeeta aikaerorasitukseen tai vuorotyön rasituksiin, kuten artikkelissa erheellisesti väitetään.

• Artikkeli antaa virheellisesti ja vääristäen ymmärtää, että idean esittäminen korvavalohoidosta olisi ollut asiatonta vuonna 2005, kun vuonna alun perin USA:ssa 1998 silmästä paikallistetut opsiinit paikallistettiin aivoista Oulussa vasta vuonna 2010. Idea korvavalohoidosta 2005 antoi kuitenkin vasta alkusysäyksen Oulun yliopiston tutkimuksille, jotka aikanaan johtivat myös kaupallisen tuotteen kehittämiselle. Valkee kirkasvalokuuloke valmistui ja sen myynti alkoi 2010. Uuden idean esittämisessä 5 vuotta aikaisemmin ei ole mitään laitonta tai paheksuttavaa.

• Korvavalohoidon teho on osoitettu alun perin 2008, ja sen jälkeen useasti. Viimeksi korvavalon teho osoitettiin kesällä 2013 - nyt myös ensimmäistä kertaa lumekontrolloidulla kaksoissokkokokeella ahdistuksen hoitoon, jonka tulos oli tilastollisesti merkittävä ja esiteltiin marraskuussa 2013 alan konferenssissa. Artikkelin mukaan ”Valkeen väitteistä huolimatta sellaista ei kuitenkaan ole tehty”, mikä ei siis pidä paikkaansa.

• Artikkelissa mainittu sveitsiläistutkimus mittasi silmä- ja korvavalon vaikutuksia melatoniiniin akuutisti yhden käyttökerran jälkeen. Valkee hoitoteho kaamosmasennukseen ja reaktioaikaan on osoitettu 3-4 viikon jatkuvassa päivittäisessä käytössä. Artikkeli antaa harhaanjohtavasti ymmärtää, että akuutti tutkimus mitätöisi ihan eri asetelmalla saadun hyvän hoitotuloksen. Toimittaja on sekoittanut rinnastuksessa appelsiinit omenoihin.

• Artikkelissa mainittu 90 (p.o. 89) kaamosmasennuspotilaan tutkimustulos on vertaisarvioitavana julkaistavaksi. Artikkelissa kerrotaan, että sitä ei ole julkaistu, mikä ei tee oikeutta tutkimuksen merkittävyydelle tai aikomuksellemme julkaista se.

• Toimittaja kirjoittaa funktionaalisesta aivokuvantamiskokeesta, että kontrollikokeita ei olisi tehty samoissa olosuhteissa kuin valohoitokokeita. Tämä ei pidä paikkaansa. Kontrollikoe tehtiin samaan aikaan kuin varsinainen koe, täsmälleen samalla asetelmalla, kaksoissokkoutettuna, ja kuulokkeiden lämmitysvaikutus oli eliminoitu täysin käyttämällä pitkiä valokuituja, jolloin valon ja lämmön lähde ei ollut korvan läheisyydessä kummallakaan ryhmällä. Tämä käy ilmi artikkelista, johon toimittaja ei ole ilmeisesti itse tutustunut, vaikka referoi sitä.

• Valkeen lääketieteellinen neuvonantaja Jari Karhu ei ole sanonut toimittajalle suhtautuvansa Valkeeseen ”nykyisin epäillen”, vaan itse kertomansa mukaan, että ”suhtautui Valkeeseen aikaisemmin hyvin epäillen, mutta nykyisin toiveikkaastii”.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)