Onko Ruotsissa kaikki paremmin?

Lakoninen vastaus kuuluu: kyllä on.

Ruotsi on aina niin kulttuurillisesti kuin taloudellisestikin ollut Suomea vuosikymmeniä edellä. Jo 80-luvulla Ruotsin kaupoissa oli hyllyjen reunoihin merkitty ”vertailuhinta” – tavallisesti kilo- tai litrahinta – kuluttajan hintavertailun helpottamiseksi. Kauppojen henkilökunta tervehti asiakkaita ystävällisesti sanoin: ”hej”.

Suomeen vertailuhinta tuli paljon myöhemmin. Asiakas sai varmasti tiedon siitä, jos kassa vihasi työtään. Ja asiakas oli varmasti aina väärässä (ja niin on kyllä usein edelleenkin).

Tukholman kaupungin paikallisliikenteen kuljettajat odottivat, että matkustajat ehtivät istumaan ennen liikkeelle lähtöä. Busseissa oli kallistettava kori, jotta nousu autoon helpottuisi.

Suomessa ja erityisesti Oulussa kuljettaja lähti liikkeelle välittömästi sen jälkeen, kun viimeinen matkustaja oli saatu rahastettua. Vanhemmat matkustajat saivat varoa kaatumistaan kiihdyttävässä bussissa.

Valtion ja kunnan virastoissa henkilökunta oli nimenomaisesti olemassa palvelemassa kansalaisia ja kuntalaisia.

Suomalaiset virkamiehet olivat töykeitä, ja asiointi pyrittiin tekemään mahdollisimman vaikeaksi. Mitään ei kerrottu kysymättä.

Palvelu ravintoloissa ja muissa ruokapaikoissa oli ystävällistä.

Suomessa hapannaamainen tarjoilija suoranaisesti paiskasi lautasen eteen. Tarjoilija koki nöyryyttäväksi asiakkaan palvelun, vaikka siitä hänelle tietenkin maksettiin palkkaa.

Ruotsalaisista olikin aina mukavaa tulla Suomeen katsomaan takapajuisten suomalaisten tapoja ja elämää ja todeta: ”kylläpä meillä on kaikki paremmin...”

Olisiko Asmo-laturi estänyt Ylivieskan kirkon palon?

Ylivieskan kirkko syttyi palamaan pääsiäislauantaina, ja se paloi korvauskelvottomaan kuntoon. Poliisi on ottanut kiinni epäillyn, mutta mikään ei todista kiinniotetun syyllisyyttä tuhopolttoon.

Amerikan ihmemaassa on tavallista, että monet hurahtaneet ottavat vastuulleen jonkin selvittämättömän tuhotyön, vaikka eivät olekaan sitä tehneet. Kyse on jonkinlaisesta julkisuuden tavoittelemisesta keinoja kaihtamatta ja seurauksista välittämättä.

Tulipalon oli voinut sytyttää myös Gambina-mies, joka oli viluisena ja ”lämmikkeensä” loppuun käyttäneenä mennyt kirkkoon ja tehnyt pienen nuotion lämmitelläkseensä. Ehkäpä mieleen oli muistunut nuoruuden rattoisat ajat rantatulilla kavereiden kanssa...

Voi olla myös mahdollista, että seurakunnan työntekijä oli unohtanut virkapuhelimensa lataukseen pääsiäisen yli, ja kuten eräs karmiva tapaus todistaa, rakennus voi palaa ”maan tasalle” laturipalon sytyttämänä. Kävikö näin Ylivieskassa? Olisiko ”palovarma laturi” voinut estää tämän ikävän tapahtuman? Avoimia kysymyksiä, joihin voi olla vaikea löytää vastauksia...

Öiset tulipalot ovat aina komeaa nähtävää.

Goodbye to Danske Bank

Blogissa kerrottiin tammikuussa Danske Bankin suunnittelemasta huhtikuun alussa alkavasta massiivisesta rahastusoperaatiosta, jossa kaikki mahdollinen oli keksitty muuttaa laskutettavaksi tuloksi pankille ja sen tanskalaisille osakkeenomistajille.

Danske Bank käytti kovia aseita, mutta kyllä täälläkin osataan.

Loppukevennyksenä Viron viime kevään Euroviisu-kappale Goodbye to Yesterday, jonka olisi pitänyt voittaa.

Näinkö siinä sitten kävikin..?

Brysselissä kuluneella viikolla tihutöitä tehneet el-Bakraouin veljekset saatiin todennäköisesti tekijöiksi lupauksella pääsystä muslimien paratiisiin, jossa heitä odottaisi lukuisa määrä neitsyeitä ja auvoisa kuolemanjälkeinen elämä, mutta kuinka siinä sitten oikein kävi... Voiko vakaumuksellinen muslimikaan luottaa enää mihinkään tässä häilyvässä ja petollisessa maailmassa..?

Tutankhamonin salaiset kammiot

Oulun 1 -blogi kertoi marraskuussa farao Tutankhamonin hautakammiossa tehdyistä mikroaaltoskannauksista, joiden tarkoituksena oli vahvistaa brittiarkeologi Nicholas Reevesin teoria siitä, että piilotettu ja ennestään tuntematon hautakammio, jonka oletetaan kuuluvan Tutankhamonin äitipuolelle tai anopille, kuningatar Nefertitille, sijaitsee pohjoisen seinän takana.

Tutkimustuloksia on nyt usean kuukauden ajan analysoitu Japanissa, ja mittaukset tehnyt Hirokatsu Watanabi on 90 prosentin todennäköisyydellä varma, että pohjoisen ja läntisen seinien takana sijaitsee kaksi tuntematonta kammiota.

Kammioissa havaittiin viitteitä metallista ja orgaanisesta aineesta. Orgaanisen aineen oletetaan olevan muumio tai sarkofagi.

Egyptin muinaismuistoministeri Mamdouh Eldamaty arvelee, että Reevesin arveluista poiketen seinien takana voisi sijaita joko Tutankhamonin siskon Merit-Atunin, hänen äitinsä Kian tai isoäitinsä Tiyen mutta ei Nefertitin hautakammio.

Täyden varmuuden saamiseksi on vielä tämän kuun aikana tarkoitus käynnistää tarkemmat tutkimukset alueilla, joiden takana mahdolliset salaiset kammiot havaittiin, ennen kuin rakenteita vaurioittaviin tutkimuksiin voidaan mennä. Löydöllä on erittäin tärkeä julkisuusarvo Egyptin hallinnolle, ja sen vuoksi kaikki mahdollinen tullaan tekemään, jotta ”kätketyt aarteet” voidaan tuoda päivänvaloon. Kysehän ei ole mistään muusta kuin rahasta. Löytö toisi suuren valuuttavirran Egyptiin.

Pukumies romm... ei vaan muuttaa Kauppakeskus Valkeaan

Kaleva uhrasi tänään kokonaisen aukeaman minilehdestään kertoakseen, että vaatetusliike Pukumies, joka on kuuluisa ”rommautuksestaan”, joka lieneekin kaupunkia tuntemattomalle täysin vieras tapahtuma ja jollaisena se voi hyvin pysyäkin, muuttaa huhtikuussa avattavaan Kauppakeskus Arina-Valkeaan. Koska Arinalla on aina ollut erityinen sija kaupunginvaltuutettujen sydämissä, moni valtuutettu on kuulunut Arinan hallintoneuvostoon ja Arinan uusi Sokos-tavaratalo valloittaa suuren tilan kauppakeskuksesta, Arinan pitäisi tietenkin näkyä myös nimessä.

Koska Arina on suuri tekijä Valkeassa, Pukumies aloittaa siellä osana Sokos-tavarataloa, ja vanha Pukumies katoaa kaupunkinäkymästä. Ehkäpä ”rommautus” enteilikin tätä sulautumista..?

Gambina-mies on pahoittanut mielensä katseltuaan Valkeassa aloittavien liikkeiden nimiä. Kuten laulussa sanotaan: vain yksi on joukosta poissa, ei Alkoa siellä näy...

Kuvan kissalla ei tiettävästi ole mitään tekemistä Pukumiehen, sen muuton tai Kauppakeskus Valkean kanssa. Se ei ole tehnyt mitään muuta kuin että se vain sattuu olemaan kissa.

Avokado 8,08 €/kg

Citymarketin tarjouslehdessä kaksi kappaletta (270 g) ”syöntikypsiä avokadoja” maksaa 2,99 euroa. Ilmoitettu kilohinta on 8,08 euroa, joka on melkoinen hinta tuollaisesta kivihedelmästä.

Avokadot tulevat joko Pohjois- tai Etelä-Amerikasta. Toki Chilestä on paljon pidempi kuljetusmatka kuin Meksikosta, mutta joka tapauksessa puhutaan vähintäänkin viikon kuljetusajasta. Tuskinpa meksikolainen rahtialus purjehtii suoraan Helsingin satamaan, vaan se määränpää lieneekin Hollannin Rotterdam, josta lasti jaetaan eri puolille Eurooppaa. Loppumatkan avokadoerä kulkee (muiden tuotteiden ohessa) Suomeen rekka-autossa.

”Syöntikypsä” on lähinnä markkinointitermi, sillä sitä ne eivät juuri koskaan ole. Monet hedelmät ovat kypsiä vain muutaman päivän ajan, jonka jälkeen ne alkavat pilaantua. Sen jälkeen kun ananas on tullut ”syöntikypsäksi”, se alkaa jo viikossa käydä lämpimässä säilytettynä. Sen sokeripitoisuus on niin suuri, että etyylialkoholin muodostuminen voi käynnistyä vaikkakin tosin hyvin hitaasti.

Kansainväliset hedelmätukkuliikkeet tietävät, että ”syöntikypsä” aikaikkuna on suhteellisen lyhyt, ja sen vuoksi hedelmien ennenaikaista kypsymistä pyritään hidastamaan tai jopa estämään. Tämän vuoksi käytännössä kaikki hedelmät korjataan raakoina ja ne säilytetään niin, että eivät kypsy liian nopeasti.

”Syöntikypsä” avokado on todennäköisesti kuitenkin vielä hieman raaka ja vaatii ”kypsyttämistä” kotioloissa. Jos avokado ei ole ”syöntikypsä” vaan oikeasti puoliraaka, sen kypsyttäminen voi olla hankalaa, jos sitä ei osaa tehdä. Avokado kypsyy parhaiten, kun sen sulkee ilmatiiviiseen pussiin omena kanssa. Omenasta haihtuva etyleeni kypsyttää sen.

Vaikka tuore ananas päihittääkin purkkituotteen, maassa kypsäksi kasvaa saanut ananas on aivan oma lukunsa. Tuon voi kokea jossakin trooppisessa maassa, jossa niitä ei tarvitse korjata puoliraakoina.

Laturipalon tuhoja

Tämäkään herrasmies ei ymmärtänyt Asmo-laturin etuja ja sai maksaa siitä kovan hinnan: kotimökki paloi sananmukaisesti maan tasalle.

Palosta selviytyi ihmeellisesti vain peltinen arkistokaappi.

Huhut kertovat, että hänkin olisi nyt ”vahingosta viisastuttuaan” tehnyt ennakkotilauksen.

Googlen liioitteleva hakutulosten määrä

Google antaa aina liian suuren määrän hakutuloksia eli sivuja, joilla hakusanat esiintyvät. Tämän tosin huomaa melko nopeasti siirtymällä seuraavalle hakutulossivulle, jolla esitetään pienempi määrä hakutuloksia kuin edellisellä sivulla. Jäljellä olevien hakutulosten määrä on selvästikin pienempi kuin sivunvaihdosta aiheutunut kymmenen tuloksen vähennys. Googlen liioittelu voi olla jopa useita dekadeja eli sata- tai tuhatkertainen.

Koska Google käyttää haussa ns. sumeaa logiikkaa, se aiheuttaa suurta liioittelua. Hakusanoista käytetään kaikenlaisia variantteja, mikä lisää väärien hakutulosten määrää ja usein niin, että suurin osa hakutuloksia on vääriä.

Hyvä esimerkki Googlen suunnattomasta liioittelusta on sana ”quieton”. Google antaa sille ”vaatimattomat” noin 4 930 000 tulosta. Tyhmemmänkin pitäisi ymmärtää, että se ei voi olla mahdollista. Jos yritys perustettiin vajaa vuosi sitten, on täysi mahdottomuus, että olisi olemassa noin 4,9 miljoonaa erilaista sivua, joilla yrityksen nimi esiintyisi.

Jos ”quieton” laitetaan lainausmerkkeihin, Google käyttää pelkästään tuota merkkijonoa hakusanana ja jättää kaikki variantit pois. Nyt tulosten määrä on enää noin 38 100, joka sekin on aivan liikaa. Menemällä eteenpäin hakutulossivuilla saadaan selville hakutulosten todellinen määrä, joka onkin niin pieni kuin 260.

Noista 260 tuloksesta osa on sellaisia, joilla ei käytännössä ole juuri mitään tekemistä itse yrityksen kanssa.

Jos verrataan 260 tulosta 4,9 miljoonaan tulokseen, havaitaan, että Googlen liioittelu on log(4900/0,26) = 4,3 eli yli neljä dekadia. Lainausmerkkien kera liioittelu on 2,2 dekadia.

Ilman lainausmerkkejä hakutulosten todellinen määrä on vain 315.

On epäselvää, miksi Google on ohjelmoitu antamaan suunnattomasti liioitellun hakutulosten määrän. Ehkäpä Google haluaa sillä korostaa omaa ”hyvyyttään” verrattuna muihin hakukoneisiin, jotka antavat vähemmän mutta oikeampia hakutuloksia. Google tosin käyttää sanaa ”noin” ilmoittaessaan hakutulosten määrän. Googlen mielestä 4,9 miljoonaa on ”noin” 260 tai 315.

Näin kävi miehelle, joka ei käyttänyt Asmo-laturia

Mustanaamio tuli ja veteli päin näköä.

Suosi suomalaista ja aja Ladalla

Näin sanottiin 80-luvulla, ja sanonnalla oli myös todellisuuspohjaa, mutta ei siitä sen enempää.

Kaupungilla liikkui eilen ilkeä huhu, että Asmo Solutions ei aloittaisikaan paljon ja enimmäkseen kielteistä julkisuutta saaneen Asmo-laturin tuotantoa Suomenmaassa, ja tottahan se on.

Digitoday-verkkomedia kertoo: ”Suomalaisen älylaturin tuotanto ulkomaille – myytiin suomalaisena.”

Siinähän se on suoraan sanottu: jälleen kerran tyhmää suomalaista lorotettiin suoraan silmään. Asmo-laturin markkinointivaltti oli suomalaisuus, eli laturi valmistettaisiin Suomessa mutta kuitenkin kiinalaisista komponenteista. Se on nyt sitten varmaa, että latureita ei tulla valmistamaan ainakaan Suomessa jos sitten edes ikinä missään muuallakaan.

Valmistusmaasta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta yrityksen mukaan se voisi olla Viro, ja ensimmäisten tuotteiden pitäisi olla valmiina 1. kesäkuuta. Lopullinen maali lienee kuitenkin Kiinan kansantasavalta, ja voimmekin mielenkiinnolla jäädä odottamaan, milloin yritys vahvistaa tämän.

Jos Asmo-laturin ennakkomyynnissä oli kerrottu, että laturi valmistetaan Suomessa, mikä ei tule toteutumaan, yritys on pettänyt asiakkailleen antamansa lupauksen.

Digitodayn jutun yhteydessä olevat kommentit ovat enimmäkseen kielteisiä, minkä selittää tekniikkaan orientoitunut lukijakunta, joka ymmärtää, mistä Asmo-laturissa on todella kysymys.

Suosi virolaista (tai kiinalaista) ja osta Asmo-laturi!

Donald Trump ja Ku Klux Klan

Suomalainen media uutisoi vastikään Washington Postin ”paljastuksesta”, että presidenttiehdokas Donald Trumpin isä Fred olisi ollut rasistisen Ku Klux Klanin jäsen ja joutunut pidätetyksi sodassa kaatuneiden muistopäivänä pidetyllä marssilla New Yorkissa toukokuussa 1927.

Eräs nettimedia kiinnitti asiaan huomiota jo viime syksynä. Sen mukaan New York Times kertoi tapahtuneesta 1.6.1927. Lehden mukaan Fred Trump -niminen pidätetty asui osoitteessa 175-24 Devonshire Road. Nettimedian mukaan Donald Trumpin isä asui samassa osoitteessa, joten kyseessä on sama henkilö.

Donald Trumpin isä todellakin osallistui Ku Klux Klanin marssille, joka lopulta yltyi mellakaksi ja jossa hänet pidätettiin. Donald Trump kertoi viime viikonloppuna, että hän ei tunne mainittua järjestöä. 

Kuvassa Donald vanhempineen ja sisarineen vuonna 1990. Kuvassa istuvaa miestä on tosin melko vaikea uskoa vuonna 1905 syntyneeksi. Ikääkin olisi jo 85 vuotta...

Jäänee nähtäväksi, millainen vaikutus tällä ”paljastuksella” tulee olemaan Trumpin kannatukseen. Trump selvästikin valehteli kertoessaan, ettei tunne Ku Klux Klania. Vai voisiko olla niin, että isä-Trump oli pitänyt nuoruutensa harrastuksen salassa pojaltaan? Donald Trump (s. 1946) voisi ainakin vedota tuohon. Tuskinpa amerikkalaiset äänestäjät pitävät valehtelevasta ehdokkaasta.

Presidentti Nixon valehteli vuonna 1974 ja vielä monta kertaa ja joutuikin sen vuoksi eroamaan, jotta ei olisi joutunut oikeuteen virkarikoksesta. Huvittavinta tapauksessa oli se, että Nixon oli autuaan tietämätön alaistensa tekemästä murrosta demokraattisen puolueen toimistoon Watergate-rakennuksessa. Saatuaan sitten tiedon tästä Nixon aloitti valheiden sarjan, eli uudella valheella pyrittiin peittelemään edellinen valhe, mikä viimein johti valehtelun paljastumiseen ja eroilmoitukseen.

Never give a sucker an even break

Otsikon merkitys selitettiin jokin aika sitten. Näyttää, että monet noudattavat sitä.

Britti-ebayssa on myynnissä 70-luvun lännensarja Smith and Jones, joka kertoi kahdesta parannuksen tehneestä entisestä junaryöstäjästä. Kaikki kolme kautta sisältävästä 10 dvd:n boksista pyydetään uskomattomia hintoja.

Ensimmäisen myyjän hintapyyntö boksista on jo kalliinpuoleinen, mutta postikulut ovat uskomattomat: 416 puntaa eli noin 500 euroa. Boksi postitetaan niinkin kaukaa kuin Britanniasta.

Amerikkalainen myyjä panee vielä paremmaksi: boksi maksaa peräti 1152 puntaa. Postikulut ovat sitten vain 1,5 puntaa.

Kyse ei ole mistään virheistä, vaan myyjät tietävät tarkasti, mitä tekevät, kun täyttävät myyntilomaketta.