Lakoninen vastaus kuuluu: kyllä on.
Ruotsi on aina niin kulttuurillisesti
kuin taloudellisestikin ollut Suomea vuosikymmeniä edellä. Jo
80-luvulla Ruotsin kaupoissa oli hyllyjen reunoihin merkitty
”vertailuhinta” – tavallisesti kilo- tai litrahinta –
kuluttajan hintavertailun helpottamiseksi. Kauppojen henkilökunta
tervehti asiakkaita ystävällisesti sanoin: ”hej”.
Suomeen vertailuhinta tuli paljon
myöhemmin. Asiakas sai varmasti tiedon siitä, jos kassa vihasi
työtään. Ja asiakas oli varmasti aina väärässä (ja niin on kyllä usein edelleenkin).
Tukholman kaupungin paikallisliikenteen
kuljettajat odottivat, että matkustajat ehtivät istumaan ennen
liikkeelle lähtöä. Busseissa oli kallistettava kori, jotta nousu
autoon helpottuisi.
Suomessa ja erityisesti Oulussa
kuljettaja lähti liikkeelle välittömästi sen jälkeen, kun
viimeinen matkustaja oli saatu rahastettua. Vanhemmat matkustajat
saivat varoa kaatumistaan kiihdyttävässä bussissa.
Valtion ja kunnan virastoissa
henkilökunta oli nimenomaisesti olemassa palvelemassa kansalaisia ja
kuntalaisia.
Suomalaiset virkamiehet olivat
töykeitä, ja asiointi pyrittiin tekemään mahdollisimman
vaikeaksi. Mitään ei kerrottu kysymättä.
Palvelu ravintoloissa ja muissa
ruokapaikoissa oli ystävällistä.
Suomessa hapannaamainen tarjoilija
suoranaisesti paiskasi lautasen eteen. Tarjoilija koki nöyryyttäväksi
asiakkaan palvelun, vaikka siitä hänelle tietenkin maksettiin
palkkaa.
Ruotsalaisista olikin aina mukavaa
tulla Suomeen katsomaan takapajuisten suomalaisten tapoja ja elämää
ja todeta: ”kylläpä meillä on kaikki paremmin...”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti