Onko Ruotsissa kaikki paremmin?

Lakoninen vastaus kuuluu: kyllä on.

Ruotsi on aina niin kulttuurillisesti kuin taloudellisestikin ollut Suomea vuosikymmeniä edellä. Jo 80-luvulla Ruotsin kaupoissa oli hyllyjen reunoihin merkitty ”vertailuhinta” – tavallisesti kilo- tai litrahinta – kuluttajan hintavertailun helpottamiseksi. Kauppojen henkilökunta tervehti asiakkaita ystävällisesti sanoin: ”hej”.

Suomeen vertailuhinta tuli paljon myöhemmin. Asiakas sai varmasti tiedon siitä, jos kassa vihasi työtään. Ja asiakas oli varmasti aina väärässä (ja niin on kyllä usein edelleenkin).

Tukholman kaupungin paikallisliikenteen kuljettajat odottivat, että matkustajat ehtivät istumaan ennen liikkeelle lähtöä. Busseissa oli kallistettava kori, jotta nousu autoon helpottuisi.

Suomessa ja erityisesti Oulussa kuljettaja lähti liikkeelle välittömästi sen jälkeen, kun viimeinen matkustaja oli saatu rahastettua. Vanhemmat matkustajat saivat varoa kaatumistaan kiihdyttävässä bussissa.

Valtion ja kunnan virastoissa henkilökunta oli nimenomaisesti olemassa palvelemassa kansalaisia ja kuntalaisia.

Suomalaiset virkamiehet olivat töykeitä, ja asiointi pyrittiin tekemään mahdollisimman vaikeaksi. Mitään ei kerrottu kysymättä.

Palvelu ravintoloissa ja muissa ruokapaikoissa oli ystävällistä.

Suomessa hapannaamainen tarjoilija suoranaisesti paiskasi lautasen eteen. Tarjoilija koki nöyryyttäväksi asiakkaan palvelun, vaikka siitä hänelle tietenkin maksettiin palkkaa.

Ruotsalaisista olikin aina mukavaa tulla Suomeen katsomaan takapajuisten suomalaisten tapoja ja elämää ja todeta: ”kylläpä meillä on kaikki paremmin...”