Merijärvi on Pohjois-Pohjanmaalla
sijaitseva pieni kunta, josta harva on kuullut mutta josta ei tarvitse tietää mitään. Niin mitätön se on –
yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: se taitaa olla maan keskustalaisin
kunta.
Kunnallisvaalien 15 paikasta keskusta
sai 13 ja loput 2 jäivät perussuomalaisille. Voimasuhteet ovat siis
13–2. Keskustalla on ehdoton enemmistö.
Jos keskusta on suopea, se voisi antaa
yhden hallituspaikan perussuomalaisille, vaikka mitään pakkoa
siihen ei olekaan. Ps:n edustaja olisi kuin orpo piru
keskustaenemmistöisessä kunnanhallituksessa, ja hän voisi vain
katsoa sivusta, kun keskustan muodostama sisäpiiri tekisi, mitä
haluaa kysymättä häneltä mitään.
Merijärven valtuusto on vain kumileimasin, joka
hyväksyy juridisesti keskustahallituksen tekemät esitykset.
Kahdella ps:n edustajalla ei ole minkäänlaista vaikutusvaltaa
missään asiassa. He voivat vain katsoa sivusta kepulaisten
puuhasteluja. On aivan sama, ovatko he edes paikalla
valtuuston istunnoissa, mutta jos paikallaolo on palkkion saamisen
edellytyksenä, kyllähän he sinne sitten menevät.
Onko tämä demokratiaa? Vai ovatko
merijärviset yksinkertaisesti niin tyhmiä, koska äänestävät
aina vain keskustaa?
Ehdokkaita oli tosin vain kahdesta
puolueesta, ja epäilemättä siitä syystä, että muilla puolueilla
ei ole menestymisen mahdollisuuksia keskustan hallitsemassa kunnassa.
Merijärven uudessa valtuustossa on
peräti kolme samannimistä henkilöä. Useasti pienissä kunnissa
kaikki ovat jotakin kautta sukua toisilleen, ja niissä degeneraatio
on jalostunut huippuunsa.
Kepu pettää aina. Sic.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti