sunnuntai 13. tammikuuta 2019

HandEnergy ei (sittenkään) valmistu

Yllätyskö..? Ei suinkaan.

Tehtävä oli yksinkertaisesti mahdoton. Mitenpä ”teini-ikäinen” valkovenäläinen olisi pystynyt kehittämään laturin, jota kukaan muukaan ei ollut onnistunut tekemään.

Blogissa todettiin 4.11.2017, että HandEnergy on huijausta. Artikkelissa kerrottiin, että IGG-päivityksen (17.10) mukaan HandEnergy oli saanut valmiiksi prototyypin, joita valmistetaan kolmen viikon aikana 20–30 kappaletta testikäyttöön. Päivityksen mukaan prototyypin (useampi kappale) piti siis olla valmis marraskuussa 2017.

Huijari Michael Vaga on julkaissut (11.1.2019) uuden IGG-päivityksen, jossa kerrotaan kiertoteitse typerille tukijoille, että rahat ovat menneet eivätkä nämä tule saamaan laturiaan. Yllätyskö..?

Syy lykätään toisen yrityksen niskoille: se ei ole saanut valmiiksi toimivaa prototyyppiä. Mutta eikö prototyypin pitänyt olla valmis jo marraskuussa 2017?

Tämä on huippu:

”We already met with dozens of funds, angel investors, business owners, and even sheiks.”

Kysyttiinköhän rahoitusapua ”Palestiinan prinssiltä”..?

Tällä valehtelulla neuvotteluista mahdollisten rahoittajien kanssa halutaan vain pitää tukijoiden ”toivoa” yllä ja lykätä totuuden kertomista mahdollisimman pitkään. Mitä pidemmälle aika kuluu, sitä paremmin tukijat voivat valmistautua henkisesti siihen, että rahat ovat menneet eivätkä he tule saamaan laturia.

Totuus lieneekin se, että suurin osa rahoista on mennyt Vagan omiin taskuihin eikä prototyypin kehitykseen.

Vaikuttaa lähinnä vittuilulta tukijoita kohtaan esittää video prototyypistä, johon ”perustuvaa” laturia tukijat eivät tule koskaan saamaan. ”Tällainen siitä olisi tullut, mutta koska rahat ovat sattuneen syyn vuoksi loppuneet, te ette tule saamaan sitä.”


Nyt äänekäs ”prototyyppi” olisi valmis, mutta rahaa tuotannon aloittamiseen ei enää ole. Täytyy olla todella tyhmä, jos ei näe kaiken tuon valehtelun lävitse. Vaga selittelyllään pesee kätensä koko jutusta ja syyttää muita siitä, että nämä kuluttivat koko budjetin eikä rahaa enää ole tuotantoon.

IGG-kampanja päättyi joulukuussa 2016, mutta Vagalla oli kaksi vuotta aikaisemmin varhaisempi IGG-kampanja, jossa oli jo valmis ”prototyyppi” mutta joka epäonnistui täysin. Laturi maksoi tuolloin vain 39 USD.

Huijari-Vagalla oli myös KickStarter-kampanja kaksi vuotta sitten, ja siinä luvattiin toimittaa valmis laturi tammikuussa 2017.

Vaga keräsi lähes 120 000 euroa uudemmassa IGG-kampanjassa ja 71 000 euroa KickStarter-kampanjassa, joka näyttää olevan vieläkin elossa – yhteensä 190 000 euroa ”ilmaista rahaa”.

KickStarter-tukijoiden optimistinen asenne ihmetyttää suuresti. He odottavat edelleenkin saavansa maksamansa laturin. Vagan ”selittely” löysi todellakin otollisen maaperän.

”Thanks for the update. Keep on keeping on!”

”Keep up the good work, guys !”

”No worries. you got this. don’t give up. all the best. Alexander L Collins, LMT”

”No problem. I have hope if everyone is saving nature / the world like you do. Thank you for what you have done so far. Don‘t give up! Wish you luck!”

Summa summarum:

Jos prototyyppi olisikin toimiva ja valmis laite, jonka pohjalta tuotanto voitaisiin aloittaa (mikä ei ole kovinkaan todennäköistä), mistä Vaga saisi rahaa latureiden valmistamiseen? Jos joku rahoittaisi sen, se tarkoittaisi sitä, että tuo taho lahjoittaisi laturit tukijoille. Mutta miksi se tekisi niin?

Totuus lieneekin se, että Vagan ”prototyyppi” on raakile, jonka tuotantoa kukaan ei halua rahoittaa. Rahoittajat ymmärtävät, että siitä ei koskaan tulisi kannattavaa liiketoimintaa.

Prototyyppi ei ole sama kuin valmis toimiva tuote. Monien tuotteiden kohdalla prototyypistä on vielä pitkä ja kallis matka sellaiseen laitteeseen, johon tuotanto voidaan perustaa.

”We can’t provide you with a refund, because we have no money left.”

1 kommentti:

  1. Suunnittelijoita taidettiin haukkua tässä laturitapauksessakin. Bugeja ja liiaan kallita osia. Taidettiin mainita, että hinnatkin kohosivat sovitusta. Se ei tosin itseäni kiinnosta.

    Tällainen Valtavalon osakeanti pisti silmään. Mielenkiintoni kiinnittyi nuihin pariin kommenttiin Kalevan jutussa ja erityisesti tähän kohtaan: "Varokaa osakeanteja, joissa myydään vanhojen omistajien osakkeita. Yhtiö ei saa niistä yhtään rahaa tai pääomaa kasvunsa rahoittamiseen. Osakemyynneissä (osakeanti on harhautusnimike) on kysymys sijoittamisesta entisten omistajien hyvinvointiin, ei itse yhtiön."

    Jos edellämainittu on totta, niin eikö nämä osakeannit ole jo suoranaista huijausta?
    Eikö yritys saakkaa kokonaan sitä osakeannista saatua rahamäärää, vaan siitä voidaan vetää siivu omaan taskuun?
    Eikö laturiyrityksessäkin myyty omistajien osakkeita? Sijoittiko ihmiset Asmo laturin tapauksessa itse herran hyvinvointiin? Porsche ostettiin ainakin heti osakeannin jälkeen. Tämä saattaisi selittää sen, miksi rahat loppuivat laturiyrityksessä niin nopeasti osakeannin jälkeen. Eikös siihen mennyt suunnilleen puoli vuotta, kun kassan pohja alkoi pilkottaa miljoonasijoituksen jälkeen? Voiko osakkeenomistaja mitenkään tarkistaa, mihin rahat meni? Pantiinko yritys tahallaan itse konkurssiin? Monia kysymyksiä herää näistä startuppien osakeanneista.

    Alla osoite Valtavalon osakeannista kertovaan Kalevan juttuun ja nuo pari mielenkiintoista kommenttia.

    https://www.kaleva.fi/uutiset/talous/oululainen-valtavalo-aloitti-julkisen-osakeannin-tavoitteena-nopea-kansainvalinen-kasvu/811463/

    Ylin esimies (rekisteröitynyt käyttäjä) 4.12.2018 14:31

    Varokaa osakeanteja, joissa myydään vanhojen omistajien osakkeita. Yhtiö ei saa niistä yhtään rahaa tai pääomaa kasvunsa rahoittamiseen. Osakemyynneissä (osakeanti on harhautusnimike) on kysymys sijoittamisesta entisten omistajien hyvinvointiin, ei itse yhtiön. Että sellaista...

    Toppilan Tiili (rekisteröitynyt käyttäjä) 8.12.2018 08:50

    Asia on täsmälleen näin. Ihmettelen vain miten tämmöistä osakekauppaa saa sanoa osakeanniksi. Rahat menevät vanhojen omistajien taskuun, miten se hyödyttää yrityksen kasvua?


    VastaaPoista