Kalevassa oli tänään
Oura-älysormuksesta kolmisivuinen juttu, joka oli hyvin
”markkinointihenkinen”. Yrityksen johto ja rahoittajat saivat
aivan vapaasti kehua luomustaan. Jutussa ei ollut ainoatakaan
kriittistä sanaa.
Kukaan ei vielä ole onnistunut luomaan
tuotetta, jossa ei olisi mitään negatiivista, eikä siinä ole Oura
Health Oy:kään onnistunut.
Jutussa mainitaan nimekkäitä
sijoittajia, joita kiinnostaa vain helppo rahan tekeminen
kyseenalaisten keinojen käyttämisestä niinkään välittämättä. Onhan selvää,
että jos julkisuuden henkilö mainostaa jotakin tuotetta, se lisää
myyntiä. Jos golffari Tiger Woods kehuu tv-mainoksessa Gilletten
tuotteita, se kasvattaa varmasti myyntiä.
Kyse onkin mediasta ja siitä, mihin
sitä ei pitäisi käyttää. Jos Kaleva on riippumaton media (niin
kuin se itse väittää), sen ei pitäisi tehdä artikkelistaan
mainosta. Vain yhden näkökulman esittäminen rikkoo hyvää
journalistista tapaa. Miksi ei annettu puheenvuoroa Ouran pettyneelle
käyttäjälle, joita varmastikin on, tai jollekin asiantuntijalle, jolla on eri näkemys Ouran hyödyllisyydestä?
Ourasta on kerrottu kolme kertaa
blogissa eikä mitenkään mairittelevasti. Sormus on vain anturi,
joka yrittää tiettyjen indikaattoreiden avulla määrittää unen
laatua. Lisäksi se mittaa sydämen sykkeen ja kehon lämpötilan.
Siinäpä onkin vasta ”älykäs” laite...
Kalevassa kerrotaan, että Stanford
Research -instituutin tutkimuksen mukaan Oura erottaa unen eri
vaiheet 65–51 prosentin tarkkuudella. Jos tarkkuus on alimmillaan
vain 51 prosenttia, eli on lähes 100 prosentin epävarmuus siitä,
oliko uni esim. syvää vai REM-unta, mitäpä hyötyä koko
sormuksesta sitten oikein on?
Sormuksen idea perustuu siihen, että
se kertoo käyttäjälleen unen eri vaiheiden kestot ja pituudet,
mutta jos tarkkuus on vain 51 prosenttia, sehän on aivan sama kuin
jos sen tekisi kolikkoa heittämällä.
Näyttää siltä, että sormuksen
ostajat eivät tosi asiassa tiedä, mitä ovat ostamassa, ja
kuvittelevat saavansa sormuksesta avun kuviteltuihin vaivoihinsa.
Ouran hallituksessa on lääkäri,
fysiologi Stephen Friend, joka kertoo Kalevassa: Ӏlysormus
saattaisi tulevaisuudessa auttaa ennakoimaan sairauden oireita.”
Siinä on toki tuo ”saattaisi”, mutta myöhemmin jutussa
kerrotaan Crohnin taudista, diabeteksesta ja MS-taudista. Myöhemmin
joukkoon liittyvät vanha kunnon Alzheimer ja verenpainetauti.
Sormusta on myyty noin 60 000
kappaletta. Muistettakoon, että Valkeen korvavaloa on myyty noin 80
000 kappaletta. Molemmat ovat suunnilleen saman hintaisia, ja hyötykin
taitaa olla samaa tasoa.
Blogissa mainittiin viime maaliskuussa,
että Oura sai vuonna 2017 Tekesiltä 250 000 euroa avustusta
(lahjarahaa) ja 869 000 lainaa. Lisäksi se sai ely-keskukselta tukea
255 220 euroa vuonna 2015 ja 304 520 euroa vuonna 2017.
Veronmaksajien tukimäärä oli siten yhteensä 809 740 euroa.
Jos Oura ei vastaakaan odotuksia,
tuskin kovinkaan moni viitsii tulla julkisuuteen kertomaan
pettymyksestään, mikä ei lainkaan anna rehellistä kuvaa sormuksen
hyödyllisyydestä ja toimivuudesta. Sen sijaan he, jotka uskovat
sormuksen toimivan, saavat varmasti äänensä kuulumaan.
Joka tapauksessa, Kaleva saisi hävetä
tällaisesta yritys- ja tuotemainonnasta. Oliko palkkio tästä
ilmainen sormus? Kalevan toimittajilla on ennenkin ollut vaikeuksia
nähdä, milloin objektiivinen tiedonvälitys muuttuu kaupallisen
toimijan propagandan levittämiseksi.
>Sormuksen idea perustuu siihen, että se kertoo käyttäjälleen unen eri vaiheiden kestot ja pituudet, mutta jos tarkkuus on vain 51 prosenttia, sehän on aivan sama kuin jos sen tekisi kolikkoa heittämällä.
VastaaPoistaTällä tarkkuudella tarkoitetaan 'sensitivityä' tutkimuksessa, joka nyt tarkoittaa hieman eriä asiaa [1].
Tutkimuksen mukaan kuiteski OURA -sormuksen unen tyypin tunnistus on kuitenkin paras mitä kuluttajamarkkinoilla on
" first results of the ability of the
URA ring to distinguish sleep stages could be
viewed as promising; however, future development and validation are needed."
Muita tuotteita käsitellään lyhkäisesti paperissa.
Ja figure1 perusteella voisi sanoa että oura suoriutuu hyvin tehtävästään [2].
Tutkimuksen abstracti on näkyvissä, mutta vapaasti koko paperia ei ole jaossa. (scihub wink)
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28323455
1. https://en.wikipedia.org/wiki/Sensitivity_and_specificity
2. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6095823/figure/F1/
Tieteelliset tutkimukset ovat usein tarkoitushakuisia. Niiden halutaan vahvistavan omaa teoriaa, miellyttävän rahoittajia tms. Tässä tutkimuksessa huomio kiinnittyy yksipuoliseen testiryhmään: nuoria naisia ja tyttöjä, joista nuorin oli 14-vuotias.
VastaaPoistaJos mediaani oli 17,2 vuotta, tuon ikäiset tuskin ovat Ouran todennäköisin käyttäjäryhmä. Luulisi, että tuossa iässä uni maittaa parhaiten, eikä heillä ole unihäiriöitä, joita korjaamaan Oura on pääasiassa tarkoitettu. Miksi tuollainen ryhmä oli sitten valittu?
Tutkimus on julkaistu lähes kaksi vuotta sitten ja lieneekin ainoa laatuaan, koska muita ei ole mainittu. Jos tehtäisiin toinen tutkimus, tulokset olisivat todennäköisesti erilaisia.
Loppupäätelmä on juuri sellainen kuin voisi odottaakin. Käytetyllä sanamuodolla sormuksen toimintaa ei haluta tyrmätä täysin. Sillä myös annetaan mahdollisuus lisätutkimuksiin, jotka tutkijat voisivat mahdollisesti tehdä itse.
”ŌURA ring have the potential for detecting outcomes beyond binary sleep-wake...”
Raakaversio
The Sleep of the Ring: Comparison of the ŌURASleep TrackerAgainst Polysomnography