3 vuotta, 1,5 miljoonaa euroa ja 15 000 laturia

Asmo Solutionsiin oli noin kolmen vuoden aikana sijoitettu yhteensä noin puolitoista miljoonaa euroa. Yrityksen ainoa tuote on niinkin nerokas oivallus kuin ”palamaton” puhelinlaturi, jossa on rele. Käsitteenä ”palamaton laturi” on yhtä naurettava kuin ”mies joka ei voi kuolla” eli Mustanaamio (Fantom).

Asmo-laturi ei eroa muista latureista millään muulla tavalla kuin huomattavasti kalliimman ostohintansa vuoksi. Laturia on mahdollisesti myyty (ja valmistettu) noin 15 000 kappaletta, josta käyttäjille on mennyt alle 10 000 laturia. Suurin osa Prisman ostamista 5000 laturista lienee edelleenkin myymättä. Suuri osa Puuilon ja joidenkin muiden jälleenmyyjien ostamista latureista lienee myöskin myymättä.

Prisma on laskenut hinnan 29,95 euroon. Syynä siihen lieneekin ollut heikko myynti, mutta tuskinpa tuokaan auttaa mitään. Verkkokauppaan on tänään saapunut 10 laturia. Kun kerran valmistajan varasto on loppu, ne oli ostettu jostakin muualta. Voisiko ostopaikka olla Stayhome tai Data-Systems? Jälkimmäisen veroton hinta (8 €) on varmastikin paljon pienempi kuin Verkkokaupan Asmo Solutionsille aikaisemmin maksama.

Jonkin toinen yritys parempine tuotteineen olisi varmastikin saanut paljon enemmän aikaan tuolla summalla. Kolme vuotta, 1,5 miljoonaa euroa ja 10 000 (15 000) myytyä laturia on yhtälö, jonka laatiminen vaatii melkoista ”lahjakkuutta”. Eihän se tosin tee kuin 100 tai 150 euroa myytyä laturia kohden.

Ely-keskuksen tuen peruste oli ”laturin kehittäminen maailman markkinoille”. Suurin osa latureista on kuitenkin myyty Suomessa, joten se siitä maailmanvalloituksesta, jota ei tule koskaan.

Sijoittajien miljoonasta lieneekin suurin osa on jo pantu menemään. He ovat menettäneet rahansa saamatta mitään vastinetta. Toinen häviäjien ryhmä on ”palamattoman”, ”patentoidun” ja ”energiapihin” laturin ostaneet, jotka saivat todellisuudessa 40 –50 euron hankintahinnalla jotakin muuta kuin luulivat saavansa. Nyt he ovat ”kahden laturin loukussa”: Asmo-laturi ja merkkilaturi.

Kommenttina tulleista vähäisistä tiedoista viime vuoden tilinpäätöksestä voidaan hieman yksinkertaistaen päätellä, että vuonna 2016 yritys käytti noin 465 000 euroa muihin kuin palkkamenoihin. Jos latureita valmistettiin 15 000 kappaletta á 10 euroa, yhteensä 150 000 euroa, mihin käytettiin loput yli 300 000 euroa?

Yritys on nyt tyhjentänyt varastonsa ja dumpannut laturit niille jälleenmyyjille, jotka ottivat ne vastaan myydäkseen ne polkuhintaan. Niille jälleenmyyjille, joilla olivat varastot täynnä myymättömiä Asmo-latureita, ne eivät kelvanneet – tuskin olisivat edes ilmaiseksi.

Mr. Chargerin taru loppui, ennen kuin se ehti edes alkaakaan. Asmo Solutionsilla olisi tietenkin ollut varaa kehittää muotoilulaturi ilman ennakkotilaajien rahojakin, mutta näin sen ei olisi tarvinnut sijoittaa euroakaan kehitystyöhön – eikä ottaa minkäänlaista taloudellista riskiä. Ennakkotilaajilla voi tulla olemaan suuria vaikeuksia saada ennakkomaksunsa takaisin.

Oulun kaupunki sijoitti tähän ihmelaturiin lähes 300 000 euroa. Sijoitusrahasto käytti seuraavaa perustelua: ”Butterfly invested into Asmo Charger because of their simple, well protected, solution to a very well defined problem that has a global scale.” Eihän tuosta mikään pidä paikkaansa..?

Viimeisimmät huhut (bbs.io-tech.fi) kertovat, että joitakin latureita olisi ”kärähtänyt” – niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Mutta eihän ”palamaton” laturi vain voi kärähtää – vai voiko..? Sehän olisikin paradoksaalista, jos turvalaturi syttyisi palamaan ja aiheuttaisi rakennuspalon – ja ehkäpä vielä polttaisi jonkin vanhan meijerin maan tasalle...

Valkee on sinnitellyt korvavaloineen jo seitsemän vuoden ajan. Asmo-laturi näyttää jäävän yhden vuoden tähdenlennoksi. Mitään pelastusta tuskin on näköpiirissä. Idea ”palamattomasta” laturista on käytetty loppuun. Muutkaan automaattisesti sammuvat laturit eivät ole osoittautuneet myyntimenestyksiksi – miksi sitten Asmo-laturista olisi pitänyt tulla sellainen?