BrightChargerin patenttihakemukselle kävi huonosti

BrightChargerin patenttihakemuksen tutkimusraportti on karua luettavaa. Vaatimukset 11 ja 12 ovat niin epämääräisiä, että niiden avulla ei voitu edes tehdä patenttihakua tutkimusraporttia varten. Mutta vielä pahempaa seuraa.

Lopuissa vaatimuksissa patenttivirasto ei löytänyt minkäänlaista keksinnöllisyyttä, eli hakemuksella ei ole mitään edellytyksiä edetä patentin asteelle.

Tähän se kaatui: Pin Tin Janen hakemukseen. (Onpa muuten kummallinen nimi...) Pin Tin hakemus ei näytä päätyneen patentiksi asti, joten siinä lieneekin ollut päällekkäisyyksiä jonkin vanhemman patentin tai hakemuksen kanssa, mutta sillä ei ole mitään merkitystä BrightChargerin kannalta, koska BrightCharger ei tule saamaan patenttia.

Yövalolaturin patenttihakemuksen nimi oli hienosti ”Charger comprising night light”.

BrightChargerin kohtaloa ei kuitenkaan kannata murehtia. Se on vain eräänlaista luonnonvalintaa, joka karsii epäkelvot tuotteet pois markkinoilta ennen kuin ne edes ehtivät sinne. Jos BrightCharger sisältää jonkun toisen henkilön patentoiman toiminnon, yritys joutunee vaikeuksiin.

Tässä tulee pakostakin déjà vu -tunne, eli aivan kuin jokin toinen latureihin erikoistunut suomalaisyritys olisi kokenut saman kohtalon...

Yrityksellä oli jonkinlainen latauslaitetta käsittelevä hakemus PRH:ssa, mutta siellä todetaan: ”Hakemus jäänyt lopullisesti sillensä”. Yhdysvaltojen patenttivirastoon on myös jätetty hakemus, mutta ei vaadi suuriakaan ennustajanlahjoja tietääkseen, että sillä tulee olemaan sama kohtalo. Hakemuksissa voi olla pieniä eroavaisuuksia, mutta niiden pääpaino lieneekin latauksen automaattisessa katkaisussa.

USPTO:hon jätetyn hakemuksen tiedoissa viitataan PRH:n vuoden 2014 hakemukseen, eli oletettavasti ne ovat samat. Tuossa ei ole mitään järkeä.

Tässä voi nyt todeta, että BrightChargerilla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta. Se oli tosin tiedossa jo aikaisemminkin, mutta nyt se on virallisesti vahvistettu. Nähtäväksi jää, saavatko Indiegogon tukijat ennakkoon maksamansa laturit tai edes rahojaan takaisin.

BrightCharger sai viime vuonna Tekesiltä 188 420 euroa lainaa. Noita rahoja Tekes ei saa koskaan takaisin. Patenttihakemus oli varmastikin merkittävä peruste Tekes-tuelle. Veronmaksajat maksoivat siten tämänkin ”maailmanvalloitusyrityksen”.

BrightCharger-latureita ostettiin Indiegogossa ennakkoon 675 kappaletta. Yritys tietää varmasti, että juurikaan kukaan ei tule ostamaan niitä yli 40 euron hintaan, joten se valmistaa niitä minimimäärän, ehkäpä 1000 kappaletta. (Voi myös olla, että niitä ei valmisteta lainkaan.) Tuolloin veronmaksajat tulevat tukemaan yhtä yövalolaturia lähes 190 eurolla.

BrightChargeria olisi hyvin vaikeaa saada jälleenmyyntiin kauppoihin, koska ne ovat varmastikin ottaneet jo opikseen Asmo-laturista, joka taisi tuottaa useimmille ainoastaan tappiota. Patenttihakemuksen tilanne voi vaikuttaa siihen, että laturia ei valmistetta lainkaan tai sitten vain Indiegogo-tukijoille.

Tässäpä taisivatkin sitten olla nämä suuret suomalaiset laturi-innovaatiot... vai vieläkö tullaan näkemään uusi laturiyrittäjä..?

Patenttihakemuksen kohtalo kertoo, miten häikäilemätöntä patenttitoimistojen toiminta on. Nuori keksijä, joka luulee keksineensä jotakin mullistavaa, menee patenttitoimistoon, jossa vain valetaan lisää bensiiniä liekkeihin eli vahvistetaan keksijän uskoa (typerään) innovaatioonsa. Patenttiasiamies tietää varmasti, miten typerästä innovaatiosta on kyse ja myös sen, että innovaatiolla ei ole mitään mahdollisuutta saada patenttia. Siitä huolimatta rahastus alkaa, ja sitä jatketaan niin kauan kuin mahdollista.

Syytä on toki myös ”keksijöissä” itsessäänkin. Mikä saa nuoren keksijän kuvittelemaan, että hän olisi voinut keksiä jotakin, mitä kukaan muu ei ollut tullut aikaisemmin ajatelleeksi ja ehkäpä myös patentoineeksi? Jos hän itse viitsisi tutkia patenttitietokantoja, hän säästyisi paljolta vaivalta ja turhalta rahanmenolta.

P. S. Elektroniikka-lehdessä kerrottiin jo kolme vuotta sitten, että BrightCharger on patentoitu. No niinpä tietenkin... ja niinhän se oululainen laturikin oli.