Flexbright Oy

Verkko-Kaleva kertoi 18.10.2017, että ”Viisi yritystä ja Oulun yliopisto esittäytyvät BusinessOulun osastolla Euroopan merkittävimmässä startup- ja teknologiatapahtumassa Slushissa 30.11.–1.12.2017. Oululaiset ovat vahvasti esillä yhteisosastolla hallissa 7.”

Yksi mukanaolijoista on Flexbright Oy, joka ”on oululainen korkean teknologian startup, joka valmistaa innovatiivista LEDFOIL-teknologiaa”. Flexbright kertoo tosin sivuillaan, että sen kotipaikka on Kangasala Pirkanmaalla.

Flexbrightin hengentuote on niinkin ihmeellinen kuin painettava led-kalvo. Taivuteltavaan kelmuun on integroitu led-valopisteitä, jotka yhdistetään toisiinsa näkyvin johdotuksin.

Kaleva kertoi maaliskuussa, että Ouluun ollaan hankkimassa Saksasta tuotantolinjaa, jonka oli määrä käynnistyä ”loppukesästä”. Lehti ei ole sen jälkeen palannut asiaan, joten on luultavaa, että tuotannon käynnistymisessä on vielä ”joitakin vaikeuksia”...

Flexbrightin toimitusjohtaja totesi kesäkuussa eräässä verkkomediassa: ”Uudessa teknologiassa on lisäksi muun muassa suuria luotettavuuteen liittyviä riskejä.” Samassa mediassa kerrotaan: ”Yritys on rekrytoinut tänä vuonna kaksi asiantuntijaa ja värvännyt kolme painetun elektroniikan työssäoppijaa. Yhtiö arvioi tuotannon työllistävän noin kymmenen henkilöä vuoden kuluttua.”

Flexbright on yksi niitä yrityksiä, jotka on pantu alulle ja jotka toimivat veronmaksajien tuella – ja todennäköisesti vain niin kauan kuin julkista tukea tulee. Yritys on myös saanut pääomasijoituksen Venäjän valtion kehitysyhtiö Rusnanosta.

Flexbright sai viime vuonna 447 325 euroa tukea Ely-keskukselta edellä mainitun tuotantolinjan rakentamista varten, eli voidaan sanoa, että veronmaksajat maksoivat sen osaksi. Olikohan tuo todella tarpeellista? Pitikö valtion maksaa tuo investointi, joka tuskin tulee koskaan tuottamaan minkäänlaisia verotuloja valtiolle tai uusia työpaikkoja? Hukkaan heitettyä rahaa siis...

Flexbright on vuosina 2014–16 saanut yhteensä 293 900 euroa Tekes-rahoitusta, josta 172 936 euroa oli avustusta ja 120 964 euroa lainaa, joka näiden startup-yritysten kohdalla muuttuu tavallisesti avustukseksi yrityksen mennessä konkurssiin, koska Tekes ei pysty perimään sitä takaisin. Julkinen tuki on siten ollut mukavat 741 225 euroa.

Se on varmaa, että Tekes on lahjoittanut veronmaksajien rahoja tänäkin vuonna Flexbrightille, ja rahahana pysyy auki niin kauan kuin yritys voi osoittaa ”kehittävänsä” toimintaansa ja osaa kertoa sopivasti ”nimekkäistä” asiakkaistaan.

Flexbright ei ainakaan vielä loista kannattavuudellaan. On vaikea kuvitella, että Flexbrightista tulisi koskaan suurta toimijaa. Tuotteiden laatu, kilpailu ym. syyt voivat vaikuttaa siihen, että sen toiminnasta ei tule koskaan kannattavaa.

Oulussa toimii LedFoil-niminen yritys, jonka nimi on sama kuin Flexbrightin käyttämän teknologian nimi. Se kertoo sivullaan: ”LedFoil utilizes the patent pending LedFoil technology to provide both standard and customized LED screens and illumination devices to the customers.”

LedFoil sai viime vuonna Ely-keskukselta 49 600 euroa. Tekesiltä tuli 45 000 euroa avustusta. Ne tekevät yhteensä lähes satatuhatta euroa, joka on paljon rahaa yhden miehen yritykselle [Finder 12/2016]. LedFoililla ei tiettävästi ole mitään tekemistä FlexBrightin kanssa.

Näinhän se menee: Keksi jokin uusi innovaatio, jonka hyödyllisyydellä tai toimivuudella ei ole mitään merkitystä. Tärkeää on se, että osaat vakuuttaa sen olevan mullistavaa teknologiaa eikä kilpailijoita ole. (Hyvästä PowerPoint-osaamisesta ja paskanpuhumisen taidosta on paljon hyötyä.) Hae avustusta Tekesiltä ja Ely-keskukselta, ja toimeentulosi on taattu ainakin joksikin aikaa.