Blogissa on useassa artikkelissa
käsitelty muinaista Egyptiä. Niissä on kerrottu mm. Suuren
pyramidin ilmakanavien tutkimisesta, Sfinksistä ja Jean-Pierre
Houdinin teorian pyramidin rakentamistavan todistamisesta. Egypti on
menneisyyden aarrearkku, josta osa on vielä löytymättä. Mutta
millainen on nykyajan Egypti?
2000-luvun alussa maatyöläisen
kuukausipalkka oli niinkin alhainen kuin vain noin 10 euroa
kuukaudessa. Turismin parissa työskentelevien palkka voi olla jopa
monikymmenkertainen, mikä tietenkin aiheuttaa suurta eriarvoisuutta
Afrikan toiseksi väkirikkaimmassa valtiossa. Kun tuohon lisätään
turistien petkuttamisesta tulevat lisätulot, houkutus päästä
tuohon ammattikuntaan on suuri.
Näin keskitalvella Suomeen tuodaan
paksukuorisia appelsiineja Egyptistä. Koska appelsiinipuita ei voida
kastella suolaisella merivedellä, appelsiinien kasvattaminen yhdessä
maailman vähäsateisimmissa maissa on irvokasta, koska appelsiinipuu
vaati paljon vettä kasvattaakseen hedelmiä. Yhden kilon
tuottamiseen kuluu noin 500 litraa vettä.
Ainoat houkuttimet Egyptissä ovat
aurinko ja arkeologiset nähtävyydet. Koska Egyptissä on vanhoja
faraoiden aikaisia muinaisjäänteitä, joita ei muissa maissa ole,
maan matkailuministeriö osaa ottaa niistä rahallisesti kaiken irti.
Vierailu jokaisessa nähtävyydessä maksaa, ja kun ottaa huomioon
maan tulotason, maksut ovat erittäin korkeat. Egyptiläisille on
tosin olemassa omat taksat, jotka ovat huomattavasti turistitaksoja
alemmat.
Onko pyramideissa ja haudoissa sitten
mitään nähtävää? Käytävät pyramideissa ovat matalia, ahtaita
ja jyrkkiä, ja suuren vierailijamäärän vuoksi sisätilojen
hiilidioksidipitoisuus on suuri, mikä voi aiheuttaa päänsärkyä.
Käytävät useimpiin hautoihin ovat myös jyrkkiä. Joillekin ahtaat
sisätilat, jotka voivat olla maan sisässä tai valtavan kivimassa
alla kymmenien metrien päässä sisäänkäynnistä, voivat
aiheuttaa klaustrofobisia tuntemuksia.
Khafren pyramidi, jonka huipussa on vielä paikallaan sileän pintakerroksen muodostanut kivikerros.
Pyramidien sisällä ei ole juurikaan
mitään nähtävää, ja suuren tungoksen ja pienen happipitoisuuden
vuoksi siellä ei voi olla kovin kauan aikaa. Vierailijavirta on
jatkuva, ja niin kilisee myös matkailuministeriön kassakone
jatkuvasti. Se ei missään nimessä ole pääsymaksun arvoista.
Paljon paremman käsityksen sisärakenteista saa kirjojen kuvista.
Haudoissa vierailu voi olla
moraalisesti väärin, koska vierailijoiden sinne tuoma suuri kosteus
pilaa hautojen seinämaalauksia ja aiheuttaa niihin hometta, joka
rapauttaa niitä vähitellen. Faraon kirousta pelkäävien ei
tietenkään kannata vierailla niissä.
Koska turismi on Egyptin toiseksi
suurin elinkeino, on selvää, että valtio, joka voidaan lukea
kehittyviin valtioihin ja jonka väestönkasvu on suuri, pyrkii
saamaan mahdollisimman paljon irti tuosta tulonlähteestä.
Turisteista pyritään hyötymään rahallisesti niin paljon kuin
mahdollista.
Kannattako Egyptiin sitten matkustaa?
Moni siellä vieraillut ei menisi sinne toista kertaa. Sen vuoksi
olisikin hyödyllistä miettiä, kannattaako sitä ensimmäistäkään
matkaa koskaan tehdä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti