keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Oulun Energian ”aurinkovoimalat” alkaen 3990 euroa

Blogissa on useasti kerrottu aurinkosähköjärjestelmien huonosta soveltuvuudesta Suomeen. Niiden käytössä on myös selvä paradoksi: silloin kun (ilmaisen) sähköenergian tarve olisi suurimmillaan, aurinkopaneelin tuotto on pienimmillään, ja vastaavasti kesällä, kun tuotto olisi suurimmillaan, tarve on pienimmillään.

Sanomalehti Kaleva ”kehuu” miljoonainvestointiaan aurinkovoimalaan kertomalla toisinaan lehdessä, että kyseinen numero on painettu aurinkoenergialla. Tämä tapahtui viimeksi vuodenvaihteessa, mikä on tietenkin täysin mahdotonta ja valhetta, koska painaminen tapahtuu yöllä pimeän aikaan ja muutenkin tähän aikaan vuodesta päivän pituus on lyhimmillään.

Oulun kaupungin omistama Oulun Energia yrittää myydä sähkönsiirtoasiakkailleen aurinkovoimaloita. Avaimet käteen -periaatteella toimitettavien voimaloiden hinnat alkavat 3990 eurosta. Tästä on tosin kirjoitettu jo aikaisemminkin, mutta Oulun Energian aktiivinen mainonta ihmetyttää hieman. Mikä on tämän kunnallisen toimijan motiivi?

4000 euroa on paljon rahaa. Siitä summasta suuri osa on erilaisia veroja, työkustannuksia, Oulun Energian katetta ja muita kuluja, niin että paneelien ja muiden osien veroton hinta on vain osa 4000 eurosta. Jos talonomistaja voisi ostaa paneelit jostakin edullisesti ja hänellä olisi riittävä osaaminen asennustyön tekemiseen, aurinkojärjestelmän hankkiminen saattaisi olla taloudellisesti järkevää, mutta muissa tapauksissa se ei sitä ole.

Järjestelmiä myyvät yritykset yrittävät tietenkin osoittaa, että aurinkovoimalan hankkiminen on taloudellisesti järkevää, koska tuskinpa niitä kukaan muuten ostaisi. Tähän päästään totuutta ”venyttämällä”, koska maallikolla ei ole sellaista teknistä tietämystä erottaa, mikä on totta myyntipuheissa ja mikä ei.

4000 eurolla saisi 33 333 kWh sähköenergiaa 12 sentin kWh-hintaan.

4000 eurolla saa 1,6 kWp-tehoisen voimalan. Voimala tuottaa 1,6 kilowatin huipputehon vain ihanneolosuhteissa eli keskikesällä, kun aurinko paistaa kohtisuoraan paneeleihin. Kaikkina muina aikoina tuotto jää pienemmäksi, ja pimeimpinä talvikuukausina tuotto on käytännössä nolla.

1,6 kWp -järjestelmä tuottaa vuodessa Etelä-Suomessa korkeintaan 1600 kWh energiaa ja pohjoisempana jonkin verran vähemmän (Motiva). 4000 euron hintainen voimala olisi siten maksanut itsensä takaisin noin 21 vuodessa, kun sähkön hinta on 12 snt/kWh. Pohjois-Suomessa takaisinmaksuaikaan tulisi muutama vuosi lisää. Jos nollapiste saavutetaan vasta silloin, kun paneelien käyttöikä (25 vuotta) tulee täyteen, investointi aurinkoenergiaan ei ole ainakaan taloudellisesti perusteltua.

Oulun Energia myöntää järjestelmän kannattamattomuuden:

”Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön kustannukset ja rahoitus kannattaa suhteuttaa järjestelmän käyttöikään. 5 kW järjestelmän tuottama sähkö maksaa 25 vuoden käyttöiällä 10 – 15 snt/kWh riippuen rahoituskustannuksista ja järjestelmän todellisesta vuosituotosta. Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön hinta on siis suunnilleen sama kuin kotitaloussähköllä (sähköenergia + sähkön siirto + verot) jo tällä hetkellä.”

Aurinkosähkö maksaa siis suunnilleen saman kuin ”tavallinen” sähkö. Jos osa tuotannosta jää kesällä käyttämättä, ja sen joutuu käytännössä lahjoittamaan Oulun Energialle, se vain pidentää takaisinmaksuaikaa. Takaisinmaksuajan laskeminen perustuu siihen, että kaikki sähkö voidaan käyttää itse ja sama määrä sähköä voidaan jättää ostamatta.

Vaatii myyjiltä melkoista lahjakkuutta yrittää todistaa, että aurinkosähköjärjestelmät olisivat taloudellisesti kannattavia Suomessa. Mutta jos mukaan otetaan ekologinen aspekti, eteen tulee edellä esitetty paradoksi: kuka tarvitsee aurinkovoimalan huipputuotantoa kesällä?

Aurinkosähköjärjestelmien myyntiä Suomessa voisi melkein verrata ilmastointilaitteiden myymiseen eskimoille.

Entä sitten, kun järjestelmä vikaantuu? Nykyajan elektroniikalle on ominaista sen lyhyt kestoikä ja vikaantumisherkkyys. Korjauskulut tekevät vain investoinnista entistä hyödyttömämmän ja kalliimman.

Toisinaan väitetään, että aurinkopaneelien tuotto olisi Suomessa yhtä suuri kuin Pohjois-Saksassa. Sitä ”yritetään” perustella Suomen pidemmällä päivällä – yötön yö – mutta mitäpä hyötyä pidemmästä päivästä on, jos auringon säteily osuu paneelien taustapuolelle?

Paneelit katolla pilaavat jokaisen talon ulkonäön, ja paneelien kiinnittäminen vesikattoon lisää vuotoriskiä. Jos Oulun Energian aurinkovoimalaa harkitseva oululainen osaisi katsoa myyntipuheiden lävitse, hän harkitsisi asiaa paljon tarkemmin...

Koska myyjänä on ”rehellisenä pidetty” paikallinen verkkoyhtiö, aurinkovoimaloiden kaikki kehut otetaan täydestä.

Vaikka Oulun Energialla on omaa sähköntuotantoa, sähkön myyntihinnat eivät ole kovinkaan kilpailukykyisiä. 24 kuukauden Varmavirta-sopimuksessa energian hinta on 4,68 snt/kWh ja kk-maksu 3,50 euroa. Jos kulutus on pieni, niin kuin vanhoissa kerrostaloasunnoissa yleensä on, 2000 kWh:n vuosikulutuksella kWh-hinnaksi tulee 6,78 senttiä.

Mainittakoon, että eräs yhtiö tarjosi viime vuoden lopussa 24 kuukauden sopimusta ilman kk-maksua ja 4,39 sentin kWh-hintaan.

Vastaus kysymykseen kannattaako ostaa Oulun Energian aurinkovoimala on: ei kannata.

4 kommenttia:

  1. These systems would be only feasible if there would be a system in place for you to "pump" excess energy back to the grid for good money/reduction in your normal electric bill.

    VastaaPoista
  2. Hieman ihmettelen asiaa, ettei laturista ole enää kirjoitettu. Tulee heti mieleen, onko valmistaja ottanut yhteytttä ja vaatinut kirjoittamisen lopettamista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I would think that even the blog's writer has his stomach turned after all these madness going around Asmo Charger. The stupidity and deception has reached new heights. We only need our government to join the disco train to really fuck this country up for good. They are on the right track.

      Poista
  3. Kuulin, että Tukes on tehnyt tai teettänyt tutkimuksen eräästä esillä olleesta sähkölaitteesta. Lausunto on tietääkseni kenen tahansa saatavilla sitä pyydettäessä. Voisiko joku alan osaaja tutustua siihen ja kertoa, mihin johtopäätökseen on tutkimuksessa päädytty? Lausunto olisi hyvä saattaa tiedoksi myös lehdistölle sisällöstä riippumatta. Tukes on tietääkseni ainoa taho, joka voi ja joutuu kertomaan faktatiedon. Toivottavasti nyt saamme selvyyden, onko tämä sähkölaite paloturvallinen/palamaton ja onko siinä turvalisuuspuutteita.


    JAT-20161222-03 tutkimuslausunto

    VastaaPoista