Blogissa on useasti kerrottu
aurinkosähköjärjestelmien huonosta soveltuvuudesta Suomeen. Niiden
käytössä on myös selvä paradoksi: silloin kun (ilmaisen)
sähköenergian tarve olisi suurimmillaan, aurinkopaneelin tuotto on
pienimmillään, ja vastaavasti kesällä, kun tuotto olisi
suurimmillaan, tarve on pienimmillään.
Sanomalehti Kaleva ”kehuu”
miljoonainvestointiaan aurinkovoimalaan kertomalla toisinaan
lehdessä, että kyseinen numero on painettu aurinkoenergialla. Tämä
tapahtui viimeksi vuodenvaihteessa, mikä on tietenkin täysin
mahdotonta ja valhetta, koska painaminen tapahtuu yöllä pimeän
aikaan ja muutenkin tähän aikaan vuodesta päivän pituus on
lyhimmillään.
Oulun kaupungin omistama Oulun Energia
yrittää myydä sähkönsiirtoasiakkailleen aurinkovoimaloita.
Avaimet käteen -periaatteella toimitettavien voimaloiden hinnat
alkavat 3990 eurosta. Tästä on tosin kirjoitettu jo aikaisemminkin,
mutta Oulun Energian aktiivinen mainonta ihmetyttää hieman. Mikä
on tämän kunnallisen toimijan motiivi?
4000 euroa on paljon rahaa. Siitä
summasta suuri osa on erilaisia veroja, työkustannuksia, Oulun
Energian katetta ja muita kuluja, niin että paneelien ja muiden
osien veroton hinta on vain osa 4000 eurosta. Jos talonomistaja voisi
ostaa paneelit jostakin edullisesti ja hänellä olisi riittävä
osaaminen asennustyön tekemiseen, aurinkojärjestelmän hankkiminen
saattaisi olla taloudellisesti järkevää, mutta muissa tapauksissa
se ei sitä ole.
Järjestelmiä myyvät yritykset
yrittävät tietenkin osoittaa, että aurinkovoimalan hankkiminen on
taloudellisesti järkevää, koska tuskinpa niitä kukaan muuten
ostaisi. Tähän päästään totuutta ”venyttämällä”, koska
maallikolla ei ole sellaista teknistä tietämystä erottaa, mikä on
totta myyntipuheissa ja mikä ei.
4000 eurolla saisi 33 333 kWh
sähköenergiaa 12 sentin kWh-hintaan.
4000 eurolla saa 1,6 kWp-tehoisen
voimalan. Voimala tuottaa 1,6 kilowatin huipputehon vain
ihanneolosuhteissa eli keskikesällä, kun aurinko paistaa
kohtisuoraan paneeleihin. Kaikkina muina aikoina tuotto jää
pienemmäksi, ja pimeimpinä talvikuukausina tuotto on käytännössä
nolla.
1,6 kWp -järjestelmä tuottaa vuodessa
Etelä-Suomessa korkeintaan 1600 kWh energiaa ja pohjoisempana jonkin
verran vähemmän (Motiva). 4000 euron hintainen voimala olisi siten
maksanut itsensä takaisin noin 21 vuodessa, kun sähkön hinta on 12
snt/kWh. Pohjois-Suomessa takaisinmaksuaikaan tulisi muutama vuosi
lisää. Jos nollapiste saavutetaan vasta silloin, kun paneelien
käyttöikä (25 vuotta) tulee täyteen, investointi aurinkoenergiaan
ei ole ainakaan taloudellisesti perusteltua.
Oulun Energia myöntää järjestelmän
kannattamattomuuden:
”Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön
kustannukset ja rahoitus kannattaa suhteuttaa järjestelmän
käyttöikään. 5 kW järjestelmän tuottama sähkö maksaa 25
vuoden käyttöiällä 10 – 15 snt/kWh riippuen
rahoituskustannuksista ja järjestelmän todellisesta vuosituotosta.
Aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön hinta on siis suunnilleen sama
kuin kotitaloussähköllä (sähköenergia + sähkön siirto + verot)
jo tällä hetkellä.”
Aurinkosähkö maksaa siis suunnilleen
saman kuin ”tavallinen” sähkö. Jos osa tuotannosta jää
kesällä käyttämättä, ja sen joutuu käytännössä
lahjoittamaan Oulun Energialle, se vain pidentää
takaisinmaksuaikaa. Takaisinmaksuajan laskeminen perustuu siihen,
että kaikki sähkö voidaan käyttää itse ja sama määrä sähköä
voidaan jättää ostamatta.
Vaatii myyjiltä melkoista lahjakkuutta
yrittää todistaa, että aurinkosähköjärjestelmät olisivat
taloudellisesti kannattavia Suomessa. Mutta jos mukaan otetaan
ekologinen aspekti, eteen tulee edellä esitetty paradoksi: kuka
tarvitsee aurinkovoimalan huipputuotantoa kesällä?
Aurinkosähköjärjestelmien myyntiä
Suomessa voisi melkein verrata ilmastointilaitteiden myymiseen
eskimoille.
Entä sitten, kun järjestelmä
vikaantuu? Nykyajan elektroniikalle on ominaista sen lyhyt kestoikä
ja vikaantumisherkkyys. Korjauskulut tekevät vain investoinnista
entistä hyödyttömämmän ja kalliimman.
Toisinaan väitetään, että
aurinkopaneelien tuotto olisi Suomessa yhtä suuri kuin
Pohjois-Saksassa. Sitä ”yritetään” perustella Suomen
pidemmällä päivällä – yötön yö – mutta mitäpä hyötyä
pidemmästä päivästä on, jos auringon säteily osuu paneelien
taustapuolelle?
Paneelit katolla pilaavat jokaisen
talon ulkonäön, ja paneelien kiinnittäminen vesikattoon lisää
vuotoriskiä. Jos Oulun Energian aurinkovoimalaa harkitseva
oululainen osaisi katsoa myyntipuheiden lävitse, hän harkitsisi
asiaa paljon tarkemmin...
Koska myyjänä on ”rehellisenä
pidetty” paikallinen verkkoyhtiö, aurinkovoimaloiden kaikki kehut
otetaan täydestä.
Vaikka Oulun Energialla on omaa
sähköntuotantoa, sähkön myyntihinnat eivät ole kovinkaan
kilpailukykyisiä. 24 kuukauden Varmavirta-sopimuksessa energian
hinta on 4,68 snt/kWh ja kk-maksu 3,50 euroa. Jos kulutus on pieni,
niin kuin vanhoissa kerrostaloasunnoissa yleensä on, 2000 kWh:n
vuosikulutuksella kWh-hinnaksi tulee 6,78 senttiä.
Mainittakoon, että eräs yhtiö
tarjosi viime vuoden lopussa 24 kuukauden sopimusta ilman kk-maksua
ja 4,39 sentin kWh-hintaan.
Vastaus kysymykseen kannattaako ostaa
Oulun Energian aurinkovoimala on: ei kannata.
These systems would be only feasible if there would be a system in place for you to "pump" excess energy back to the grid for good money/reduction in your normal electric bill.
VastaaPoistaHieman ihmettelen asiaa, ettei laturista ole enää kirjoitettu. Tulee heti mieleen, onko valmistaja ottanut yhteytttä ja vaatinut kirjoittamisen lopettamista?
VastaaPoistaI would think that even the blog's writer has his stomach turned after all these madness going around Asmo Charger. The stupidity and deception has reached new heights. We only need our government to join the disco train to really fuck this country up for good. They are on the right track.
PoistaKuulin, että Tukes on tehnyt tai teettänyt tutkimuksen eräästä esillä olleesta sähkölaitteesta. Lausunto on tietääkseni kenen tahansa saatavilla sitä pyydettäessä. Voisiko joku alan osaaja tutustua siihen ja kertoa, mihin johtopäätökseen on tutkimuksessa päädytty? Lausunto olisi hyvä saattaa tiedoksi myös lehdistölle sisällöstä riippumatta. Tukes on tietääkseni ainoa taho, joka voi ja joutuu kertomaan faktatiedon. Toivottavasti nyt saamme selvyyden, onko tämä sähkölaite paloturvallinen/palamaton ja onko siinä turvalisuuspuutteita.
VastaaPoistaJAT-20161222-03 tutkimuslausunto