Asmo-laturin ”rele”

Jotta laturi tekisi kaksinapaisen erotuksen verkkojännitteestä, releen täytyy olla kaksinapainen, mikä suurentaa sen kokoa. Ja koska koskettimia on kaksi, se kasvattaa kelan kokoa ja vaadittavaa veto- ja pitovoimaa.

Releen tarkkaa kokoa on vaikea arvioida tarkasti olettaen, että myydyissä latureissa on käytetty alla olevan kuvan mukaisia piirilevyjä.

Koska kyseessä on mekaaninen eikä solid state -rele, kelan tehonkulutus on huomattavasti suurempi kuin puolijohdereleellä. Riippuen releen koosta (virrankestosta), valmistuksen tarkkuudesta ja hinnasta DC-tehonkulutus kelan ollessa vetäneenä vaihtelee noin sadasta milliwatista noin viiteensataan milliwattiin.

Koska Asmo-laturi on todennäköisesti valmistettu halvemmista osista, kelan tehonkulutus on sen mukainen eli suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että laturi kuluttaa sähköenergiaa silloinkin, kun puhelimen akku on ladattu täyteen mutta laturi pitää releen kelan vetäneenä, ja kehittää myös hukkalämpöä. Rele päästää ilmeisestikin vasta sitten, kun puhelin irrotetaan latausjohdosta.

Hakkuripiirit saattavat ottaa käynnistyessään suuren virtapiikin, mikä täytyy huomioida releen tyypin valinnassa. Jotta releen koskettimien kuluminen ei lyhentäisi liikaa laturin kestoikää, se täytyy huomioida releen mitoituksessa. Tällöin käytettävä rele ei voisi olla pienin mahdollinen, mitä oletusta tukee kuvassa näkyvän releen koko. Vastuullinen suunnittelija valitsisi riittävän suuren releen, jossa olisi tarpeellinen varmuusmarginaali.

Alla olevassa taulukossa näkyy erään japanilaisvalmistajan yhden reletyypin kelan spesifikaatiot. Kyseinen rele olisi teknisen suorituskyvyn puolesta riittävä ohjaamaan minkä tahansa laturin hakkuripiiriä.

Taulukossa paljastuu jälleen yksi Asmo-laturin paradoksi: sen pitäisi säästää sähköenergiaa latauksen päätyttyä, mutta jos rele jää vetäneeksi, mikä tilanne on todennäköinen silloin, jos puhelinta ei irroteta latausjohdosta, Asmo-laturi voisi kuluttaa jopa ”huikeat” 500 milliwattia.

Nokian AC-60-laturi kuluttaa korkeintaan 25 milliwattia vastaavassa tilanteessa, mikä voisi olla jopa 20 kertaa vähemmän kuin Asmo-laturilla. 500 milliwattia lämmittää selvästi pientä relettä, jonka (esimerkkireleen) ulkomitat ovat noin 20 x 10 x 12 mm.

Asmo-laturissa on eri rele kuin yllä esitetty, mutta joka tapauksessa sen kelan tehonkulutus voi olla yhtä suuri kuin edellä mainittu. Jos jokin laturi lämpenee tyhjäkäynnissä, se on juuri Asmo-laturi eikä esim. Nokian AC-60.

Rele, jonka piti tehdä Asmo-laturista energiaa säästävä ja paloturvallinen, näyttääkin olevan Asmo-laturin kompastuskivi.

Olisiko oikeampaa sanoa: jos kaikki (nykyaikaiset) puhelinlaturit vaihdettaisiin Asmo-latureihin, syntyneen hukkatehon kattamiseksi pitäisi rakentaa pari uutta ydinvoimalaa?

Huom! Asmo-laturissa on ilmeisestikin ns. sysäysrele, joka ei tarvitse pitovirtaa, ja niin muodoin yllä kerrottu laturin ylimääräisestä tehonkulutuksesta releen vuoksi ei mahdollisesti pidä paikkaansa.