Tekesin raha-automaatti

Tekes on jälleen julkaissut ”juoruluettelonsa” eli viime vuonna Tekes-tukea saaneiden yritysten nimet ja tukisummat.

Tekesin vuoden 2009 hyväntekeväisyystoimintaa käsiteltiin vuoden takaisessa kirjoituksessa:

Tekes jakoi jälleen rahaa

Tekesin henkilökunnan määrä on noin 400, mikä tuntuu melko suurelta, mutta kun tietää, että Tekes on työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtion laitos, suuren määrän ymmärtää oikein hyvin. Ylimiehitys on nimittäin valtion virastoille ja laitoksille tyypillinen piirre.

Valtionhallinnolle ominaiseen tapaan Tekesin 400 työntekijästä noin puolet lieneekin eriasteisia johtajia, päälliköitä ja muita esimiehiä, jolloin varsinaista ”likaista työtä” tekee vain noin 200 työntekijää.

Yksi Tekesin tärkeimmistä – ellei peräti tärkein – tehtävistä on oman henkilöstön työllistäminen. Siihen on olemassa monia keinoja, mutta toisaalta työn vähyys on kaikkien etu: kukaan ei pääse rasittumaan liian paljosta työn määrästä. [Sama ilmiö on havaittavissa myös työvoimatoimistoissa – vai mikä niiden nykyinen nimi mahtaa olla..? Kuuleman mukaan siellä ei ole yhdelläkään virkailijalla koskaan kiire, vaan kaikki tehtävät hoidetaan perinteisellä ajantappamistekniikalla.]

Kaikki tuntemani Tekesin ”asiantuntijat” eivät todellakaan ole mitään asiantuntijoita vaan pikemminkin vain keskinkertaista heikompia osaajia, ja siksi herättääkin suurta ihmetystä, millä perusteilla heidät on Tekesin ”asiantuntijoiksi” valittu.

Tekesin vuoden 2010 budjetti oli 611 miljoonaa euroa, josta suurin osa oli hukkaan heitettyä rahaa. Jos työllisten määräksi arvioidaan noin kaksi miljoonaa, Tekesin budjetin kartuttamiseksi kerätään veroja noin 300 euroa jokaiselta työlliseltä. Jokainen palkkatyötä tekevä maksaa siis 300 euroa vuodessa ylimääräistä veroa, jotta Tekes voi pyörittää hyväntekeväisyystoimintaansa.

Kolikolla on aina kääntöpuolensa: jos Tekesillä olisi vähemmän rahaa jaettavana, sen ”asiantuntijoilla” olisi ymmärrettävästi nykyistäkin vielä vähemmän työtä tehtävänään.

Yksikään merkittävä innovaatio tai keksintö ei ole jäänyt kaupallistamatta sen vuoksi, että yritys ei ollut saanut Tekes-euroja. Moni yritys yrittää sitä vastoin tehdä Tekes-tuen avulla mahdottomasta mahdollisen eli kaupallistaa kaikkea roskaa, jolla ei muuten olisi mitään menestymisen mahdollisuuksia.

Vuoden 2010 avustuseuroja saivat vanhat tutut nimet. Nokia oli jälleen kerran suurin tuensaaja, mikä jaksaa vieläkin hämmästyttää. Miljarditulosta tekevä yritys kehtaa hakea t&k-tukea veronmaksajilta kerätyistä veroista. Tuskinpa yksikään Nokian puhelimista olisi jäänyt kehittämättä, vaikka Nokia ei olisi saanut senttiäkään Tekesin apurahoja.

Lieneekin niin, että Tekesillä on oma erityinen Nokia-osastonsa niillä paikkakunnilla, joilla Nokia harjoittaa t&k-toimintaa. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta Tekesin ”asiantuntijaa” Nokia-tuen pyörittäminen Tekesin eri portaissa työllistää.


Poimintoja luettelosta:

Nokia Oyj (matkapuhelimet) 10 189 474 euroa.

Nokia Siemens Oy 3 546 882 euroa

Konkurssikypsän Elektrobitin kolme yksikköä yhteensä 1 849 551 euroa

http://oulun1.blogspot.com/2010/10/elektrobitin-surkea-tilanne.html

Esju Oy 29 939 euroa (2009: 184 486)

Lääketehdas GlaxoSmithKline Oy 43 750 euroa. Kasvua viime vuodesta 10 062 euroa. Ehkäpä 30 prosentin korotus oli ”palkinto” hyvästä sikarokotteesta..?

Lääketehdas Orion 1 435 806 euroa

Lääketehdas Pfizer 0 euroa. Tämäpä oli yllättävää! Viime vuonna se sai 216 435 euroa.

Nethawk Oy 888 528 euroa

Valkee Oy 321 546 euroa. Tällä summalla on yhteiskunta tukenut kirkasvalokuulokkeiden ”kehittämistä”, vaikka lapsikin voi hyvin ymmärtää, että niissä ei todellakaan ole juuri ollut mitään kehitettävää.

Valohoitoa korvassa

Valkee Oy:n korvavalolaite

Valkee Oy:n laitetta ei ole patentoitu

Kärsittekö kaamosmasennuksesta?

Totuus Valkee Oy:n patentista

Aava Mobile Oy 633 329 euroa

http://oulun1.blogspot.com/2010/01/aava-mobile.html

Capricode Oy 63 163 euroa

http://oulun1.blogspot.com/2010/02/capricode-euroopan-ykkoseksi.html

Tracker Oy (koiratutka) 254 519 euroa

Winwind Oy 989 443 euroa. Winwindin tyylimyllyt ovat tuoreimpien uutisten mukaan joutuneet sananmukaisesti vastatuuleen, ja yritys on joutunut vähentämään henkilöstöään Suomessa.

Oulun kaupunki 338 523 euroa. Mitä ihmettä? Mitä teknologiakehitystä kaupunki voi harjoittaa? Ehkäpä Oulun kaupunki on vain myös keksinyt hyvän keinon, jolla paikata budjettivajettaan.