Capricode Euroopan ykköseksi?

Kaleva kertoi tänään oululaisesta Capricode Oy:stä, joka on ”mobiililaitteiden etähallinnan asiantuntija”. Toimitusjohtajan mukaan yritys tuli markkinoille muutaman vuoden liian aikaisin, mistä se on myös saanut maksaa, mutta sitkeys ja sinnikkyys on (viimeinkin) palkittu: älypuhelimien etähallinnassa Capricode tavoittelee – ei sen vähempää kuin – johtavaa markkina-asemaa Euroopassa – ja oman arvionsa mukaan vielä perustellusti.

Kyse on kuitenkin vain tavoittelemisesta. Johtavan markkina-aseman saavuttamiseksi vaaditaan paljon, eikä siihen pelkkä halu riitä. Toimitusjohtajan mukaan yritys on kehittänyt ”Pohjoismaiden edistyksellisemmän ja selkeästi maailmanluokan tuotteen”. Tuossa on mukana aika paljon omaa subjektiivista kehua.

Kalevan mukaan Euroopan suurimpiin operaattoreihin lukeutuva TeliaSonera testasi tuotteen ja tarjoaa sitä yritysasiakkailleen. Kaleva liioittelee kuitenkin jälleen: TeliaSonera ei ole Euroopan suurimpia operaattoreita vaan korkeintaan keskikokoinen jos sitäkään. Sonera on menettänyt osuuksia Suomessa eikä ole enää Suomen suurin, ja TeliaSonerankin toimialuetta ovat lähinnä vain pohjoismaat.

Lehtijuttu ei kerro, mikä on tuo ”maailmanluokan tuote”. TeliaSonera markkinoi palvelua sanoin: ”oululaisyrityksen ratkaisu nostaa yrityspuhelinten käytettävyyden ja turvallisuuden tietokoneiden tasolle”. Jos väite pitää paikkansa, Capricoden tuotteesta ei taida olla mihinkään, koska tietokoneiden turvallisuus ei ole kovinkaan korkealla tasolla ja Capricode näyttää tarjoavan vain saman tason turvallisuutta.

Capricodella näyttää olevan yksi paha ongelma, niin kuin monilla muillakin yrityksillä näinä aikoina, mutta se ei koske sen tuotetta, vaan yrityksellä on puute rahasta. Yritys tuotti viime vuonna 1,2 miljoona euron liikevaihdolla 1,0 miljoonan euron tappion. Capricoden liiketoiminalliset edellytykset näyttävät olevan vähissä, jos se ei saa tuotettaan myydyksi.

Toimitusjohtajan mukaan Capricode tarvitsisi kahdesta kolmeen miljoonaan euroa riskirahaa, jotta se voisi nousta vahvaksi kasvuyritykseksi ja Euroopan ykköseksi. On kuitenkin myönteistä, että yrityksen pääomistaja käyttää sanaa ”riskiraha”, koska se todellakin on riskirahaa, jonka sijoittaja voi menettää viimeistä senttiä myöten.

Capricode sai viime vuonna Tekesiltä 140 671 euroa ja edellisenä vuonna (2008) peräti 697 600 euroa. Viime vuoden tappioita on ilmeisestikin katettu edellisen vuoden tuella, mutta viime vuoden tuen vähäisyys kertoo siitä, että Capricoden Tekes-piikki alkaa olla täynnä – ja laulut pian laulettu.

Koska Kaleva ei kerro mitään Capricoden ”maailmanvalloitustuotteesta”, sen hyvyyttä ja hyödyllisyyttä tai huonoutta ja hyödyttömyyttä on vaikea arvioida. Olisi kuitenkin ihme, jos samanlaisia tuotteita ei olisi kehitetty ja saatu jopa myytyä kannattavasti joissakin muissa maissa.

Capricoden kannattaisi muistaa vanha kansansanonta: joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Katajainen tie taitaa Capricodellakin olla edessään – ainakin viimeistään sitten, kun viimeinenkin euro lähtee kassasta.