Energiansäästölamppu

Euroopan Unioni on (suuressa viisaudessaan) määrännyt, että hehkulamput poistetaan asteittain käytöstä sen alueella. 100 watin ja mattapintaisten hehkulamppujen toimituskielto kauppoihin astui voimaan 1.9.2009. Mattapintaisten lamppujen kielto vaikuttaa tosin hieman oudolta, koska mattalasi vähentää valon määrää vain pari prosenttia. Ensi syksynä ovat sitten vuorossa 75 watin lamput, ja seuraavana syksynä 60 watin lamput.

Myynti- ja käyttökiellolle on tietenkin olemassa järkevä syy, ja se on hehkulampun huono hyötysuhde ja suuri sähkönkulutus. Hehkulampun tehonkulutuksesta vain noin viisi prosenttia muuttuu valoksi ja loppu 95 prosenttia säteilyenergiana lämmöksi. Hyötysuhde on tosin isotehoisilla lampuilla hieman pienitehoisia parempi.

Kysymys siitä, onko lämmöksi muuttuva energia hukkaenergiaa, onkin sitten kaksitahoinen asia. Napapiirin tuntumassa sijaitsevassa Suomessa tarvitaan lähes puoli vuotta kestävän talven aikana sekä keinovaloa että lämmitystä, joten hehkulamppujen hukkalämpö ei menekään hukkaan Suomessa.

Monissa maissa lämpimänä vuodenaikana tarvitaan keinovalaistusta ja jopa huoneilman jäähdytystä, minkä vuoksi hehkulamppujen tuottama lämpö on tarpeetonta ja kuormittaa vain turhaan jäähdytyslaitteistoa, joka muutenkin kuluttaa paljon sähköenergiaa. Näissä maissa hehkulampun korvaaminen toisella lampputyypillä onkin siten ymmärrettävää, koska se tuo suoraa säästöä 1) valaistuksen ja 2) jäähdytyslaitteiston pienentyneenä sähkönkulutuksena. EU:n päätös näyttääkin tulleen sen suurten jäsenmaiden tarpeista.

Kielto oli tietenkin helppo tehdä, koska korvaava lampputyyppi oli jo olemassa ja ehtinyt laajaan käyttöön. Energiansäästölampun (es-lamppu), joka on eräänlainen minikokoinen ja sisäisellä elektronisella liitäntälaitteella varustettu loistelamppu, hyötysuhde on noin viisi kertaa hehkulampua parempi. Sen ilmoitettu kestoikä on noin 6–16 kertaa hehkulamppua pidempi. Hehkulampuilla on useita nimelliskestoikiä, joista tyypillisimmät ovat 1000, 2500 ja 6000 tuntia. Hehkulamppu voi kuitenkin olla yhtä pitkäikäinen kuin es-lamppu.

Hehkulampulla on monia hyviä ominaisuuksia, joita es-lampulla ei ole:

- toimii kaikissa lämpötiloissa,
- syttyy heti,
- yksinkertainen rakenne,
- helppo valmistaa,
- edullinen hinta,
- valoteho säilyy vakiona koko eliniän ja
- on elohopeaton.

Huonot ominaisuudet ovat:

- huono hyötysuhde,
- altis tärinälle ja
- suhteellisen lyhyt kestoikä.

Energiansäästölamppujen arvostelu on viime aikoina lisääntynyt, koska ne eivät kestäkään luvattua aikaa, jopa yli kymmentätuhatta tuntia. Lisäksi niiden sisältämä myrkyllinen elohopea, jota ilman ne eivät toimisi, on herättänyt keskustelua, koska suurin osa siitä tulee päätymään kaatopaikoille sekajätteen mukana, vaikkakin ne on luokiteltu ongelmajätteiksi ja pitäisi käsitellä asianmukaisella tavalla. Ne myös saavuttavat täyden kirkkauden hitaasti – siihen kuluu jopa useita minuutteja – ja toimivat huonosti kylmässä.

Es-lamppuja on myyty jo 20 vuotta. Niillä on useita eri valmistajia, osa tuttuja mutta osa täysin tuntemattomia merkkejä. Tuntemattomille merkeille on yhteistä sama valmistusmaa Kiina, mutta myös suuri osa tunnetuista merkeistä valmistuttaa edullisten tuotantokustannusten vuoksi lamppunsa Kiinassa.

Jos yhden euron lampputarjoukset jätetään huomiotta, tavallinen myyntihinta edulliselle es-lampulle on noin kaksi euroa, jolla kauppa saa vielä voittoa myymästään lampusta. Kahden euron myyntihinta voidaan jakaa osiin ja arvioida, mikä on kiinalaisen lampunvalmistajan osuus. Lampun veroton hinta on 1,64 euroa. Kuten tavallisesti, kauppa on myyntiketjun suurin rosvo, ja sen osuus on 40 prosenttia eli 0,66 euroa. Maahantuojan myyntihinta kaupalle on siten 0,98 euroa. Maahantuojan osuus, 20 prosenttia eli 0,2 euroa, vähennettynä on CIF-hinta 0,78 euroa, jonka maahantuoja maksaa arviolta jokaisesta lampusta. Koska lamput eivät tule Suomeen suoraan Kiinasta, välissä on keskieurooppalainen jakelija, joka hoitaa tuonnin Kiinasta, varastoinnin ja toimitukset maahantuojille eri maissa. Tämän ja laivarahdin osuus ovat noin 0,13 euroa, jolloin lampun vientihinta Kiinasta on 0,65 euroa.

Tuolla hinnalla kiinalaisvalmistajan pitäisi vielä pystyä valmistamaan lamppu kannattavasti. Jos kate on 0,15 euroa lampulta, jää osien ja työn osuudeksi 0,50 euroa. Ja jos osat maksavat 0,35 euroa, jää työn osuudeksi vain 0,15 euroa. Lampun kannassa on pieni pyöreä piirilevy, joka sisältää lampun elektroniikan. Kaikissa purkamissani lampuissa piirilevy on ollut tehty käsityönä, johon työhön ja lisäksi johdotuksen liittämiseen purkausputkeen ja kantaan kuluu kokeneelta kokoajalta testauksineen arviolta viisi minuuttia. Tuolloin yksi kokoaja ehtisi valmistaa 12 lamppua tunnissa, ja palkka tuosta olisi 1,8 euroa. Kyllähän 1,8 euron tuntipalkka on ihan kohtuullinen kokoonpanotyöstä Kiinassa, vaikkakin on luultavaa, että tuntipalkka on lähempänä vain yhtä euroa.

Taloudellisessa mielessä energiansäästölamppujen käyttö on järkevää. Onhan selvää, että 12 watin tai 60 watin tehonkulutuksella on selvä ero, joka on viisinkertainen. 60 watilla saa viiteen es-lampuilla varustettuun valaisimeen valon, joka vastaa likimain teholtaan 60 watin hehkulamppua. Eroja toki on valmistajasta riippuen sekä valotehossa että valon värissä – ja myös kestävyydessä.