”Olut- ja viiniharrastajat”

Alkoholismia käsiteltiin jo vanhemmassa kirjoituksessa, mutta koska monet radiokanavat mainostavat sitkeästi apuaalkoholismiin.fi-sivustoa erilaisilla mainoksilla ja tämä aihe on niin koominen, aiheeseen on jälleen syytä palata.

Viime vuosina alan ”harrastaminen” on yleistynyt, ja sen vuoksi puhutaan hienommin ”viiniharrastuksesta” tai ”olutharrastuksesta”. Muuttamalla juominen ”harrastukseksi” halutaan ikäänkuin ottaa etäisyyttä muihin runsaasti alkoholia kuluttaviin, mutta se on vain itsensä pettämistä, ja siihen uskoo vain ”harrastaja” itse. Muut ovat alkoholisteja tai juoppoja, mutta hän on vain ”harrastaja”. Oulussa toimii Oulun Olutseura

http://www.oulunolutseura.fi/

ja Viiniseura Oulun Munskänkarna

http://www.munskankarna.org/oulu/index.html

Jotta kehitys olisi looginen, vielä pitäisi perustaa alkoholiseura tai kansanomaisemmin viinaseura. Nämä olisivat sitten ”alkoholiharrastajia” tai ”viinaharrastajia”, ja he keskittyisivät ”harrastuksessaan” Alkon myymiin, yli 17 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviin tuotteisiin. Seuran nimi olisi Oulun Viinaseura, ja seuran motoksi (tunnuslauseeksi) sopisi ”Koskenkorva is king” tai lyhyemmin ”Kossu is king”. Seuran logo voisi yksinkertaisesti olla tyylitelmä merkeistä ”17+”, joka kuvaisi sitä, että jäsenille kelpaavat vain väkevät. Seuran tunnuslaulu olisi Irwinin ”Alko pistää pulloon”, ja sanat ”Tämä koura tarttuu vain Alkon oven kahvaan” kuvaisi seuran ideologiaa täydellisesti.

Viini- ja olutharrastajat luulevat muka tietävänsä kaiken ”harrastuksestaan” ja olevansa alan ammattilaisia, mutta todelliset ammattilaiset löytyvät alan miesten – ja miksi ei myös naisten – keskuudesta. Rähjäinen baari on paikka, josta löydät todellisen olutharrastajan. Hänellä on vuosikymmenten kokemus ”harrastuksestaan”.

Hän ei hienostele oluttuntemuksellaan, eikä hän voi esitellä kotoaan löytyvää laajaa tuontiolutvalikoimaa, mutta hänen kotoaan löytyy sitä vastoin suuri määrä kotimaisten olutlaatujen tyhjiä pulloja ja tölkkejä. Hän tietää, että olutlaadusta riippumatta ne kaikki sisältävät tietyn määrän – tavallisesti 4,7 % – etyylialkoholia, joka riittävästi annosteltuna menee nuppiin – ja sehän se on tämän ”harrastuksen” ainoa tarkoitus. Hän ei myöskään ole nirso oluen tarjoilulämpötilan suhteen, vaan hänelle maistuu aina olut niin taskulämpimänä kuin ulkona osittain jäätymään päässeenäkin.

Todellista viiniharrastajaa et löydä hienosta ravintolasta tai viiniseurasta, jotka ovat vain teeskenteleviä aloittelijoita varten. Todellisen viiniharrastajan löydät – niin, mistäpä muualtakaan kuin – alan ”todellisten harrastajien” keskuudesta. Tavallisesti he istuskelevat puistoissa, rannoilla ja kaikkialla, missä dokut tapaavat nyt olla. Heillä on pitkä kokemus ”viiniharrastuksesta”, vaikkakin heidän tuntemansa viinivalikoiman laajuus ei nyt päätä huimaakaan. He ostavat aina mahdollisimman halpaa viiniä, joiden tavallisimpia kauppanimiä ovat Sorbus, Vinetto ja Carillo.

Jäsenyys olut- ja viiniseuroissa on vain eräänlainen orientoitumisvaihe kehityksessä ”todelliseksi alan harrastajaksi”. Se tarjoaa nimittäin siistimmän tavan syventää ”alan” osaamista, ja niinpä lopulta moni löytääkin itsensä alan ammattilaisten joukosta joko olutbaarissa ja nuotiotulilla muiden deekujen seurassa.

Esiintyminen julkisuudessa joko olut- tai viiniharrastajana on kuin sanoisi: ”Katsokaa, minusta tulee isona alkoholisti!”

Viini- ja olutharrastaminen on helppoa. Päinvastoin kuin monissa muissa harrastuksissa siinä ei tarvita mitään kallista oheisrekvisiittaa. Viini- ja olutharrastajalle riittää vain pullonavaaja ja sopiva lasi. Ja mikä parasta: sitä voi harrastaa lähes kaikkialla ja yksin tai suuremmassa porukassa. Nykyajan asenteet ja moraali ovat muuttuneet niin paljon, että näitä ”harrastajia” ei katsota enää paheksuvasti, vaikka vielä muutama vuosikymmen taaksepäin tuomio olisi ollut jyrkkä: juoppo.

Tärppi-liitteen lakkauttaminen

Viikko sitten Kaleva ilmoitti, että tv-ohjelmat sisältävän Tärppi-liitteen tekeminen loppuu vuoden vaihteessa. Lehden mukana tullut liite oli siten viimeinen.

Päätoimittajan kirjoittamassa artikkelissa haluttiin kuitenkin kysyä tilaajien mielipidettä asiasta, mutta koska päätös lakkauttamisesta oli jo tehty, tällainen kysely jo tehdy lakkauttamispäätöksen jälkeen tuntuu hieman oudolta. Kysely olisi pitänyt tehdä ennen lakkauttamista, ja sen perusteella tehdä sitten tarvittavat toimenpiteet.

tarppi@kaleva.fi

www.kaleva.fi/palaute

Koska kyse lieneekin vain rahasta, lakkauttamispäätöksen perusteluiksi Mantila oli hämäävästi keksinyt tukun syitä, eli kun kerran tv-ohjelmatiedot voi löytää monesta muustakin paikasta, Kalevan ei tarvitse sitä enää tehdä. Kaleva ei siis halunnut myöntää, että kyse oli vain rahasta. Viikottaisen tv-ohjelmaliitteen lakkauttaminen on hieman sama asia kuin jos Kaleva sanoisi tilaajilleen, että älkää lukeko enää Kalevaa, vaan lukekaa sen sijaan Kainuun Sanomia (tai maksuttomia nettilehtiä), koska samat uutiset löytyvät sieltäkin.

Saman logiikan mukaisesti Kaleva voisi lopettaa mainosten julkaisemisen, koska samat mainokset ovat löydettävissä ilmoittajien nettisivuilta. Mutta sehän ei nyt käy, koska se tuo rahaa lehdelle. Tärppi-liite on toimituksen (kustantajan) mielestä vain menoerä ja saa sen vuoksi mennä.

Monille lehden tilaajille tv-ohjelmatietojen löytäminen lehden mukana tulevasta liitteestä lieneekin vaivattominta, ja sen vuoksi liitteen lakkauttaminen ei ole varmastikaan näiden tilaajien mieleen. Kaikki eivät myöskään käytä älypuhelinta ja kokevat niin sen kuin tietokoneen käytönkin hankalaksi tavaksi etsiä tulevia ohjelmatietoja.

Tallentavien digiboksien ollessa nykyisin yleisiä moni tekee ajastukset jopa useita päiviä etukäteen, ja sen tekeminen onnistuu (helposti) vain paperisen ohjelmalehden avulla. Digiboksin epg-oppaan käyttäminen ohjelmien etsimiseen on (boksityypin mukaan) joko hankalaa tai erittäin hankalaa, vaikkakin juuri samaista epg-opasta täytyy käyttää ajastuksia tehtäessä.

Rockin' around the Christmas tree

 

Pysäköintiä parhaimmillaan oululaisittain

Joku oululainen on keksinyt omaperäisen pysäköintitavan. Vai olisiko hän vain keksinyt helpon tavan vaihtaa renkaat autoon?

Pysäköintitavan ironisuutta lisää se, että se on tehty kallioparkin Hallituskadun ajoluiskan työmaan kohdalle, jossa kaupunki kehuu suurella kyltillä kallioparkin tulevan tarjoamaan ”PYSÄKÖINTIÄ PARHAIMMILLAAN”.

Auton rekisteritunnus olisi tietenkin pitänyt jättää näkyviin, jotta kaupunkilaiset voisivat jatkossakin tunnistaa tämän älypään ja ehkäpä myös varoa häntä...

Miten joku voi olla näin tyhmä?

Kuva kertoo kaiken tarpeellisen tuosta tyhmyydestä. Hopean Audin ja valkoisen Punton kuljettajat olivat ilmeisestikin päättäneet käyttää tilaisuuden hyväksi ja saada ilmaisen alustapesun, mutta huonostihan siinä kuitenkin kävi – niin kuin tyhmille tapaa käydä. Molemmat autot hyytyivät kuvan paikkoihin. Toisen auton moottori vielä rikkoontui. 

Kuten asiaan kuuluu, oma tyhmyys kuuluu maksattaa jollakin vielä tyhmemmällä. Autoilijat olivat hakeneet korvausta kaupungilta, mutta kaupunki kieltäytyi korvaamasta vahinkoja, mikä oli aivan oikein, koska tyhmyydestä kuuluu (itse) maksaa.

Vaikka kyse olikin rankkasateesta, alikulku ei kuitenkaan täyty niin nopeasti, että sinne ajaisi vahingossa. Kuvassa vettä on ainakin puolen metrin syvyydeltä, ja se pitäisi olla nähtävissä jo, ennen kuin tulvivaan alikulkuun ajaa. Puolen metrin syvyiseen veteen ajaminen osoittaakin siten todellista tyhmyyttä.

Kuvan autoilijoita olisi poliisi saanut sakottaa, mutta se ei valitettavasti taida olla mahdollista, koska sakottaminen perustuu lainrikkomiseen. Poliisille pitäisikin myöntää harkinnanvarainen sakotusmahdollisuus, jota kutsuttaisiin tyhmyyssakoksi. Venäjällä miliisi olisi antanut pampulla pikasakon, mikä olisi ollut hyvin opettavaista tulevien rankkasateiden varalle.

Riversdale

Norman Batesin kotitalo ja motelli

Universal-studio rakensi Alfred Hitchcockin Psyko-elokuvaa varten motellin ja talon, jotka tosiasiassa ovat kulisseja. Studio on käyttänyt niitä lukuisissa muissa elokuvissa ja säilyttänyt ne kiertoajelun yleisönähtävyyksinä.

Elokuva-ala on osannut kierrätyksen jo tuolloin, mistä kertoo Universalin Norman Batesin kotitalon ja motellin kierrätys eri elokuvissa ja tv-sarjoissa. Osa sarjoista ja elokuvista on tuttuja, mutta joukossa on paljon tuntemattomiakin tuotantoja, joita ei ole koskaan esitetty Suomessa.

1960 The house is used for exteriors in 'Boris Karloff's Thriller' TV program, "The Purple Room" starring Rip Torn, Richard Anderson and Patricia Berry. This is probably one of the first uses after Psycho.

1960 The house is seen in the TV series, The Quest in the episode, Whispering Smith.

1960 The Bates Motel features in the TV series, Thriller, the epsiode, The Big Black Out.

1960 The house features in background shots of the TV series, The Deputy, the epsiode, Palace of Chance.

1961 The house appears in the TV series, Thriller in the episode, The Hungry Glass.

1960 - 1962 The Tall Man was a TV series which ran from 1960 till 1962 that aired on NBC. As it was filmed in Universal's western section of the backlot the Psycho House was a familiar backdrop.

1961 The "Psycho" house was used in the episode, Masquerade, part of the "Boris Karloff's Thriller," Tom Poston and Elizabeth ("Bewitched") Montgomery played a couple whose car breakdown leads them to an old house...

1961 Again the house features in Thriller, the epsiode, An Attractive Family

1961 The house is used in Wagon Train, episode titled, Eleanor Culhane.. Flint McCullough finds his former girlfriend living alone in the house after she has become isolated from the town because they believe her husband has become a murderer. The episode starred Robert Horton and Felicia Farr.

1962 The house features in two episodes of Laramie, titled, The Runt and Hour After Dawn.

1962 The house features in two episdodes of Frontier Circus, titled, Coals of Fire and Mr Grady Regrets.

1963 The Bates Motel features on the show Arrest and Trial in the episode, Who's Little Girl Are You?.

1963 The House appeared in an episode of "Alcoa Premiere" from 1963 called "The Town that Died."

1963 The Motel appeared in an episode of "Kraft Suspense Theatre" in 1963 called "Are There Any More Out There Like You?" with Robert Ryan and Katharine Ross.

1963 A third wall is added to the right hand side of the house during this period. Possibly so the house could be used from the reversed angle for use in Westerns. The house still has no rear wall - and would remain so until the house was "boxed in" in 1982.

1964 The Bates Motel appears in the Ann-Margaret movie, Kitten With A Whip.

1964 Universal Studios open the studio tour on July 15th. One of the key attractions is the Psycho House. The Bates Motel is bypassed and is not seen by the original tour.

1964 The house features in the Yul Brenner western, Invitation To A Gunfighter.

1964 The exterior of the Bates Motel's office appears in the Ronald Regan film, The Killers.

1965 The exterior of the house was featured in the Alfred Hitchcock Hour, "An Unlocked Window." Several nurses are trapped in the house with a psycho on the loose trying to get in. It has a very "Psycho" twist at the end.

1965 The original Bates Motel exterior is used in the Alfred Hitchcock Hour, "Off Season." This was the final Alfred Hitchcock TV show ever made, and starred John Gavin.

1965 The house features in The Virginian, episode,” Farewell To Honesty”.

1966 The house is featured in The Virginian, Men With Guns, guest starring Telly Savalas.

1967 The house features in the western TV series Laredo, "Small Chance Ghost".

1971 "Night Gallery" episode, A Question Of Fear, Leslie Nielsen spends the night in a haunted house on a bet. For this, the Psycho house exterior was used.

1971 The house features in episode 14 of Alias, Smith & Jones, titled, Never Trust an Honest Man.

1972 Emergency! use the house in the episode. Brush Fire. John and Roy rescue an elderly woman and her sister living in the house.

1976 The house features in the television mini-series "The Captains and the Kings." It was for this production a veranda was added making the home appear larger. It remained attached to the house until the house was demolished in 1980.

1976 The house features on an episode of the Six Million Dollar Man called “A Bionic Christmas Carol.”

1977 Universal Studios airs a 25 minute TV Special about the Universal Studio Tour, called, Catch Hollywood In The Act. Hosted by Richard Anderson (Oscar Goldman on the Six Million Dollar Man) it features footage of the backlot including the Psycho House, Jaws, Airport 77 Theatre, Runaway Train, Collapsing Bridge, Doomed Glacier, Parting of the Red Sea, makeup demonstrations, special effects stages and interior sets from the Bionic Woman.

1977- 1979 The Psycho House features in 3 episodes of The Hardy Boys/Nancy Drew Mysteries. The Mystery of the Haunted House, The Mystery of the Hollywood Phantom and The House on Possessed Hill.

1980 The house features in the Get Smart Movie, The Nude Bomb. (Maxwell Smart becomes a tour guide at Universal Studios.)

1980 The house features in the TV show, The Misadventures of Sherrif Lobo, in the episode, The Haunting of Orly Manor.

1980 The original Psycho House is dismantled around December 22nd 1980 with the Motel following shortly after.

1982 Jamie Lee Curtis hosts a movie, Coming Soon. The Psycho House is seen at the Universal Studios Mill before being moved to it's new location on the backlot. Interestingly the house is in mid-production with half the roof missing.

1982 It's decided to move the Psycho House to a new location on the backlot. Psycho II director Richard Franklin said at the time, "they built a tour around it, so we had to move it to a remote location". The house was rebuilt and placed opposite where the log cabin sits today. Only thirty feet of motel was built. The rest was done as a matte painting.

1983 A TV special, Australian Movies To The World, features a brief segment hosted by Psycho II director, Richard Franklin - he tours the inside shell of the Bates House and talks of directing Psycho II.

1983 The house is featured in the movie, D.C. Cab.

1984 Knight Rider episode titled, Halloween Knight which has a Psychoesque storyline.

1984 A two part episode of TV comedy, Diff'rent Strokes, Hooray for Hollywood, features the Psycho House with Arnold getting lost on the Universal Studios backlot and who opens the Psycho house door? Frankenstein of course!

1985 The Jan Michael-Vincent series, Airwolf, features the house in episode 15, Santini's Millions on 2nd February.

1985 The Psycho House is moved to it's current location on the backlot. The Motel is fully rebuilt for Psycho III.

1986 The House and Motel feature in an episode of Amazing Stories, Welcome To My Nightmare (filming must have coincided with Psycho III as Cabin one is fully dressed).

1987 With the Bates Motel TV Pilot in production, the Motel now has BATES MOTEL painted in white letters along the roof and the Motel is transformed with a more modern appearance. A cement rendered wall is placed around the Motel.

1988 Universal builds a new Psycho House and Motel in Florida for Psycho IV.

1990 A Bud Light beer commercial uses the house in a promotion.

1991 Murder She Wrote films an episode directly involving the House and Motel titled, Incident on Lot 7.

1995 The cement rendered wall surrounding the Bates Motel (from the TV Pilot) is removed.

1995 Janet Leigh hosts a segment titled, Celebrity Homes for E! Featured is the exterior and interior of the Psycho House.

1995 Universal Studios commissioned a parody of 1950s corporate/industrial films for Seagrams using the talents of Trey Parker and Matt Stone, Angela Lansbury is seen painting the Psycho House.

1997 The house features in a few episodes of the TV soap Bold and the Beautiful.

1997 Filming commences for the Gus Van Sant Remake. During the filming of Psycho 98, the original house is masked with a new house used in the movie.

1999 Universal Studios, Florida, dismantle the house and motel built for Psycho IV The Beginning, to build an extension to a children's play area.

2000 Janet Leigh returns (along with journalists) to the Bates Motel for Psycho's 40th anniversary.

2000 Whoville from The Grinch That Stole Christmas is filmed partly behind the Psycho House. After filming is complete the Whoville Houses are moved behind the Bates Motel.

2000 The Bates Motel is seen in the movie, Big Momma's House, where it's portrayed as the Cactus Motel.

2001 The Backlot Murders (filmed on the Universal Backlot) uses the Psycho set as part of the movie.

2001 The red letters (Motel) that sat on the Bates Motel roof in the 1998 remake are removed.

2001 The house appears in a black & white television commercial for DiGiorno Pizza.

2001 The House is briefly featured in the Frankie Muniz comedy, Big Fat Liar

2002 The House featured in the Psycho 98 remake is removed.

2004 The house has a refurbishment.

2004 During 2004 the church seen in the original Psycho is demolished by the Universal backlot department - a restructure of Circle Drive necessitates changes to the backlot and it’s decided the church isn't worth saving.

2005 With the Region 1 DVD re-release of Psycho II and Psycho III, the Bates Motel is refurbished. A number of set pieces make a familiar return, the icebox from Psycho III, Marion Crane's car (complete with body in the trunk), a suitcase, mop and bucket sitting on the Motel's veranda and a cardboard cut-out of Norman Bates stares from the window of Cabin 1.

2005 The Motel and house are filmed as part of the TV series, Fear Factor.

2008 Puddle of Mudd feature inside the Psycho House for their single, Psycho.

2008 Universal Studios host Halloween Horror Nights and offers guests a rare night view and a chance to walk past the Psycho House and Bates Motel.

2008 The Universal Studios Tour now features a Norman Bates look-a-like stepping out of Cabin One, carrying a body to the trunk of the car, noticing the tram, he raises his knife and walks slowly towards it. If Norman is not at the motel a cardboard cutout of Anthony Perkins stands looking out the window of the Motel Office.

2010 Jonas LA film a segment of

the show on the Universal Lot using the Psycho House and steps as a background.

Jouluradio

Jouluradiolla on menossa kymmenes vuosi. Jouluradio on pelkästään joulumusiikin esittämiseen profiloitunut radioasema, ja sen vuoksi se kuuluukin vain joulun ajan.

Jouluradio on kuultavissa suurimmissa kaupungeissa antenniverkossa ja pienemmissä myös kaapeliverkossa. Oulussa vastaavat taajuudet ovat 91,6 ja 101,9 MHz.

Aikaisempina vuosina Jouluradiossa esitettävä musiikki oli hyvin harrasmielistä ja siellä oli turha odottaa kuulevansa samoja hilpeitä rallatuksia, joita kaupalliset radiokanavat ja Yleisradio esittävät. Laulujen paino oli uskonnollisuudessa.

Tänä vuonna linja on muuttunut hieman kevyempään suuntaan. Tuskinpa kukaan olisi uskonut kuulevansa Jouluradiossa Sladen Merry Xmas everybody, joka kertoo anglisaksisten maiden joulunvietosta, joka poikkeaa suomalaisesta tekopyhästä hurskastelusta ja teeskentelystä, mutta niin se vain tuli sieltä maanantai-iltana.

Jouluradion esittämiä joululauluja ei juurikaan kuule muilla radiokanavilla, ja sen vuoksi se tarjoaakin hyvän vaihtoehdon muilla kanavilla kuultaville joululauluille.

Lassen Peak

Lassen Peak, joka sijaitsee 40. leveyspiirillä Kaliforniassa, on toimiva tulivuori, vaikkakin edellisestä purkauksesta on kulunut jo 95 vuotta. Huipun korkeus on 10.457 jalkaa – mitä se sitten lienee metreissä..?

Kuva on otettu kesäkuun alkupuolella ja keskipäivän aikaan. Kesäpäivän seisauksen aikaan auringon korkeus horisontista mitattuna tuolla leveyspiirillä on noin 72 astetta. Korkeus paria viikkoa aikaisemmin on noin 71 astetta. Auringon korkean kulman voi havaita myös autojen varjoista, jotka jäävät lähes autojen alle.

Kesästä ja auringon korkeudesta huolimatta maassa on vielä lunta, mikä saattaa tuntua ihmeelliseltä. Mikä on sitten syynä siihen? Syy on paikan korkeus. Pysäköintialue, josta lähtee kävelypolku vuoren huipulle, sijaitsee noin 2 600 metrin korkeudella.

Philips 17 W led-lamppu

Philips on tuonut markkinoille 17 watin led-lampun, joka Bauhausin uusimman kuvaston mukaan on ”maailman ensimmäinen täysiverinen 75 W hehkulampun korvaaja”. Philips nimittää uutuuttaan tosin ”LED hehkulampuksi”(Philips Suomen kotisivu).

Lamppu on todellakin eksoottisen näköinen! Se muistuttaa ylösalaisin käännettyä suolasirotinta, ja sen pituus on 127 mm, mikä tekee siitä hehkulamppua hieman pidemmän.

Uritus kannan ja valoa tuottavan kuvun välillä ei ole mikään koriste, vaan sillä on tärkeä tehtävä: se muodostaa jäähdytysrivaston, jonka tarkoitus on johtaa hukkalämpö pois lampun sisästä, vaikka se nyt muovia onkin.

Philipsin lamppu on himmennettävä, mutta onko mitään mieltä ensin ostaa kallis ja tehokas led-lamppu ja sitten himmentää sitä? Sehän on kuin suoraan hölmöläisyyden oppikirjasta.

Hinta vielä: 57,90 euroa Bauhausissa.

Tähän lamppuun pätee kaikkia aikaisemmin led-lampuista kirjoitettu, ja lampun hinta tekee sen käytön vielä kaikkia aikaisemmin esiteltyjä lamppuja kalliimmaksi.

HYUNDAI LED-Pallolamppu E27 8,5 W

Tokmannin verkkokaupassa (ja varmasti myös myymälöissäkin) on myynnissä Hyundain valmist(utt)ama 8,5 watin tehoinen E27-kantainen led-lamppu, joka muistuttaa muodoltaan paljon perinteistä hehkulamppua vaikka onkin hieman pidempi. Lamppu maksaa 17,99 euroa.

Pakkauksessa ilmoitettu valontuotto on 650 lumenia, joka vastaa 55 watin hehkulamppua, mutta koska 55 watin tehoista hehkulamppua ei ole koskaan ollut olemassa eikä 60 watin tehoisia hehkulampuja saa enää myydä EU-maissa, vertaaminen tuntuu hieman oudolta. Tosin jos kodissa on vielä käytössä 60 watin hehkulamppuja – mikä voi aivan hyvin olla mahdollista – ne voi korvata Huyndain led-lampulla. Tämä lieneekin ollut valmist(utt)ajan ja maahantuojan tarkoitus.

Mutta kuitenkin: koska energiansäästölamppuja (esl) on ollut markkinoilla jo yli 20 vuotta ja niiden koko on pienentynyt lähes perinteisten hehkulamppujen kokoisiksi, tuntuu hieman oudolta, miksi maahantuoja tai Hyundai ei vertaa led-lamppua esl-lamppuun. Syynä lieneekin se, että tuolloin led-lampun mainosvaltti eli pieni energiankulutus (verrattuna hehkulamppuun), ei tuntuisikaan enää niin suurelta, koska led- ja esl-lampun energiankulutuksessa ei ole kovinkaan suurta tai juuri lainkaan eroa.

Kannattaako HYUNDAI LED-Pallolamppu sitten ostaa? Toisin sanoen: onko sen ostaminen taloudellisesti järkevää?

Jos led- ja esl-lampun energiankulutuksessa ei ole juuri lainkaan eroa, hyöty syntyy pelkästään led-lampun väitetystä pidemmästä käyttöiästä, mutta koska led-lamput ovat uusia, niiden todellista käyttöikää ei tiedä vielä kukaan. Valmistajan nopeutetut vanhenemistestit eivät välttämättä kerro lampun todellista kestoikää.

Esl-lamput kestävät noin 8000–12 000 tuntia, joten Hyundain lampun kestoikä on noin kolminkertainen. Eräs tavaratalo myy Osramin valmistamia 11 watin esl-lamppuja neljän kappaleen pakkauksessa hintaan 10 euroa. Tilastollisesti nämä neljä lamppua kestää vähintäänkin 30 000 tuntia, joten vaaka kallistuu Osramin kannalle.

Jotta syntyisi taloudellinen tasatilanne, esl-lampun pitäisi kuluttaa 30 000 tunnin aikana sähköä noin kahdeksan euroa enemmän kuin Hyundain led-lamppu. Jos sähkön hintana pidetään 12 snt/kWh, voidaan laskea, että kahdeksalla eurolla saadaan 67 kWh. Jakamalla tämä energiamäärä 30 000 tunnille saadaan 2,2 watin tuntiteho. Esl-lampun pitäisi kuluttaa 13 wattia vs. led-lampun 8,5 wattia, jotta kustannukset olisivat tasan.

Mikään taloudellinen seikka ei siis aseta led-lamppua esl-lampun edelle. Led-lampun rakenteen vuoksi sen valonjako on vain hieman yli 2π sr (puolipallo), joten se valaisee käytännössä vain kuvan mukaisesti. Sen ainoa hyvä ominaisuus on tunteettomuus kylmälle, mutta korkeita lämpötiloja se ei siedä. Koska ledit ja elektroniikka on suljettu umpinaisen kuvun ja kuoren sisään, hukkalämpö ei pääse johtumaan ulos lampusta, mikä tarkoittaa sitä, että ledit ja jotkin komponentit voivat lämmetä huomattavasti, mikä lyhentää niiden elinikää.

On luultavaa, että lamppu ei tule kestämään luvattua aikaa eli 30 000 tuntia. Jos koejärjestelyä varten hankittaisiin esim. 10 (tai 100 lamppua, jotta tilastollisen vaihtelun vaikutus jäisi pienemmäksi), niiden annettaisiin palaa 30 000 tuntia ja ne sammutettaisiin puolen tunnin välein (jotta valmistajan lupaama 60 000 syttymiskertaa voitaisiin todentaa), niin että niiden elektroniikka ehtisi jäähtyä ennen seuraavaa sytyttämistä, 30 000 tunnin tullessa täyteen olisi melko todennäköistä, että ehjiä lamppuja olisi paljon vähemmän kuin valmistajan lupaamat 8 (tai 80) kappaletta. 20 prosenttia lampuista olisi siis saanut rikkoontua ennen määräaikaa, mutta 80 prosenttia lampuista olisi pitänyt edelleenkin toimia.

Led-lamput yltävät hädin tuskin esl-lamppujen tasolle. Tällä tavallako led-valaistuksen piti mullistaa maailma..?

Rauhan Tervehdys

Rauhan Tervehdys – tuo jokatorstainen kiusankappale – löytyi jälleen postilaatikosta. Rauhan Tervehdys ei kerro lehden sivuilla, mikä sen julkaisemisen tarkoitus on, mutta ehkäpä sitä voisi kuvailla sanoin USKONNOLLINEN PROPAGANDA (tai aivopesu). Lehden nimi tuo mieleen Rauhanyhdistyksen, joka edustaa eräänlaista äärilaitaa luterilaisessa kirkossa ja joka osaa uskonnollisen manipuloinnin.

Lehti kertoo jakelusta seuraavaa: ”Itella Oyj:n (os. Posti) jakamana osoitteettomana ILMAISJAKELUNA tilaajaseurakuntien alueella.” Kyseessä on siis ilmaisjakelu, joka jaetaan talouteen, jos ilmaisjakelukieltoa ei ole. Ainoa keino välttää saamasta lehteä olisi siten ilmaisjakelukiellon käyttäminen, mutta siinä menettäisi samalla kaikki muut ilmaisjakelut ja kaupalliset tiedotteet.

Vaikka Rauhan Tervehdys onkin ”ilmaisjakelu”, sen kustantaminen ja jakelu kuitenkin maksavat. Kustantaja veloittaa seurakunnilta 10,93 euroa/kotitalous, eli tuon summan seurakunta joutuu maksamaan jokaisesta jaetusta lehdestä. Kirkkoon kuuluvien osuus on tippunut 80 prosentin tuntumaan, ja voisi kuvitella, että kirkkoon kuulumattomat (lue: srk-veroa maksamattomat) ovat juuri niitä, jotka eivät halua lehteä postilaatikkoonsa.

Jos ajatellaan, että 80 %/20 % -jako toteutuu myös ilmaisjakelukiellon asettaneissa talouksissa, voidaan laskea, että jokainen seurakuntaan kuuluva talous maksaa noin 2,2 euroa vuodessa ylimääräistä siitä, että Rauhan Tervehdys jaetaan kirkkoon kuulumattomiin talouksiin, jotka hyvin todennäköisesti eivät sitä halua. Asian voi ajatella myös niin, että seurakunta lahjoittaa 10,93 euroa (eli tilausmaksun) kirkkoon kuulumattomille talouksille.

Koska kyseessä on (uskon)aatteellinen lehti, ”aatteen” levittäminen vapaasti on hieman kyseenalaista. Jos jotakin muuta aatteellista lehteä alettaisiin jakaa samalla tavalla, se synnyttäisi suuren vastustuksen niiden taholta, jotka eivät sitä haluaisi. Kärkkäisen Magneettimedia edustaa tosin eräänlaista aatesuuntausta, mutta sen jakama ”propaganda” on harmitonta verrattuna Rauhan Tervehdyksen levittämään propagandaan, joka pohjautuu kansantarinoihin ja satuihin. Jos täysin uskomattomia ja absurdeja tarinoita esitetään totena ja niihin toivotaan vielä uskottavan, mitäpä muuta se on kuin aivopesua.

Koska Rauhan Tervehdys on propagandalehti, sen tarkoitus on käännyttää ja pitää käännytettyinä luterilaisen kirkon oppeihin. Sen tarkoitus on myös muistuttaa jokaviikkoisesti seurakuntalaisia kirkon olemassaolosta. Uskonnossa on kyse hyvin voimakkaista psykologisista asioista, mistä todistaa mm. Rauhanyhdistyksen voimakas henkinen ote jäseniinsä.

Uskonnossa on loppujen lopuksi – niin kuin hyvin monessa muussakin asiassa – kyse vallasta ja uskonnossa nimenomaisesti henkisestä tai uskonnollisesta vallasta, eli kirkon tai muun järjestön edustajat ovat asettuneet henkisesti jäsentensä yläpuolelle. Tätä todistaa hyvin katolisessa kirkossa papeista käytettävä Isä-nimitys. Seurakuntalaiset ovat siten heidän ”lapsia”. Uskonnollinen valta näkyy vielä selvemmin islamissa, mutta antakaamme islamin nyt olla.

Paras keino olisi se, että Rauhan Tervehdys jaettaisiin osoitteellisena niille, jotka sen haluavat.

Sähköauto ja pakkanen

Akkulämmittien valmistajat ovat tuoneet esille sen tosiasian, että auton käynnistysakun toiminta heikkenee, kun lämpötila laskee. Tämä heikkeneminen ilmenee kahdella tavalla:

1) Akun antovirta pienenee, mikä voi vaikeuttaa moottorin käynnistämistä. Synteettinen moottoriöljy ja lohkolämmittimen käyttö helpottavat tosin tätä ongelmaa.

2) Akku varautuu hitaammin tai mahdollisesti ei lainkaan, mikä pidempään jatkuessa aiheuttaa sen, että akun varaus laskee niin kauan kuin purkaminen on varaamista suurempaa.

Ajatellaanpa sitten sähköautoa, joka saa energiansa akuista, joiden massa on satoja kiloja. Miten kylmä ilma vaikuttaa sen akkuihin?

Sähköautoissa käytetään litiumioniakkuja, jotka ovat kaikille tuttuja mm. kameroista ja puhelimista. Ne ovat aivan yhtä herkkiä pakkaselle kuin autoissa käytettävät lyijyakut – elleivät sitten vielä jopa herkempiäkin.

Sähköautoa on käsitelty aikaisemmissa kirjoituksissa, ja sen vuoksi samojen asioiden toistaminen ei ole järkevää.

http://oulun1.blogspot.fi/2010/10/sahkoauto-vs-dieselauto.html

http://oulun1.blogspot.fi/2012/02/kannattaako-ostaa-sahkoauto.html

http://oulun1.blogspot.fi/2010/02/sahkoauto-ei-toimi-pakkasessa.html

Todettakoon, että akkujen hyytyminen kylmässä on niin suuri ongelma, että se tekee sähköautosta käytännössä hyödyttömän Suomessa. Tämä erittäin tärkeä seikka, joka vaikuttaa lähes puolen vuoden ajan maassamme, on melkein aina unohtunut sähköautoista ja niiden (ylivertaisista) eduista puhuttessa.

Akkuja voitaisiin toki lämmittää, mutta sen tekeminen ja akkujen pitäminen lämpimänä voisivat olla melko ongelmallista. Akut vievät jo nyt suuren tilan, ja jos ne eristettäisiin, tilantarve kasvaisi edelleen. Eristäminen muodostuisi kuitenkin ongelmaksi kesällä. Purettaessa akkuja autolla ajettaessa akut lämpenevät, ja jos akut olisi eristetty kauttaaltaan, ne vain yksinkertaisesti ylikuumenisivat ja vaurioituisivat tai saattaisivat jopa räjähtää. Eristys pitäisi poistaa, kun kylmä vuodenaika olisi ohitse, mikä saattaisi olla hankalaa, koska akut on (turvallisuussyistä) kätketty auton rakenteisiin.

Jotta sähköautoa voitaisiin käyttää Suomessa, akkujen lämpötilaa pitäisi ohjata sillä tavalla, että se pysyisi esim. rajan +15...+25 ºC sisällä. Tämän tekeminen ja huolehtiminen siitä, että tavoitteessa pysyttäisiin, saattaisi olla melko haasteellista. Poikkeaminen lämpötila-alueen ulkopuolelle tarkoittaisi joko kapasiteeetin vähenemistä tai akkujen kestoiän lyhenemistä.

Kuvia Oulusta

Kuva on otettu Toppilansaaren suunnasta 60-luvulla. Taustalla näkyy Oulujoen ylittävä Pohjantien silta, joka valmistui 1967, joten kuvausaika lieneekin vuosikymmenen loppu.

Merikoskenkadun kerrostalot ovat valmistuneet, mutta Koskikatu on vielä keskeneräinen. Myöskään Merikoskenkadun ja Koskikadun risteyksessä ollut liikenneympyrä (joka purettiin 80-luvun lopussa) ei ollut vielä valmistunut.

Oulujoessa näkyy tukinuitossa käytettyjä rakenteita, ja ylempänä Tuiran uimarannan kohdalla näkyy tukkinippuja odottamassa pääsyä yläkanavan oikeassa reunassa olevaan uittoväylään, jonka loppupäässä oli nippunosturi, jolla tukkiniput siirrettiin Merikosken voimalaitoksen ohitse alakanavaan. Uittoväylä alakanavaan näkyy voimalaitosrakennuksen oikealla puolella.

Tämä kuva on arvattavastikin otettu Tähtitornin kahvilasta. Se kuvaa MATKAILUKAUPUNKI-Oulua, mistä todistaa lippusaloissa liehuvat Pohjoismaiden liput.

Kuvassa näkyy peräti KAKSI matkailuvaunua, joiden suunta lieneekin ollut Nallikarin leirintäalue – tai jos matkailijat olivat olleet oikein viisaita, heidän suuntansa olikin ollut pohjoinen ja Oulun ohitus.

Automallit viittaavat valokuvauksen tapahtuneen 1970-luvun alkupuolella.

Kuva on otettu 60–70-lukujen vaihteessa. Tarkkaa kuvausvuotta on mahdotonta sanoa, koska kaupungissa ei tapahtunut juurikaan mitään muutoksia tuona aikana. Kuvassa ei tosin näy Hailuoto-laivaa, joka nostettiin maalle torinrannassa 1972.

Niin torinrannan kuin Tuirankin korkeat rakennukset loistavat vielä poissaolollaan.

Tor-verkko

Tor-verkko lieneekin tavallisille internetin käyttäjille outo asia. Mikä Tor-verkko sitten on?

Ohjelman kotisivu kuvaa sitä näin: ”Tor is free software and an open network that helps you defend against a form of network surveillance that threatens personal freedom and privacy, confidential business activities and relationships, and state security known as traffic analysis.”

Ja näin se toimii: ”Tor protects you by bouncing your communications around a distributed network of relays run by volunteers all around the world: it prevents somebody watching your Internet connection from learning what sites you visit, and it prevents the sites you visit from learning your physical location. Tor works with many of your existing applications, including web browsers, instant messaging clients, remote login, and other applications based on the TCP protocol.”

Jos olet menossa jollekin internetsivulle, yhteytesi kiertää usean palvelimen kautta eri maanosissa ja viimeinen ip-osoite, joka näkyy kyseisellä sivulla, voi olla mikä tahansa. Innternetpalveluntarjoajan sinulle antamaa ip-osoitetta on mahdotonta yhdistää siihen ip-osoitteeseen, joka näkyy sillä sivulla, jolle olet tullut.

Tor-verkko on internetin käyttöä valvovien viranomaisten painajainen, koska sitä käyttävien ip-osoitteita ja henkilöllisyyttä ei pystytä selvittämään.

Tältä näyttää Tor-selain. Se kertoo ip-osoitteeni olevan 96.47.226.22, joka ei ole sama kuin suomalaisen operaattorin minulle myöntämä ip-osoite.

Oulun 1 -blogi näkyy tällaisena Tor-selaimessa. Koska Bloggerin käyttämä kieli on muuttunut englanniksi, se kertoo siitä, että viimeinen yhteys blogiin tulee ip-osoitteesta, joka sijaitsee jossakin englanninkielisessä maassa.

Blogin kävijälaskuri osoittaa, että vierailu blogiin tuli osoitteesta 96.47.226.22, joka on sama kuin yllä.

Tor-selain kertoo, että palvelin sijaitsee Yhdysvalloissa.

Karttakuva näyttää, miten käyttämäni yhteys kiertää usean eri palvelimen kautta. Koska mikään reitillä oleva palvelin ei säilytä mitään tietoja edellisestä ja seuraavasta yhteydestä ja reititys muuttuu tietyin väliajoin, käyttäjän henkilöllisyyttä on mahdotonta selvittää.

Ainoa ongelma Tor-verkossa on sen hitaus ja pieni datanopeus, mikä selittyy pienellä kapasiteetilla suhteessa käyttäjien määrään ja järjestelmän kompleksisuudella (useita yhteyksiä).

Kuka sitten tarvitsee Tor-verkkoa? Se olkoon jokaisen käyttäjän omassa harkinnassa.

D-vitamiinikohu

Itä-Suomen yliopisto tutki D-vitamiinivalmisteet, ja Yleisradion Akuutti-ohjelma julkisti tutkimustulokset. Ilman Yleisradion osuutta asiaan tutkimus ei olisi läheskään saanut samaa huomiota, vaan Savon Sanomat olisi mahdollisesti vain maininut siitä yhden palstan uutisessa, joka olisi unohtunut varsin pian, eikä se olisi saanut samaa julkisuutta kuin nyt.

Koska tutkimus kertoi, että suuri osa tutkituista valmisteista ei sisältänyt ilmoitettua määrää D-vitamiinia, se synnytti kohun, joka kasvoi tärkeyttään suuremmaksi.

Julkisuudessa ei ole mainittu Itä-Suomen yliopiston motiivia tutkimuksen tekemiseen. Jotkin tutkimukset saattavat olla kalliita tehdä, eikä niitä tehdä ihan huvin vuoksi (ilman rahoittajaa), mutta tavallisesti useimpien yliopistojen tutkijoita vaivaa tekemisen puute, ja sen vuoksi uusia tutkimuskohteita vedetään hatusta ja toivotaan, että niiden tulokset saisivat julkisuutta, koska yliopistot toimivat enimmäkseen julkisin varoin.

Mitä Itä-Suomen yliopisto teki sitten väärin ja mistä se kertoo? Tilastotieteessä otoksen laajuus on hyvin tärkeä tekijä. Mitä suurempi on otosten määrä, sitä tarkempia tuloksia saadaan. D-vitamiinipitoisuus tutkittiin vain YHDESTÄ purkista otettujen näytteiden perusteella, ja analysointi tehtiin todennäköisesti vain yhden kerran kullekin valmisteelle. Tässä tehtiin siis kaksi virhettä.

Näytteet olisi pitänyt ottaa useammasta, eri aikaan ostetusta purkista, ja analysointi olisi pitänyt tehdä useamman kerran kullekin valmisteelle, koska analysoinnin toistettavuuden tarkkuus saattaa vaihdella. Tämä tutkimus ei juurikaan synnytä luottamusta Itä-Suomen yliopiston biokemian tutkijoihin.

Pahinta tässä oli se, että Itä-Suomen yliopisto antoi puutteellisesti tehdyn tutkimustuloksensa julkisuuteen eikä kertonut sitä, miten huonosti tutkimus oli tehty. Jo se, että D-vitamiinipitoisuudet poikkesivat niin paljon valmistajien/myyjien ilmoittamista, olisi pitänyt kertoa tutkijoille, että tutkimusmenetelmässä voi olla jotakin vialla.

D-vitamiinivalmisteita myydään apteekeissa, luontaistuotemyymälöissä ja tavaratalojen luontaistuotehyllyissä. Ne maksavat eniten apteekeissa, vaikka valmiste olisi aivan sama, mutta yleensä apteekkiala käyttää omia kauppanimiä, joilla erottautua muiden myyntipaikkojen tuotteista, koska ne haluavat antaa sellaisen kuvan, että niiden myymät D-vitamiinivalmisteet ovat jollakin tavalla ”parempia” kuin muualla myytävät tuotteet, ja sen vuoksi niiden perimä huomattavasti korkeampi hintakin olisi oikeutettu. (Kaikkihan on kalliimpaa apteekissa. Jopa laastari maksaa siellä paljon enemmän kuin ruokakaupassa.)

Valkee – onko mitä uutta?

Valkee julkaisi elokuun lopussa yhden tyhjänpäiväisen tutkimuksen tulokset, joiden ainoa tarkoitus oli korostaa kirkasvalokuulokkeiden hyödyllisyyttä ja toivon mukaan lisätä niiden myyntiä. Tässä tutkimuksessa selvisi, että ”korvavalohoitoa” saaneiden opiskelijoiden reaktioajat paranivat verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut hoitoa.

Muun muuassa Aamulehti ja MTV3:n uutiset noteerasivat tämän ”tutkimuksen” ja uutisoivat siitä.

Yhden valokuulokkeen teho lieneekin satoja milliwatteja, ja huolimatta ledien hyvästä hyötysuhteesta suuri osa tehosta muuttuu lämmöksi. On siten selvää, että koehenkilö, jonka korvassa on valokuuloke, joka tuottaa jopa parinsadan milliwatin lämpötehon ahtaassa korvakäytävässä, tietää, että hän kuuluu siihen ryhmään, joka saa ”oikeaa hoitoa”. Tämä vaikuttaa varmasti myönteisesti.

Korvakäytävässä oleva ilma lämpenee ja aiheuttaa paineen tunteen korvassa, millä voi myös olla vaikutusta ”hoidon tehoamiseen”.

Olisi olemassa kaksi tapaa tehdä tutkimus luotettavammin.

Tapa 1:

– kaksi ryhmää: A ja B

– ryhmä A saa valohoitoa

– ryhmä B saa lämpöhoitoa laitteella, joka tuottaa saman lämpötehon kuin valokuuloke

Tässä tutkimuksessa ero ryhmien välillä olisi melko pieni, ja jos tutkimusta toistettaisiin monta kertaa, ryhmä B saattaisi jopa saada parempia tuloksia.

Tapa 2:

– kolme ryhmää: A, B ja C

– ryhmä A saa valohoitoa

– ryhmä B saa lämpöhoitoa laitteella, joka tuottaa saman lämpötehon kuin valokuuloke

– ryhmä C ei saa valo- eikä lämpöhoitoa

Tässä tutkimuksessa kaikille koehenkilöille pitäisi kertoa, mitä hoitoa he voivat mahdollisesti saada. Ero Tapa 1 -tutkimukseen jäisi varmastikin pieneksi, ja Tapa 2 -tutkimuksen tulokset tukisivat Tapa 1:n tuloksia ja sitä oletusta, että hoidon myönteiset vaikutukset syntyvät pelkästään korvakäytävässä tuotetun lämmön ja paineen vuoksi.

Koska Valkee tietää mahdollisesti, että myönteiset vaikutukset syntyvät lämmön vuoksi, se ei varmastikaan halua tehdä edellä kuvattuja luotettavampia tutkimuksia, jotka osoittaisivat kaikki sen teoriat vääriksi ja korvavalon hyödyttömäksi.


 LISÄTTY 31.10.2012

Ajankohtainen Kakkonen kertoi tiistaina 30.10. siitä, että Valkee markkinoi kirkasvalokuulokkeitaan Valviran myöntämän lääkelaitteen myyntiluvan vastaisesti. Lupa on tarkoitettu ainoastaan ”kaamosmasennuksen hoitoon”, mutta Valkee on potentiaaalisen asiakaskunnan lisäämiseksi ja myyntimarkkinoiden laajentamiseksi maailmanlaajuiseksi keksinyt useita ”vaivoja”, joiden oireisiin se uskoo korvavalon vaikuttavan.

Finnair myy laitetta kansainvälisillä lennoillaan ja kertoo sen tehoavan aikaerorasitukseen.

Koska Valvira oli aikaisemmin tietämätön tästä asiasta, se aloittaa nyt asian tutkinnan ja sen jälkeen päättää jatkotoimista.

Valkee on jo Valviran aiempien yhteydenottojen vuoksi siivonnut viime keväänä suomenkieliset sivunsa, mutta muunkielisillä sivustoilla Valkee jatkaa myyntilupansa vastaista markkinointia.

Korvavalolaitetta on myyty jo noin 25.000 kappaletta, joka on suuri määrä laitteita, joiden hyödyllisyys on todistettu vain kelvottomilla tutkimuksilla, mutta kuitenkin vielä hyvin kaukana Valkeen tavoitteesta, joka taisi olla kaikki kaamosmasentuneet pohjoisella pallonpuoliskolla.

Ajankohtaisen Kakkosen ohjelman voi seurata täällä. Valkee-osuus alkaa noin 30 minuutin kohdalla.

http://areena.yle.fi/tv/1684219

Polar Heater Oy:n akkulämmitin

Kaleva tarjosi tänään maksutonta mainontaa kahdelle yritykselle, jotka valmistavat laitteita, joilla voidaan lämmittää auton akkua, jotta akku latautuisi nopeammin talvella. Asia lieneekin niin, että lyijyakun latausominaisuudet riippuvat akun lämpötilasta, ja akun virranottokyvyn ja lämpötilan välillä on melko lineaarinen riippuvuus.

Yritykset haluavat kuitenkin antaa ymmärtää, että heti kun akun lämpötila tippuu tietyn pisteen alapuolelle, akun virranottokyky loppuu tykkänään. Näin ei kuitenkaan ole, vaan melko lineaarisen riippuvuuden vuoksi virranottokyky hiipuu asteittain. Jos akun lämpötila on -25 ºC, kemialliset reaktiot akussa tapahtuvat sen verran hitaasti, että akku ei käytännössä lataudu juuri lainkaan. Mutta jos akkua ei ole purettu, latauksellekaan ei juuri ole tarvetta.

Arctic Heatin akun kylkeen liimattavasta virityksestä kerrottiin pari vuotta sitten:

oulun1.blogspot.com/2011/02/arctic-battery-heater.html

Se on jokaisen ostajan arvioitava, onko hankinta hintansa arvoinen.

Uusi tulokas alalla on kempeleläinen Polar Heater Oy, jonka akkulämmitin eroaa Arctic Heatin viritelmästä siinä, että se toimii verkkovirralla. Lämmitinelementti asennetaan akun alle, ja termostaatin ohjaamana akun lämpötilan ei pitäisi nousta +23 ºC:een yläpuolelle. Lämmitin on toiminnassa vain silloin, kun auton moottoria lämmitetään, ja lämmitysaika riippuu siitä, kuinka kauan moottoria (ja sisätiloja) lämmitetään.

Koska lämpö siirtyy pohjan kautta akkuun, akku lämpenee epätasaisesti. Termostaatti pitää huolen siitä, että pohjan lämpötila ei nouse liian suureksi, ja katkaisee välillä lämmityksen pois päältä. Sitten kun lämpö on johtunut ylöspäin akussa ja pohjan lämpötila on vastaavasti laskenut, termostaatti voi kytkeytyä uudelleen päälle ja jatkaa lämmittämistä. Akun lämmitys tapahtuu termostaaatin ohjaamana jaksottaisesti, mikä hidastaa akun lämpenemistä. Arctic Heatin lämmittimessä ei ole tätä ongelmaa, koska siinä ei ole termostaattia.

Lyijyakun elinikä lyhenee, jos sen lämpötila nousee liian korkeaksi, ja sen vuoksi termostaatti on välttämätön Polar Heaterin lämmittimessä. Toisaalta, jos lämmittimen teho olisi pienempi, termostaattia ei ehkä tarvittaisi lainkaan, mutta tuolloin akku lämpenisi vieläkin hitaammin silloin, kun tarvittaisiin mahdollisimman suurta tehoa (kova pakkanen).

Polar Heaterin epätasainen akun lämpeneminen aiheuttaa sen, että lyijylevyjen alaosat osallistuvat kemialliseen latausprosessiin, kun taas levyjen kylmät yläosat eivät ehkä lainkaan. Metallina lyijy johtaa kohtalaisesti lämpöä, mutta sen ympäröimä akkuhappo hidastaa lämmön johtumista ylöspäin lyijylevyissä. Sitten kun autolla lähdetään ajamaan, akun alaosa on todennäköisesti lämmin mutta yläosa kylmä. Mitä pidempään moottoria (ja akkua) lämmitetään, sitä enemmän ja tasaisemmin akku lämpenee, mutta se voi johtaa siihen, että moottoria lämmitetään turhan kauan vain sen vuoksi, että akku ehtisi lämmetä.

Arctic Heatin lämmittimessä on samantapainen epätasaisen lämpenemisen ongelma, vaikka siinä lämpö siirtyykin akkuun akun kyljestä.

Käytettäessä akkulämmitintä akun lämpötilan päivittäinen vaihtelu, joka voi olla jopa 40 astetta, saattaa rasittaa mekaanisesti akkua, jotka ovat nykyisin suljettuja. Vaihtelu aiheuttaa akussa paine-eron. Kun akku lämpenee (jopa 40 astetta), sen sisään syntyy ylipaine, joka pyrkii tasaantumaan. Vastaava jäähtyminen aiheuttaa alipaineen, joka myöskin pyrkii tasaantumaan.

Sekä Arctic Heatin että Polar Heaterin akkulämmitimet vaatisivat tarkempia (puolueettomia) tutkimuksia, jotta saataisiin selville niiden todellinen hyöty ja se, onko niistä mitään haittaa akulle. Valmistajat osaavat toki aina kehua tuotteitaan, ja niiden omat ”testit” osoittavat tuotteiden ominaisuudet erinomaisiksi.

On tosiasia, että nykyisissä autoissa on sähkönkulutusta, vaikka auton moottori ei kävisikään. Tämä ja lyijyakun luontainen itsepurkautuminen aiheuttaa sen, että akku purkautuu hitaasti itsestään, jos autolla ei ajeta tai akku ei lataudu ajon aikana riittävästi. Itse olen ratkaissut asian lataamalla akun silloin, kun akun jännite on mittauksen perusteella laskenut tietyn rajan alapuolelle. Laturina olen käyttänyt ns. vakiojännitevaraajaa, joka rajoittaa latausjänniteen noin 14,0 volttiin (joka on sama kuin auton laturin latausjännite), ja lataan akun silloin, kun ei ole pakkasta. Tuollaisen varaajan voi huoletta kytkeä auton sähköjärjestelmään ilman pelkoa siitä, että se vahingoittaisi moottorin ohjauselektroniikkaa. Se voi myöskin olla kytkettynä akkuun pidemmäksikin aikaa, koska 14,0 voltin jännite ei aiheuta ns. kiehutusreaktiota akkuhapossa.

Arctic Heat vs. Polar Heater

Arctic Heatin akun kylkeen liimattava lämmitin on toiminnassa vain silloin, kun auton moottori on käynnissä. Tämän vuoksi autolla on ajettava pitkähkö matka, ennen kuin akun lämpötila alkaa nousta ja se alkaa ottaa virtaa vastaan. Lämmitykseen tarvittava energia otetaan auton sähköjärjestelmästä, joka voi kovalla pakkasella toimia äärirajoillaan. Joidenkin ”alan asiantuntijoiden” mukaan laturin ylikuormitus kovalla pakkasella, jolloin kaikki mahdolliset sähkölaitteet ovat päällä, on suurin syy siihen, että akku ei lataudukaan vaan purkautuu. Jos laturin sähköä ei riitä enää akkuun, joka latautuu muutenkin huonosti kylmässä, on selvää, että akku ei lataudu.

Polar Heaterin etu on siinä, että akku on liikenteen lähdettäessä jo valmiiksi ”lämmin”, jos lämmitys on sitä ennen ollut tuntikausia päällä, ja akku latautuu varmastikin paremmin kuin kylmänä. Lämmitys lakkaa heti, kun auto irrotetaan sähköverkosta, ja ajettaessa autolla akun jäähtyminen alkaa. Ajoviima – riippuen moottoritilan rakenteesta – jäähdyttää akkua tehokkaasti, ja mitä pidempään autolla ajetaan, sitä enemmän akku jäähtyy. Mitä lämpimämpi akku on ennen ajoon lähtöä, sitä kauemmin kestää, ennen kuin se jäähtyy.

Oulun 1 -akkulämmitin

Koska molemmissa malleissa on omat puutteensa, Oulun 1 -blogi esittää vallankumouksellisen Oulun 1 -akkulämmittimen: lämmitin, joka yhdistää molempien lämmittimien hyvät puolet. Akkua lämmitetään samalla, kun moottoriakin lämmitetään, ja ajon aikana lämmitys jatkuu edelleen.

Oulun 1 -lämmitysmenetelmässä paikallaan seisovan auton akkua ei lämmitetäkään verkkosähköllä, kuten Polar Heaterin järjestelmässä, vaan akkujännitteellä, ja moottorin käydessä auton oma sähköjärjestelmä tuottaa tarvittavan sähkön. Tähän riittää yksi 12 voltin lämmitinelementti, joka joko asennetaan akun alle tai kiinnitetään akun kylkeen. Lisäksi sähköjärjestelmään asennetaan kiinteästi elektroninen akkuvaraaja, joka tuottaa tarvittavan lämmityssähkön silloin, kun moottoria lämmitetään auton ollessa pysäköitynä. Sitten kun moottori käynnistetään, auton laturi tuottaa tarvittavan lämmityssähkön.

Etuna tässä on vielä se, että akkuvaraaja lataa akkua, kun moottoria lämmitetään, vaikka se tapahtuukin mahdollisesti hitaasti.

  

Kuvasta puuttuu ohjauskytkentä, jolla lämmityselementti irrotetaan akusta silloin, kun lämmitysjärjestelmä ei ole kytkettynä verkkovirtaan. Se voidaan toteuttaa releellä, joka ohjataan päälle silloin, kun sähköjärjestelmän jännite ylittää tietyn kynnysarvon, esim. 13,6 volttia. Tuolloin lämmityselementti on kytkettynä akkuun (ja auton sähköjärjestelmään) vain silloin, kun akkuvaraaja on toiminnassa tai moottori käy ja laturi tuottaa noin 14,0 voltin jännitteen. Kun moottori sammutetaan, akun jännite tippuu melko nopeasti alle 13,0 voltin. Tässä ei ole pelkoa, että lämmitin olisi tahattomasti päällä, kun moottori ei käy.

UN ATM CARD

Blogin sähköpostiin tuli seuraava viesti, joka aivan oikein ohjautui suoraan roskapostikansioon.

Contact dd.harston2012@yahoo.com.hk with your Name/delivery address/Phone Number/Occupation/Sex(Gender) as an ATM Card worth FIVE HUNDRED THOUSAND US DOLLARS has been approved to you.

You are to pay a delivery fee of $95.00 for the delivery of your package to you and be informed that the package will be dispatched to your address within 48 hours (2 days) after the confirmation of your payment.

Lähettäjä oli Dr Paul McClaren: doug@emeraldcoasthomecare.com

Näitähän huijausviestejä tulee toisinaan, mutta tämä oli ensimmäinen laatuaan. Jos maksaisin 95 dollarin ”toimituskulut”, minulle lähettäisiin pankkikortti, johon olisi talletettu viisisataa tuhatta dollaria. Jotta huijaus toimisi, maksu täytyy tietenkin maksaa ensin, ja vasta sen jälkeen voi jäädä ”odottamaan” kortin saapumista. Kukahan typerys menee tähän halpaan..?

$500,000

Oulun seudulla kuuluvat radioasemat

Alle on koottu Oulun seudulla kuuluvat radioasemat. Aseman nimeä seuraa lähetystaajuus, säteilyteho, lähetinantennin korkeus ja lähetinmaston sijainti Oulu (H ja P) tai Kiiminki (K). Ensimmäisessä listassa ovat Digitan ja kaupallisten toimijoiden jakeluverkoissa välitettävät asemat, joita voidaan vastaanottaa radion omalla antennilla. Jälkimmäisessä listassa ovat Dna:n kaapeliverkossa välitettävät asemat.

Lähetinteho ja lähetinantennin korkeus ovat siinä mielessä hyödyllisiä tietoja, että niiden perusteella voidaan päätellä, kuinka kaukana lähetinantennista radiokanava kuuluu. Kuuluvuuteen vaikuttavat maaston ohella myös antennin suuntakuvio ja suuntaus.

Vähintäänkin 3000 W:n kaupalliset radiokanavat kuuluvat tyydyttävästi vielä 60 kilometrin etäisyydellä, jos radiossa on kunnon antenni. Yleisradion ja Novan kanavat ovat aivan omassa luokassaan niin lähetystehon kuin antennin korkeudenkin suhteen.

Luettelo päivitetty 3.1.2024. Kaupalliset kanavat on poistettu Dna:n verkosta, ja jäljelle jääneet Yleisradion kanavat ovat saaneet uudet taajuudet.

Uusia kanavia ovat Kuhan FM ja Radio Sandels. Me Naiset Radio on nyt Easy Hits. Kaikkiaan kanavia on 33 kappaletta.

Antenniverkko

Radio Pooki, 88,0 MHz, 3000 W, 179 m, K
SEA FM, 88,8 MHz, 3000 W, 92 m, P
Iskelmä Oulu, 89,4 MHz, 3000 W, 180 m, K
YLE 1, 90,4 MHz, 50 kW, 247 m, K
Radio Helsinki, 90,9 MHz, 1000 W, 145 m, H
Kuhan FM, 92,2 MHz, 3000 W, 93 m, P
YLE X, 93,2 MHz, 50 kW, 247 m, K
Nostalgia, 94,3 MHz, 3000 W, 140 m, H
Radio Sandels, 94,7 MHz, 1000 W, 94 m, P
Radio Kaleva, 95,0 MHz, 1000 W, 84 m, P
Top51, 95,5 MHz, 2000 W, 93 m, P
Radio Rock, 95,8 MHz, 3000 W, 163 m, K
Suomipop, 96,4 MHz, 2000 W, 180 m, K
YLE Radio Suomi, 97,3 MHz, 50 kW, 247 m, K
HitMix, 98,1 MHz, 1000 W, 163 m, K
Aito Iskelmä, 98,7 MHz, 2000 W, 152 m, K
NRJ, 99,1 MHz, 1000 W, 145 m, H
Classic, 99,6 MHz, 3000 W, 163 m, K
YLE Radio Vega, 100,3 MHz, 50 kW, 247 m, K
Kasari Radio, 101,0 MHz, 3000 W, 93 m, P
Basso, 101,4 MHz, 3000 W, 163 m, K
Patmos, 102,0 MHz, 1000 W, 150 m, K
Radio SuomiRock, 102,6 MHz, 5000 W, 145 m, K
Radio City, 103,1 MHz, 3000 W, 163 m, K
Easy Hits, 103,5 MHz, 2000 W, 180 m, K
Radio Nova, 104,8 MHz, 50 kW, 247 m, K
SuomiRäp, 105,4 MHz, 3000 W, 152 m, H
Radio Mega, 105,9 MHz, 3000 W 80, P
Loop, 106,2 MHz, 1000 W, 179 m, K
Radio Dei, 106,9 MHz, 1000 W, 163 m, K
Järviradio, 107,4 MHz, 2000 W, 93 m, P
YLE Puhe, 107,7 MHz, 5000 W, 247 m, K

Dna:n kaapeliverkko 

YLE Radio 1, 88,6
YLE Radio Suomi, 89,20
YLE Radio Vega, 90,20
YLE X, 90,60
YLE Radio Puhe, 91,20 (poistuu vuoden 2024 alkupuolella ja myös antenniverkosta)

Perussuomalaisten paluu arkeen

On odotettavissa, että perussuomalaisten kannatus ei säily tulevissa kuntavaaleissa viime vuoden eduskuntavaaleissa saavutetulla tasolla, vaan se tulee valtankunnallisesti tippumaan lähelle kymmentä prosenttia, joka sekin on ihan hyvä kannatus puolueelle, jolla ei ole oikein selkeää linjaa. Puoluetta äänestävätkin lähinnä sen pitkäaikaiset kannattajat ja jotkin uudet kannattajat, mutta monet viime eduskuntavaaleissa vanhan puolueensa jättäneet ja perussuomalaisia äänestäneet palannevat takaisin vanhan puolueensa kannatajiksi.

Puolueella ei ole kovin tunnettuja ehdokkaita, jotka saattaisivat houkutella muita kuin puolueen vanhoja kannattajia, joten kannatus vähenee pakostakin.

Perussuomalaisten oppositiopolitiikka ei ole oikein vakuuttanut muita kuin puoluetta itseään. Puolueesta onkin uutisoitu enemmän yksittäisten kansanedustajien ja valtuutettujen tekemisistä kuin puolueen politiikasta, mikä on välillä ollut melko tuskaisaa puolueen puheenjohtajalle.

Jotkin perussuomalaiset kuuluvat johonkin kansallismieliseen järjestöön, joihin kuuluu myös henkilöitä, jotka ovat ns. uusnatseja. Vaikka suomalaiset uusnatsijärjestöt ovatkin vain enemmän tai vähemmän harmittomia isojen poikien partioliikkeitä, niillä on historiallisista syistä paha kaiku.

Koska perussuomalaiset, kansallismieliset järjestöt ja uusnatsit vastustavat maahanmuuttoa, näiden kaikkien ideologia on helppo yhdistää yhdeksi ja kaikkia koskevaksi, mikä ei tietenkään ole oikein.

Joissakin pienissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa maahanmuuttokysymys on iso asia, perussuomalaiset voi saada hyvän kannatuksen, mutta suuremmissa kaupungeissa sen on tyydyttävä melko vaatimattomaan kannatukseen.

Led-lamppu-huijaus

Led-lamppujen on luvattu säästävän sähköenergiaa ja siten vähentävän ilmaston lämpenemistä. Niiden on myös kerrottu olevan erittäin pitkäikäisiä. Mutta mikä on totuus?

Eräs oululainen tavaratalo myy Osram LED Star Classic A 15 -lamppua hintaan 7,95 euroa. Mainoksessa kerrotut lampun tiedot:

- käyttöikä jopa 25 000 tuntia

- säästää erittäin paljon energiaa - jopa 85 %

- valovirta 136 lm

- teho 3,00 W

Mainosteksti ei kerro, mihin verrattuna led-lamppu säästää 85 prosenttia energiaa. Sitä on tietenkin verrattu hehkulamppuun, joita ei enää saa tuoda markkinoille (täyskielto kaikentehoisille hehkulampuille alkoi 1.9.2012). Siksi onkin ihmeellistä, että led-lamppua verrataan lamppuun, joita ei käytännössä enää myydä. Jos sitä olisikin verrattu energiansäästölamppuun, ”säästöä” ei olisikaan tullut.

Led-lampun valontuotto on vaatimaton: vain 136 lumenia. Tuo on täysin riittämätön minkä tahansa tilan valaisuun. Jotta saataisiin riittävä valon määrä, led-lamppuja tarvittaisin kolme kappaletta, mutta sopivan valaisimen, jossa on kolme lampunkantaa, löytäminen voisi olla vaikeaa.

Led-lampun tehonkulutus on 3 wattia. Jos käytössä on kolme lamppua riittävän valotehon (408 lumenia) saamiseksi, kokonaisteho onkin jo 9 wattia.

Philipsin 8 watin energiansäästölampun (10.000 h) valovirta on 835 lumenia, joka on hieman enemmän kuin kolmen Osramin led-lampun. Tehonkulutus on yksi watti vähemmän. Philipsin energiansäästölamppu tuottaa siten hieman enemmän valoa ja kuluttaa hieman vähemmän sähköä kuin kolme Osramin led-lamppua. Lisäksi Philipsin lamppua voidaan käyttää tavallisessa valaisimessa.

Kolme Osramin lamppua maksaa noin 24 euroa. Philipsin lamppu maksaa noin viisi euroa. Vaikka led-lampun elinikä onkin kaksi ja puolikertainen energiansäästölamppuun verrattuna, sen käyttäminen tulee tosiasiassa kallimmaksi kuin energiansäästölampun.

Led-lamppujen käyttö maksaa siten jopa kaksi kertaa enemmän. Hinta-ero on 11,5 euroa. Koska led-lamppu kuluttaa yhden watin enemmän, tehonkulutuseroksi tulee luvatun 25.000 tunnin eliniän aikana 25.000 h * 1 W = 25 kW. Jos sähkö maksaa 12 snt/kWh, kulutuseron hinnaksi tulee kolme euroa. Täten led-lampun käyttäminen maksaa 14,5 euroa enemmän kuin energiansäästölampun käyttäminen.

On olemassa myös edullisempia energiansäästölamppuja, ja käytettäessä niitä led-lampun käyttö tulee vieläkin kalliimmaksi.

Näin ollen on täysin oikeutettua puhua LED-LAMPPUHUIJAUKSESTA.

On olemassa myös tehokkaampia led-lamppuja, jotka maksavat noin 20 euroa. Niiden hyötysuhde lumen/watti on likimain sama kuin energiansäästölampuilla. Vaikka niiden elinikä on moninkertainen energiansäästölamppuihin verrattuna, niiden kallis hankintahinta ei tee käyttämistä taloudellisesti järkeväksi.

Arvonlisävero nousee ensi vuoden alussa

Maan hallitus on (viisaudessaan) päättänyt korottaa arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin. Nousua on siten 3,33 prosenttia.

Korotuksen syy on tietenkin valtion alijäämäinen budjetti. Alv:n korotuksesta ja mm. verotaulukoiden inflaatiotarkastusten tekemättä jättämisestä huolimatta valtio suunnittelee lainaavansa seitsemän miljardia euroa ensi vuonna. Tänä vuonna lainamäärä on kahdeksan miljardia euroa.

Ei tarvitse olla mikään einstein ymmärtääkseen, että Suomi on muutaman vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin Espanja on nyt. Velkaa alkaa olla niin paljon, että sijoittajat alkavat epäillä valtion kykyä selviytyä suureksi kasvaneesta velastaan. Tilannetta ei yhtään helpota Suomen sitoumukset vastata osasta Kreikan lainoja.

Täytyy ihmetellä, miten yhdenkään sijoittajan kannattaa lainata rahaa korolla, joka on inflaation luokkaa. Käytännössä sijoittaja ei saa mitään tuottoa lainaamalleen rahalle vaan korkeintaan vain ”inflaatiosuojan”. Mikäpä olisikaan parempia tapa pestä rikollisesti ansaittua rahaa kuin tarjota sitä valtiolainaksi? Kukapa sitä osaisi epäillä? Sehän selittäisi myös tyytymisen nollatuottoon/pieneen tappioon inflaation vuoksi.

Arvonlisäveron korotus siirtyy suoraan kaikkien verollisten tuotteiden ja palveluiden hintoihin. Todellisuudessa kauppa tulee käyttämään hinnoittelun korjaamista hyväkseen ja tulee nostamaan hintoja enemmän kuin alv-korotus edellyttäisi.

Jos jokin tuote maksaa nyt 123 euroa, siinä on veroa 23 euroa ja sen veroton hinta on 100 euroa. Korotuksen jälkeen uuden hinnan pitäisi olla siten 124 euroa, eli tuotteen hinta nousisi 0,81 prosenttia. Lieneekin luultavaa, että alle euron hintaiset tuotteet tulevat nousemaan viisi senttiä, jolloin hinnannousu on vähintäänkin viisi prosenttia.

Mohammed-video

Jokainen voi mielessään pohtia, onko islamissa ja aivopestyissä muslimeissa jotakin vikaa, jos tällainen enemmän tai vähemmän leikillään tehty pilavideo saa aikaan valtavan liikehdinnän islamilaisissa valtioissa.

Kesän lahnasaalis

Kesän 2012 lahnasaalis oli 54 kalaa. Pienin painoi 0,83 kg ja suurin 1,92 kg. Kalojen keskipaino oli 1,14 kg.

800 grammaa lieneekin raja, jota pienemmät lahnat eivät jää kiinni 80 mm:n verkkoon. Yhden kilon lahna irtoaa myös helposti verkosta.

Pyyntiä harjoitettiin pääasiassa kahdella verkolla, mutta kolme kertaa käytössä oli kolme verkkoa. Kaksi verkkoa oli pyynnissä 17 ja kolme verkkoa 5,5 vuorokautta. Pyyntijaksoja oli kaikkiaan kahdeksan, ja niiden kestot vaihtelivat yhdestä kolmeen ja puoleen vuorokautta.

Kuvassa on 1,92 kg:n lahna, jonka pituus on 55 cm.

Verkot koettiin 18 kertaa aamulla, viisi kertaa iltapäivällä ja 16 kertaa illalla. Aamulla saatiin 35, iltapäivällä kolme ja illalla 16 kalaa. Näyttäisi siltä, että kalat uivat verkkoon parhaiten yön aikana. Koska iltapäivällä tehtyjä kokemisia on niin vähän, on vaikea sanoa, mihin aikaan päivästä illalla saadut kalat ovat menneet verkkoon.

Pyyntijaksot valikoituivat tuulisuuden mukaan, eli ne laskettiin vain silloin, kun tuuli oli heikkoa (alle 3 m/s) kokemisaikoina, ja nostettiin, kun tuulen nopeus tulisi ennusteen mukaan olemaan yli 3 m/s. Tämän vuoksi jotkin jaksot jäivät vain yhden vuorokauden pituisiksi.

Käytetyt verkot olivat:

1 Kivikangas 80 mm, 0,20 mm, 1,8 m ja 30 m

2 Nippon 80 mm, 0,24 mm, 1,5 m ja 30 m

3 Kivikangas 80 mm, 0,20 mm, 1,8 m ja 30 m (todellinen pituus on 34 metriä)

Kaksi ensimmäistä jaksoa käytettiin verkkoja 1 ja 2. Jaksot 3, 4 ja 7 käytettiin verkkoja 1 ja 3. Kaikkia kolmea verkkoa käytettiin jaksoina 5, 6 ja 8. Ensimmäinen jakso alkoi 30.5. ja viimeinen jakso päättyi 10.9.

Verkko 1: 17 pyyntivuorokautta

Verkko 2: 9,5 pyyntivuorokautta

Verkko 3: 13 pyyntivuorokautta

Verkot 1 ja 2 ostettiin viime kesänä ja verkko 3 kesäkuussa 2012. Kaikki verkot olivat ehjiä eli niihin tulleet reiät (joita tuli joka jaksolla) korjattiin heti ylösnoston jälkeen.

Verkkojen saalismäärissä oli eroja, myös Kivikankaan verkkojen välillä, vaikka ne olivatkin puikkarin väriä lukuunottamatta identtiset.

Verkko 1: 32 kalaa

Verkko 2: 6 kalaa

Verkko 3: 16 kalaa

Verkko 1 pyydysti 1,88 kalaa pyyntivuorokautta kohden. Verkko 2 antoi vain 0,6 kalaa vuorokaudessa. Verkon 3 saalismäärä oli 1,28 kalaa vuorokaudessa.

Nippon pyydysti selvästikin heikoimmin, mutta ero ei selity pelkästään pyyntivuorokausien vähyydellä (otoksen pienuus), koska sama oli havaittavissa myös kesällä 2011. Ehkäpä paulojen vihreä väri näkyi kaloille ja liinan paksumman ja jäykemmän langan tartuttavuus oli huonompi. 30 cm pienempi korkeus saattoi myös vaikuttaa siihen.

Vanhemman Kivikankaan pyydystävyys oli noin 50 prosenttia uutta parempi. Tätä eroa voi olla vaikea selittää, koska verkot olivat aina alle kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan (mutta eivät yhdessä) ja samansuuntaisesti.

Alla olevassa kaaviossa näkyvät saatujen kalojen painot. Siinä näkyy myös saantijärjestys.