Kalevassa sunnuntaisin julkaistava
sanaristikko oli vuosia sitten kohtalaisen vaativa ratkaista. Muutama
vuosi sitten ristikon laatija vaihtui ja ristikon taso helpottui
selvästi. Kun Kaleva siirtyi tabloidikokoon viime helmikuussa,
laatija vaihtui jälleen ja ristikon koko suurentui samalla.
Kaikilla laatijoilla on oma sanastonsa,
jota he käyttävät. Vihjesana tai -kuva on tavallisesti myös aina
sama. Oppimalla tietyn laatijan ristikkosana-vihjesana-parit
sanaristikoiden täyttäminen helpottuu.
Kokeneilla laatijoilla ristikkosanan ja
vihjesanan tai -kuvan välillä on selvä looginen yhteys. He myös
käyttävät ristikoissaan ”järkeviä” sanoja, jotka
tarkoittavat jotakin ja löytyvät sanakirjasta vaikka saattavatkin
olla harvinaisia tai arkaaisia. He välttävät keinotekoisia
yhdyssanoja, jotka eivät tarkoita mitään.
Helsingin Sanomiin vuodesta 1979
lähtien ristikon laatinut aikanaan Oulussa asunut mutta alkujaan
rovaniemeläinen Aulis Lehto kertoi kauan sitten sanaristikon
laatimisen säännöistä. Sanojen pitää aina olla perusmuodossa,
mutta substantiivien nominatiivin monikko ja adjektiivien
vertailuasteet kuitenkin sallitaan. Substantiivien sijamuodot ja
verbien aikamuodot eivät ole sallittuja. (Niitä käyttää vain
huono laatija.) Sama sana ei myöskään saa esiintyä kahta kertaa.
Piilokirjaimia ei saisi olla kovin monta yhdessä sanassa.
Piilokirjaimen kohdalla sana ei leikkaa toisen sanan kanssa, eli
niillä ei ole yhteistä kirjainta. Lyhyet (kaksikirjaimiset) sanat
eivät ole suotavia, vaikka niitä ei kovin paljon olekaan.
Kalevan uudessa sanaristikossa esiintyy
toisinaan verbien aikamuotoja, kuten viime sunnuntain ristikossa: hain
– etsin. Koska ristikkosana oli ”etsin”, vihjeeksi sille olisi
sopinut hyvin esim. ”kamerassa”. Laatija käytti kuitenkin
vihjeenä verbin ”hakea” tempusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti