Kalevan sanaristikko

Kalevassa sunnuntaisin julkaistava sanaristikko oli vuosia sitten kohtalaisen vaativa ratkaista. Muutama vuosi sitten ristikon laatija vaihtui ja ristikon taso helpottui selvästi. Kun Kaleva siirtyi tabloidikokoon viime helmikuussa, laatija vaihtui jälleen ja ristikon koko suurentui samalla.

Kaikilla laatijoilla on oma sanastonsa, jota he käyttävät. Vihjesana tai -kuva on tavallisesti myös aina sama. Oppimalla tietyn laatijan ristikkosana-vihjesana-parit sanaristikoiden täyttäminen helpottuu.

Kokeneilla laatijoilla ristikkosanan ja vihjesanan tai -kuvan välillä on selvä looginen yhteys. He myös käyttävät ristikoissaan ”järkeviä” sanoja, jotka tarkoittavat jotakin ja löytyvät sanakirjasta vaikka saattavatkin olla harvinaisia tai arkaaisia. He välttävät keinotekoisia yhdyssanoja, jotka eivät tarkoita mitään.

Helsingin Sanomiin vuodesta 1979 lähtien ristikon laatinut aikanaan Oulussa asunut mutta alkujaan rovaniemeläinen Aulis Lehto kertoi kauan sitten sanaristikon laatimisen säännöistä. Sanojen pitää aina olla perusmuodossa, mutta substantiivien nominatiivin monikko ja adjektiivien vertailuasteet kuitenkin sallitaan. Substantiivien sijamuodot ja verbien aikamuodot eivät ole sallittuja. (Niitä käyttää vain huono laatija.) Sama sana ei myöskään saa esiintyä kahta kertaa. Piilokirjaimia ei saisi olla kovin monta yhdessä sanassa. Piilokirjaimen kohdalla sana ei leikkaa toisen sanan kanssa, eli niillä ei ole yhteistä kirjainta. Lyhyet (kaksikirjaimiset) sanat eivät ole suotavia, vaikka niitä ei kovin paljon olekaan.

Kalevan uudessa sanaristikossa esiintyy toisinaan verbien aikamuotoja, kuten viime sunnuntain ristikossa: hain – etsin. Koska ristikkosana oli ”etsin”, vihjeeksi sille olisi sopinut hyvin esim. ”kamerassa”. Laatija käytti kuitenkin vihjeenä verbin ”hakea” tempusta.