Kempeleeseen on valmistumassa
erillisistä rakennuksista muodostuva kuuden huoneiston
asunto-osakeyhtiö. Koska kohde on arkkitehdin suunnittelema, siinä
näkyy tavallisista grynderien rakentamista kohteista poikkeavia
”mielenkiintoisia” ratkaisuja. Rakennukset voivat olla näyttävän
näköisiä, mutta arkkitehtoninen näyttävyys on usein
ristiriidassa käytännöllisyyden kanssa – ja niin on tässäkin
kohteessa.
Laatikkomaiset rakennukset
räystäättömine lapekattoineen voivat hivellä arkkitehdin silmää,
mutta ne eivät valitettavasti oikein sovi täkäläiseen ilmastoon.
Puuverhoillut ulkoseinät ovat jatkuvasti alttiina vesisateelle, ja
siksi ne kastuvat sateella jopa tyynellä säällä, mutta
tavallisesti kuitenkin sateen vallitessa useimmiten tuulee.
Rakennusten sijoittelussa on
mielenkiintoisia piirteitä. Tontti oli tainnut olla niin pieni, että
yksi rakennus oli täytynyt sijoittaa aivan tontin rajalle. Vieressä
kulkevalta kävelytieltä on esteetön näkyvyys huoneiston valtavaan
ikkunaan ja sen lävitse huoneistoon.
Vaikka rajalle saattaa tullakin
aita, tuntuu kuitenkin hieman oudolta rakentajan markkinoinnissa
käyttämä sanat ”harvinaista yksityisyyttä”.
Toinen pikantti yksityiskohta on yhtiön
pihalla sijaitseva viereisen kävelytien rinnalla kulkevan 20 kV:n
ilmajohdon haruksen ankkurointipiste maahan. Niin kauan kuin pylväs
on kävelytien vieressä, harus pysyy siinä, missä se nyt on.
Olisikohan rakentaja peittänyt sen pressulla, jotta rakennusmiehet
eivät kompastuisi siihen? Miten mahtaa käydä sitten, kun
rakennusliike kerää romppeensa ja siistii pihan: väijyykö se
siinä huoneiston omistajaa..?
Terassin päälle jäävä tila on
”tyhjää täynnä”, eli sitä ei ole hyödynnetty millään
tavalla..
Yhtiössä näyttää olevan enää
vain yksi huoneisto myymättä, ja tuskin vaatii suuria
ennustajanlahjoja sanoa, että se on edellä mainittu ”näköalapaikan”
71 m2:n huoneisto, jonka velaton hinta on 174 500 euroa mutta jonka
saa omakseen 52 350 eurolla. Yhtiölainaa jää tuolloin jäljelle
122 150 euroa.
Rakentajalla taitaa kuitenkin olla
peruslaskuoppi hukassa, koska velkaosan voi lyhentää vain 48 euron
kuukausimaksulla. Vaikka laina olisi nollakorkoinen, sen
lyhentämiseen kuluisi ”vaatimattomat” 122 150/12/48 = 212
vuotta. Jos oletetaan, että rahoitusvastikkeessa on pilkkuvirhe ja
oikea rahoitusvastike olisikin 480 €/kk, koroton takaisinmaksuaika
olisi 21 vuotta, joka sekin olisi melko pitkä. Koska
takaisinmaksuaika ilman korkoa olisi noinkin pitkä, pienikin korko
pidentäisi maksuaikaa tuntuvasti, mutta lieneekin selvää, että
yksikään pankki ei anna nollakorkoista lainaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti