Tekesin yritysrahoitus blogin yrityksille

Tekes jakoi viime vuonna rahaa Oulun 1 -blogistakin tutuille yrityksille. Huomattakoon, että Tekes-rahoitus jakautuu kahteen osaan: avustukseen, joka on lahja yritykselle, ja lainaan, joka lieneekin nollakorkoinen ja joka täytynee ”joskus” maksaa takaisin, mikäli yritys on vielä lainan langetessa maksuun toiminnassa ja ”maksukykyinen”.

Älypuhelimessa toimivan, valon välkettä mittaavan Oulight-sovelluksen kehittänyt Aunio Group Oy sai viime vuonna Tekesin lahjarahaa 33 300 euroa. Kyse oli niinkin hienosta innovaatiosta kuin älypuhelinsovelluksesta, joka puhelimen kameraa apunaan käyttäen mittaa valon tasaisuutta.

http://oulun1.blogspot.fi/2015/12/valon-valketta-oulight-taajuusmittari.html

Gambina-miesten markkinoilla puuhasteleva kertakäyttöistä promilletesteriä ”kehittävä” Goodwiller Oy sai peräti 354 000 euroa lainaa.

http://oulun1.blogspot.fi/2016/01/goodwiller-oy.html

Goodwillerin kaltaisilla yrityksillä ei ole mitään omaisuutta, jota vastaan ne saisivat normaalisti pankista lainaa, eivätkä yrityksen omistajatkaan ole niin tyhmiä, että he sijoittaisivat omia rahojaan yritykseen tai käyttäisivät omaisuuttaan lainan panttina. Tällaisten yritysten kohdalla on erittäin suuri riski, että Tekes jää nuolemaan näppejään eli lainaa ei konkurssin vuoksi saada perittyä takaisin. Konkurssipesän varat tuskin riittävät yleensä edes pesänhoitajan palkkioon.

Kolmas rahoitettava oli naurettavaa akkulämmitintä markkinoiva Polar Heater Oy. Se sai 166 000 euroa lainaa. Lainan tarve kertonee siitä, että yrityksen talous ei ole kestävällä pohjalla, eli Polar Heaterin tulorahoitus ei ole riittävä. Se tarkoittaa sitä, että akkulämmittimiä ei mene kaupaksi niin paljon, että niiden myynti riittäisi kattamaan yrityksen menot. Tämä ei tietenkään ole mikään yllätys.

oulun1.blogspot.com/2013/.../paroni-von-munchhausen-ja-auton-akun.html

oulun1.blogspot.com/2012/10/polar-heater-oyn-akkulammitin.html

On tietenkin ilahduttavaa, että valtiolla on varaa lahjoittaa ja lainata riskillä, vaikka sillä on itselläkin ”jonkin verran” velkaa eli noin 100 000 000 000 euroa. Jos tuo summa 100 euron seteleinä ladottaisiin päällekkäin, siitä muodostuisi 100 kilometriä korkea pino.

Tarkennus: Yhden setelin paksuuden määrittely perustui kymmenen setelin nipun paksuuden arviointiin, jolloin tulokseksi tuli 1 mm. Todellisuudessa yhden 100 euron setelin paksuus on 0,113 mm. Täten valtion velka 100 euron seteleinä muodostaisi 113 kilometriä korkean pinon.