As Oy Åströmin Puisto

Rakennusliike Hartela on aloittanut ns. Åströmin alueen viimeisen kerrostalon ennakkomarkkinoinnin. Alueella sijaitsee kaksi valmista 6-kerroksista rakennusta, joita täydentämään uusi rakennus tulee.

Esitteessä Hartelan rakennelmia kuvataan varsin lennokkaasti, vaikka niissäkin toteutunee aiemmin todettu rakennusalan paha kolminaisuus: huono suunnittelu, huono laatu ja kova hinta.

”Åströmin Rantaraitin persoonalliset kerrostalot sijaitsevat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti yhdellä Oulun arvokkaimmista alueista.”

Åströmin Rantaraitti..? Tämä onkin uusi termi. Niin meren- kuin joenrantaa ei ole lähimaillakaan. Rakennusten edustalla on vain entinen sähkölaitoksen ja vesisahan patoallas, joka on vielä menettänyt kokoaan vuosikymmenten saatossa. Ehkäpä ”rantaraitti” viittaa sitten tuohon altaaseen...

”Alueelle antaa leimansa 1800-luvun loppupuolella aloittaneen Åströmin nahkatehtaan säilyneiden rakennusten perintö ja laaja yleisesti Hupisaariksi kutsuttu puistoalue puroineen ja valkeine siltoineen.”

Nahkatehdas aloitti toimintansa jo vuonna 1863. Ne harvat rakennukset, jotka ovat säilyneet, on kaikki rakennettu 1900-luvun puolella.

Rakennusten ja ympäristön halutaan näyttävän tällaisilta ostajaehdokkaiden silmissä. Åströmin Puisto sijaitsee vasemmalla. Patoaltaan reuna on pengerretty ja arvattavasti myös aidattu, jotta kukaan ei putoaisi altaaseen. Kylmän kylvyn siinä ainakin saisi, vaikka allas ei taida kovin syvä ollakaan. Hartela on saanut keinotekoisessa esitekuvassaan kerrostalot ja alueen näyttämään melko siistiltä, mutta totuus on kuitenkin toinen.

Alue näytti tältä lokakuussa. Åströmin Puisto kohoaa pysäköityjen autojen kohdalle.

Hyvällä tahdollakaan ei voi oikein yhtyä Hartelan väitteeseen siitä, että ”kerrostalot sijaitsevat maisemallisesti [- - -] yhdellä Oulun arvokkaimmista alueista”, mitä epäilyä tukee kauempaa otettu kuva.

Koska kolmen rakennuksen maa-alue on pieni, rakennukset oli pakko sijoittaa lähelle toisiaan. Ne sijoittuvat vanhan patoaltaan paikalle, jota on aikojen saatossa ja eri vaiheissa täytetty. Vielä viime vuosisadan alkupuolella allas ulottui lähes nykyiseen Kasarmintiehen saakka. 1920-luvun lopulla otetussa kuvassa altaan suuri koko näkyy hyvin. Patoallas täytti liimatehdas- ja konttorirakennuksesta (nykyinen taidemuseo) keskustaan päin suuntautuvan alueen.

Mainittakoon esitteestä vielä: ”Valaistus energiaa säästävällä LED-tekniikalla.” Kumma kun asuntoja ei tulla varustamaan ”energiaa säästävillä” ja ”paloturvallisilla” Asmo-latureilla..? Sehän olisikin loistava myyntivaltti... ja lisäisi vielä entisestään Åströmin Puiston vetovoimaisuutta.